Oikeusministeriön budjetti torjuu jengirikollisuutta ja lisää vankilapaikkoja

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona 13.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön oikeusministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Vaikka julkisen talouden sopeuttamistarve on suuri, ovat sisäinen ja ulkoinen turvallisuus siltikin prioriteetteja. Keskeistä Minna Reijosen mukaan on, että jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä.

– Rikosprosessiketjun rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena, jotta pullonkauloja ei synny. Rikollisuuden torjumisessa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja juurisyiden tunnistamiseen, mutta erityisesti rikosvastuun toteutumiseen.

– Liki sadan miljoonan euron lisärahoitus mahdollistaa jatkuessaan 1 200 lisähenkilötyövuotta kehyskaudella ja satoja henkilötyövuosia jo vuonna 2024, iloitsee Reijonen.

Oikeudenhoidon lisäresursointi mahdollistaa myös käsittelyaikojen asteittaisen alenemisen. Valiokunta pitää tätä erittäin tärkeänä, sillä jokaisen perus- ja ihmisoikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa on tärkeää turvata. Tämä lisää yhteiskunnan vakautta ja ylläpitää luottamusta.

Harmaan talouden torjunta

Reijonen lupaa, että työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi jatketaan hallitusohjelman mukaisesti.

– On tärkeää jatkaa harmaan talouden torjuntaa. Monen viraston työssä, kuten ulosotossa, se onkin osa arkipäivää. Resurssit myös harmaan talouden torjuntaan ja talousrikosten käsittelyyn parantuvat oikeusministeriön hallinnonalalla edellä mainitun oikeudenhoidon rahoitusvajeen paikkaamisen myötä.

Rikosten uhreja autetaan

Reijonen esitti tyytyväisyytensä siihen, että monet tärkeät avustukset, kuten ihmiskaupan uhrien auttamisen sekä Pakolaisneuvonta ry:n ja Naisten Linjan määrärahat, on pidetty tasolla, jolle eduskunta ne korotti vuoden 2023 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisäksi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) avustustasoa on korotettu 100 000 eurolla.

– RIKU tarjoaa tukea ja neuvontaa rikoksen uhreille. Saamamme tiedon mukaan RIKU:n rahoituksessa on edelleen vajetta ja ilman lisärahoitusta se ei voi jatkaa palveluitaan nykytasolla enää vuonna 2024. Taustalla on selkeä asiakasmäärän kasvu sekä palkka- ja kustannustason nousu.

Jengirikollisuutta ehkäistävä

Nuoriso- ja erityisesti jengirikollisuus on ollut paljon esillä mediassa. Reijonen haluaa erityisesti korostaa nuorisorikollisuuden ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyä, joka vaatii oikein kohdennettuja, laaja-alaisia toimia sekä viranomaisten välistä yhteistyötä.

– Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan toimenpideohjelmaa nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Pidämme tärkeänä sitä, että erilaiset nuoria ja nuorten hyvinvointia koskevat ohjelmat yhteensovitetaan poikkihallinnollisesti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Ulosotossa vaikea tilanne

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ulosottolaitoksen henkilöstö on kuormittunutta ja virastolla on rahoitusvajetta, jota paikataan edellisiltä vuosilta siirtyneillä määrärahoilla.

– Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan johdosta asetettujen pakotteiden täytäntöönpanon tehtävät työllistävät Ulosottolaitosta huomattavasti, sanoo Reijonen.

Valiokunta pitää lakivaliokunnan tavoin tärkeänä, että Ulosottolaitoksen resurssitilannetta seurataan. Valiokunta esittää määrärahaksi noin 284 miljoonaa euroa, joka on noin 39 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän.

Vankilat peruskorjauksen tarpeessa

Suurin osa vankiloista on vanhoissa rakennuksissa, ja yli puolet vankiloista on vuoteen 2030 mennessä taloteknisen ikänsä puolesta peruskorjauksen tarpeessa. Suljettujen vankiloiden kapasiteetti on täysimääräisessä käytössä, ja arviona on, että vankimäärä tulee kasvamaan myös ilman uutta lainsäädäntöä.

– Hallitusohjelman mukaiset lainsäädäntömuutokset tulevat edelleen lisäämään Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmääriä, mikä edellyttää vankipaikkojen ja henkilöstön lisäämistä, kertoo Reijonen.

Valiokunta nostaa esille huolen siitä, että vankipaikkojen määrän haaste tulee pian ratkaistavaksi ja vankilatiloja koskevat ratkaisut vievät aikaa. Vankilaverkostoa ja sen kehittämistä on syytä huolella arvioida. Huolena on myös jo pidempään jatkunut haaste koulutetun valvontahenkilöstön saatavuudessa.