Immonen: Maahanmuutto kuormittaa oikeusjärjestelmää – ”Maahanmuutto kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon”

Eduskunnassa käsiteltiin eilen keskiviikkona hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan oikeusministeriön hallinnonalan perusrahoitus on edelleen puutteellinen. Toisaalta hallinnonalalla olisi mahdollista priorisoida menoja, jos oikeusjärjestelmää kuormittava maahanmuutto ja muut haittailmiöt saataisiin kuriin.

– Oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytykset ovat yhä hataralla pohjalla. Eduskunnan lakivaliokunta on jo pitkään kantanut tästä vakavaa huolta. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä ei vieläkään huolehdita riittävästi, Olli Immonen toteaa.

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,1 miljardia euroa. Talousarvioesityksessä oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä.

– Lisämääräraha kuitenkin jaetaan kaikkien hallinnonalan viranomaisten kesken, jolloin lisävoimavaraan ei jää juurikaan resursseja. Lisäksi rahat suunnattaisiin oikeusministeriön mukaan kasvaneisiin ICT-kustannuksiin ja toimitilamenoihin, kun olennaista olisi saada viranomaisten käsittelyajat lyhyemmiksi ja palkata lisää henkilöstöä, Immonen moittii.

Aliresursointi voi heikentää kansalaisten oikeusturvaa

Immosen mukaan valtion budjettiesityksessä ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta tuomioistuimille.

– Suurimmat menot tuomioistuinlaitoksessa muodostuvat henkilöstöstä. Tuomioistuinten työmäärä on edelleen valtava. Henkilöstön määrää tulisi ehdottomasti lisätä. Siitä ei saa työmäärän huomioiden säästää. Tuomareiden jaksamisesta on oltu jo kauan huolissaan, mutta tilanteeseen ei tule hallituksen talousarvioesityksen perusteella vieläkään helpotusta.

Tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseen ehdotetaan kolmea miljoonaa euroa ainoastaan hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen.

– Lisäys on tietenkin aiheellinen, mutta korvamerkitty raha voi johtaa muiden asioiden käsittelyaikojen pitkittymiseen entisestään. Käsittelyn viivästymiset aiheuttavat vakavaa haittaa oikeusturvan toteutumiselle. Kysymys on siis tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyydestä, Immonen toteaa.

Immonen muistuttaa, että poliisi, syyttäjänvirasto ja tuomioistuin muodostavat ketjun, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jo yhden toimijan aliresursointi voi heikentää kansalaisten oikeusturvaa.

– Tällä hetkellä sekä poliisi, syyttäjänvirasto että tuomioistuin kärsivät aliresursoinnista. Kun käräjäoikeuksissa asiankäsittelyt ovat ruuhkautuneet ja käsittelyajat pidentyneet, on todennäköistä, ettei tuomioiden laatu ole enää sitä, mitä niiden pitäisi olla.

Käräjäoikeuksissa työskennellään äärirajoilla

Immonen on huolissaan siitä, että monissa käräjäoikeuksissa työskennellään äärirajoilla. Syyttäjät työskentelevät kovassa paineessa usein yliajalla. Lisäksi syyttäjää kuormittavat yhä vaikeammat talousrikokset, kasvavien rikosasioiden oikeudellisten kysymysten monimutkaistuminen, rikollisuuden kansainvälistyminen, maahanmuutto ja digitalisoituminen.

– Rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt, ja se on johtanut siihen, että aikaisempaa merkittävästi pienempi osa syyttäjien käsiteltäviksi tulleista rikosepäilyistä johtaa syytteeseen ja seuraamusten määräämiseen. Käsittelyaikojen noustua vuosien ajan on erityisesti pitkään syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä kasvanut merkittävästi.

Immosen mukaan ruuhka käsittelyajoissa on johtanut osittain jopa siihen, että vähäpätöisiä tapauksia jätetään käsittelemättä.

– Kun asioiden käsittely venyy, sen huomaavat niin asianomistajat, vastaajat kuin todistajatkin. Käsittelyaikojen venyessä asianosaisten muistot asioista hälvenevät ja pahimmillaan unohtuvat.

– Syyttäjälaitoksen perusrahoituksen tasoa tulisi nostaa, mutta tällaista ei budjetissa ehdoteta. Täytyy ihmetellä, miksi näin vakavia ongelmia ei pyritä ratkaisemaan osoittamalla riittävästi määrärahoja perusrahoitukselle, Immonen sanoo.

Syyttäjien määrä Suomessa on huomattavan pieni

Immosen mielestä on myös huolestuttavaa, että syyttäjien määrä Suomessa on huomattavasti pienempi kuin muualla vertailukelpoisissa länsimaissa.

– Jotta Suomessa päästäisiin Euroopan keskiarvoon eli noin 11 syyttäjää sataatuhatta asukasta kohden tai Pohjoismaiden keskiarvoon, noin 10–12 sataatuhatta asukasta kohti, tulisi Suomessa olla 200 syyttäjää lisää eli yhteensä noin 600 syyttäjää. Tällä hetkellä heitä on vain noin 400. Syyttäjien määrän nostaminen edellyttäisi pysyvän tasokorotuksen tekemistä tämänhetkiseen rahoitukseen.

– Ei voi olla niin, että esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten tekemien seksuaalirikosten tai eskaloitumassa olevan katujengirikollisuuden käsittelyyn ei löydy riittävästi syyttäjiä, Immonen sanoo.

Maahanmuutto ylikuormittaa oikeuslaitosta

Osana maahanmuuttokokonaisuutta turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseen hallitus ehdottaa peräti 4,1 miljoonan euron lisäystä. Summa jaetaan hallintotuomioistuinten, oikeusaputoimistojen ja yksityisten oikeusavustajien kesken.

– On valitettava tosiasia, että hallitus on vastuuttomilla toimillaan löysentänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että maahantulijoiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan räjähdysmäisesti ja kuormittamaan suomalaista oikeusjärjestelmää merkittävällä tavalla. Ulkomaalaisten asioiden käsittelyyn korvamerkitty raha on pois suomalaisten asioiden käsittelystä, mikä tarkoittaa käsittelyaikojen pitkittymistä entisestään, Immonen toteaa.

Maahanmuutto on saatava kuriin

Immosen mukaan ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden kasvu sekä turvapaikkahakemusten ja -valitusten käsittely tulevat suomalaisille veronmaksajille kalliiksi.

– Tähän on saatava muutos rajoittamalla valitusoikeutta ja uudelleenhakemuksia sekä ylipäätään minimoimalla maahamme suuntautuvaa humanitaarista maahanmuuttoa. Muuten olemme tilanteessa, jossa mitkään määrärahat eivät riitä kansalaistemme ja yritysten oikeusturvan toteutumiseen kohtuullisessa ajassa.

– On täysin kestämätöntä, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasiat muodostavat selvästi suurimman asiaryhmän: vuonna 2021 peräti 41 prosenttia saapuneista asioista koski ulkomaalaisasioita. Myös esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistuista asioista jopa puolet on viime vuosina ollut ulkomaalaisasioita. Ulkomaalaisasioihin käytetään lisäksi ainakin 10–15 prosenttia oikeusaputoimistojen työajasta.

Immonen muistuttaa, että hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan ja oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään.

– Mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ei ole näissä olosuhteissa mahdollista ilman maahanmuuton ja muiden haittailmiöiden torjumista sekä perusrahoituksen olennaista lisäystä ja vastuullista priorisointia. Maahanmuutto on saatava kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon.

Vankiloiden turvallisuutta vahvistettava

Immosen mukaan myös Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät toiminnan laajuuteen ja rakenteisiin nähden.

– Henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi erityisesti vanginvartijat joutuvat usein työskentelemään yksin eikä vangeille kyetä järjestämään riittävästi läsnä olevaa valvontaa. Yksintyöskentely on ongelmallista työturvallisuuden näkökulmasta. Vanginvartijoihin kohdistuvat uhkaukset ja väkivalta ovat kasvava ongelma.

– Henkilöstövaje, huonontuneet työajat, ylityöt, vaaratilanteet ja huono työnantajakuva ovat lisänneet työntekijöiden pahoinvointia alalla. Rikosseuraamuslaitos tarvitsisi yksintyöskentelyn vähentämiseen ja vankilaturvallisuuden parantamiseen pysyvän tasokorotuksen. Tällaista ei kuitenkaan sisälly hallituksen talousarvioesitykseen. Hallituksen on määrätietoisesti puututtava vankiloiden ongelmiin ja tehtävä kaikki tarvittavat toimet vanginvartijoiden työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.