

LEHTIKUVA
Lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon resurssien lisäyksiä erittäin myönteisinä – puretaan ruuhkia ja lyhennetään käsittelyaikoja
Lakivaliokunnan lausunto hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027 valmistui tänään. Lausuntoon jättivät eriävän mielipiteensä keskustan eduskuntaryhmän edustajat.
Budjettiesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2024 määrärahoja noin 1,2 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 96 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon.
Lisärahoitusta esitetään muun muassa oikeudenhoidon palveluihin ja viranomaisten toimintakykyyn, rikosvastuun toteutumiseen sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Myös kehyskaudella määrärahataso säilyy aiempaa korkeammalla tasolla.
Kiireellinen ja tarpeellinen lisäys
Oikeudenhoidon resursseja lisätään vuodelle 2024 yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Tällä oikeudenhoidon lisämäärärahalla vahvistetaan henkilöstöresursseja, minkä avulla puretaan ruuhkia ja lyhennetään käsittelyaikoja. Lisämäärärahasta esimerkiksi tuomioistuinten osuus on noin 19 miljoonaa euroa,
Rikosseuraamuslaitoksen noin 4 miljoonaa euroa ja Syyttäjälaitoksen noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi oikeudenhoidon toimijoiden rahoitusta lisätään tällä hallituskaudella asteittain aiempien päätösten sekä hallitusohjelmassa päätettyjen lisäpanostusten mukaisesti niin, että lisämäärärahat ovat 65 miljoonaa euroa vuonna 2025, 80 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 75 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lukien.
Lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon rahoituspohjaa vahvistavia lisämäärärahoja erittäin myönteisinä, sillä oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen pysyvin lisämäärärahoin on tarpeellista ja kiireellistä.
Kuuluu valtion ydintehtäviin
Lakivaliokunta on pitkään ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon riittämättömiin määrärahoihin ja siitä aiheutuviin ongelmiin, kuten oikeudenkäyntien ja käsittelyaikojen liian pitkään kestoon sekä henkilöstön kuormittumiseen. Valiokunta on korostanut, että oikeudenhoidon toimijat huolehtivat valtion ydintehtävistä, joiden voimavarat on tärkeää turvata myös taloudellisesti niukkoina aikoina. Kyse on oikeudenhoidolle merkityksellisistä lisäyksistä, jotka eivät kuitenkaan valtion budjetin tasolla ole suuria.
Lausunnossaan lakivaliokunta kantaa huolta siitä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan oikeusministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, joka on kehyskauden lopulla noin 18 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei mahdollisten säästövelvoitteiden kattamiseksi jouduta sopeuttamaan toimintaa eikä säästöjä kohdenneta henkilöstöresursseihin.
Lakivaliokunnan puheenjohtajana toimii perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ydintehtävät määräraha resurssit lakivaliokunta valtio Oikeusministeriö Oikeuslaitos Juho Eerola hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Leena Meri: Toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi olla, jos talous ei ole terveellä pohjalla

Oikeusministeri Leena Meri: Iloitsen oikeudenhoidon lisärahoituksesta

Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia

Oikeusministeriön budjetti torjuu jengirikollisuutta ja lisää vankilapaikkoja

Oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön budjetista: Varoja kohdennetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon

Oikeusministeriön riippumattomuustyöryhmä arvioi perustuslakiin tehtäviä muutoksia – oikeusministeri Leena Meri: Sopeutustoimet eivät vähennä oikeudenhoidon ydintehtäviä

Hallitus huolehtii oikeudenhoidon toimintakyvystä – ”Tuomarien, syyttäjien tai vanginvartijoiden lisäystavoitteista ei tingitä”

Oikeusministeri Leena Meri etäyhteyksien käytöstä oikeudenkäynneissä: Etäyhteydet lisäisivät turvallisuutta ja ehkäisisivät käsittelyjen venymistä
Viikon suosituimmat

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa
















