Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Syyttäjälaitos

Eduskunnassa on keskusteltu viime päivät valtion vuoden 2023 budjetista. Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on erityisen huolissaan oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyydestä.

&#8211; Suomalainen oikeudenhoito on kriisissä. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja oikeusprosessien käsittelyajat venyvät sellaisiin mittoihin, että tilanne uhkaa vakavasti ihmisten oikeusturvaa. Tuomarit ja syyttäjät ovat todella uupuneita, ja vanginvartijat työskentelevät yksin. Eikä ensi vuonna tilanteeseen ole juuri luvassa helpotusta, kertoo kansanedustaja Leena Meri.
Korjaaminen jätetään seuraavalle hallitukselle
Hallituksen tuoreen selvityksen mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kohtuullisiin oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää oikeudenhoidon perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 miljoonalla eurolla vuodessa.
&#8211; Tilanteen korjaaminen jätetään härskisti seuraavan hallituksen harteille, vaikka lakivaliokunta on jo vuosikausia ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon rahoituksen riittämättömyyteen ja pitänyt välttämättömänä, että rahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti, selvittää Meri.
Oikeudenhoito ei saa mitään
Lakivaliokunta toisti kantansa aiemmin tänä syksynä ja pyysi nöyrästi edes kahden miljoonan euron lisäystä erityisesti tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi.
&#8211; Edes tätä pientä lisäystä ei suostuttu ottamaan mukaan ensi vuoden budjettiin, vaikka rahapula on todellisuudessa noin 45-kertainen. Sen sijaan esimerkiksi Ihmisoikeusliitto ry:lle, rauhantyön järjestöjen toimintaan ja Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan kyllä löytyi lisää karkkirahaa lähes miljoonan euron edestä. Olen todella pettynyt, paheksuu Meri.
&nbsp;

Leena Meri oikeudenhoidon määrärahoista vuonna 2023: Hallituksen arvovalinnat näkyvät – ”Olen todella pettynyt”

Eduskunnassa käsiteltiin eilen keskiviikkona hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan oikeusministeriön hallinnonalan perusrahoitus on edelleen puutteellinen. Toisaalta hallinnonalalla olisi mahdollista priorisoida menoja, jos oikeusjärjestelmää kuormittava maahanmuutto ja muut haittailmiöt saataisiin kuriin.

&#8211; Oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytykset ovat yhä hataralla pohjalla. Eduskunnan lakivaliokunta on jo pitkään kantanut tästä vakavaa huolta. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä ei vieläkään huolehdita riittävästi, Olli Immonen toteaa.
Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,1 miljardia euroa. Talousarvioesityksessä oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä.
&#8211; Lisämääräraha kuitenkin jaetaan kaikkien hallinnonalan viranomaisten kesken, jolloin lisävoimavaraan ei jää juurikaan resursseja. Lisäksi rahat suunnattaisiin oikeusministeriön mukaan kasvaneisiin ICT-kustannuksiin ja toimitilamenoihin, kun olennaista olisi saada viranomaisten käsittelyajat lyhyemmiksi ja palkata lisää henkilöstöä, Immonen moittii.
Aliresursointi voi heikentää kansalaisten oikeusturvaa
Immosen mukaan valtion budjettiesityksessä ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta tuomioistuimille.
&#8211; Suurimmat menot tuomioistuinlaitoksessa muodostuvat henkilöstöstä. Tuomioistuinten työmäärä on edelleen valtava. Henkilöstön määrää tulisi ehdottomasti lisätä. Siitä ei saa työmäärän huomioiden säästää. Tuomareiden jaksamisesta on oltu jo kauan huolissaan, mutta tilanteeseen ei tule hallituksen talousarvioesityksen perusteella vieläkään helpotusta.
Tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseen ehdotetaan kolmea miljoonaa euroa ainoastaan hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen.
&#8211; Lisäys on tietenkin aiheellinen, mutta korvamerkitty raha voi johtaa muiden asioiden käsittelyaikojen pitkittymiseen entisestään. Käsittelyn viivästymiset aiheuttavat vakavaa haittaa oikeusturvan toteutumiselle. Kysymys on siis tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyydestä, Immonen toteaa.
Immonen muistuttaa, että poliisi, syyttäjänvirasto ja tuomioistuin muodostavat ketjun, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jo yhden toimijan aliresursointi voi heikentää kansalaisten oikeusturvaa.
&#8211; Tällä hetkellä sekä poliisi, syyttäjänvirasto että tuomioistuin kärsivät aliresursoinnista. Kun käräjäoikeuksissa asiankäsittelyt ovat ruuhkautuneet ja käsittelyajat pidentyneet, on todennäköistä, ettei tuomioiden laatu ole enää sitä, mitä niiden pitäisi olla.
Käräjäoikeuksissa työskennellään äärirajoilla
Immonen on huolissaan siitä, että monissa käräjäoikeuksissa työskennellään äärirajoilla. Syyttäjät työskentelevät kovassa paineessa usein yliajalla. Lisäksi syyttäjää kuormittavat yhä vaikeammat talousrikokset, kasvavien rikosasioiden oikeudellisten kysymysten monimutkaistuminen, rikollisuuden kansainvälistyminen, maahanmuutto ja digitalisoituminen.
&#8211; Rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt, ja se on johtanut siihen, että aikaisempaa merkittävästi pienempi osa syyttäjien käsiteltäviksi tulleista rikosepäilyistä johtaa syytteeseen ja seuraamusten määräämiseen. Käsittelyaikojen noustua vuosien ajan on erityisesti pitkään syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä kasvanut merkittävästi.
Immosen mukaan ruuhka käsittelyajoissa on johtanut osittain jopa siihen, että vähäpätöisiä tapauksia jätetään käsittelemättä.
&#8211; Kun asioiden käsittely venyy, sen huomaavat niin asianomistajat, vastaajat kuin todistajatkin. Käsittelyaikojen venyessä asianosaisten muistot asioista hälvenevät ja pahimmillaan unohtuvat.
&#8211; Syyttäjälaitoksen perusrahoituksen tasoa tulisi nostaa, mutta tällaista ei budjetissa ehdoteta. Täytyy ihmetellä, miksi näin vakavia ongelmia ei pyritä ratkaisemaan osoittamalla riittävästi määrärahoja perusrahoitukselle, Immonen sanoo.
Syyttäjien määrä Suomessa on huomattavan pieni
Immosen mielestä on myös huolestuttavaa, että syyttäjien määrä Suomessa on huomattavasti pienempi kuin muualla vertailukelpoisissa länsimaissa.
&#8211; Jotta Suomessa päästäisiin Euroopan keskiarvoon eli noin 11 syyttäjää sataatuhatta asukasta kohden tai Pohjoismaiden keskiarvoon, noin 10–12 sataatuhatta asukasta kohti, tulisi Suomessa olla 200 syyttäjää lisää eli yhteensä noin 600 syyttäjää. Tällä hetkellä heitä on vain noin 400. Syyttäjien määrän nostaminen edellyttäisi pysyvän tasokorotuksen tekemistä tämänhetkiseen rahoitukseen.
&#8211; Ei voi olla niin, että esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten tekemien seksuaalirikosten tai eskaloitumassa olevan katujengirikollisuuden käsittelyyn ei löydy riittävästi syyttäjiä, Immonen sanoo.
Maahanmuutto ylikuormittaa oikeuslaitosta
Osana maahanmuuttokokonaisuutta turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseen hallitus ehdottaa peräti 4,1 miljoonan euron lisäystä. Summa jaetaan hallintotuomioistuinten, oikeusaputoimistojen ja yksityisten oikeusavustajien kesken.
&#8211; On valitettava tosiasia, että hallitus on vastuuttomilla toimillaan löysentänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että maahantulijoiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan räjähdysmäisesti ja kuormittamaan suomalaista oikeusjärjestelmää merkittävällä tavalla. Ulkomaalaisten asioiden käsittelyyn korvamerkitty raha on pois suomalaisten asioiden käsittelystä, mikä tarkoittaa käsittelyaikojen pitkittymistä entisestään, Immonen toteaa.
Maahanmuutto on saatava kuriin
Immosen mukaan ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden kasvu sekä turvapaikkahakemusten ja -valitusten käsittely tulevat suomalaisille veronmaksajille kalliiksi.
&#8211; Tähän on saatava muutos rajoittamalla valitusoikeutta ja uudelleenhakemuksia sekä ylipäätään minimoimalla maahamme suuntautuvaa humanitaarista maahanmuuttoa. Muuten olemme tilanteessa, jossa mitkään määrärahat eivät riitä kansalaistemme ja yritysten oikeusturvan toteutumiseen kohtuullisessa ajassa.
&#8211; On täysin kestämätöntä, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasiat muodostavat selvästi suurimman asiaryhmän: vuonna 2021 peräti 41 prosenttia saapuneista asioista koski ulkomaalaisasioita. Myös esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistuista asioista jopa puolet on viime vuosina ollut ulkomaalaisasioita. Ulkomaalaisasioihin käytetään lisäksi ainakin 10–15 prosenttia oikeusaputoimistojen työajasta.
Immonen muistuttaa, että hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan ja oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään.
&#8211; Mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ei ole näissä olosuhteissa mahdollista ilman maahanmuuton ja muiden haittailmiöiden torjumista sekä perusrahoituksen olennaista lisäystä ja vastuullista priorisointia. Maahanmuutto on saatava kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon.
Vankiloiden turvallisuutta vahvistettava
Immosen mukaan myös Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät toiminnan laajuuteen ja rakenteisiin nähden.
&#8211; Henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi erityisesti vanginvartijat joutuvat usein työskentelemään yksin eikä vangeille kyetä järjestämään riittävästi läsnä olevaa valvontaa. Yksintyöskentely on ongelmallista työturvallisuuden näkökulmasta. Vanginvartijoihin kohdistuvat uhkaukset ja väkivalta ovat kasvava ongelma.
&#8211; Henkilöstövaje, huonontuneet työajat, ylityöt, vaaratilanteet ja huono työnantajakuva ovat lisänneet työntekijöiden pahoinvointia alalla. Rikosseuraamuslaitos tarvitsisi yksintyöskentelyn vähentämiseen ja vankilaturvallisuuden parantamiseen pysyvän tasokorotuksen. Tällaista ei kuitenkaan sisälly hallituksen talousarvioesitykseen. Hallituksen on määrätietoisesti puututtava vankiloiden ongelmiin ja tehtävä kaikki tarvittavat toimet vanginvartijoiden työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
&nbsp;

Immonen: Maahanmuutto kuormittaa oikeusjärjestelmää – ”Maahanmuutto kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon”

Eduskunnassa keskustellaan tällä viikolla valtion vuoden 2023 budjetista. Perussuomalainen kansanedustaja, varatuomari ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on huolissaan oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyydestä.

&#8211; Oikeudenhoidon toimijoiden rahoitustilanne on ollut kestämätön jo pitkään, eikä tilanne ole ensi vuonna paranemassa, kertoo kansanedustaja Leena Meri.
Luvattuja rahoja ei näy eikä kuulu
Ongelmana on ennen muuta tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen, julkisen oikeusavun ja Rikosseuraamuslaitoksen täysin riittämätön perusrahoituksen taso. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja oikeusprosessien käsittelyajat venyvät sellaisiin mittoihin, että tilanne uhkaa vakavasti ihmisten oikeusturvaa.
&#8211; Hallitus on luvannut, että oikeudenhoidon riittävistä resursseista huolehditaan, mutta luvattuja rahoja ei näy eikä kuulu. Kysymys ei olisi valtiontalouden kannalta tähtitieteellisistä summista, mutta jostain syystä hallitus on haluton panostamaan oikeudenhoitoon. Sen sijaan rahaa kyllä on syytää esimerkiksi kehitysapuun ja laittomasti maassa olevien palveluihin miljarditolkulla, selvittää Meri.
Ongelmat tiedossa vuosikausia
Suomalainen oikeudenhoito on kriisissä, ja tilanteen korjaaminen edellyttää, että perusrahoituksen tasoa korotetaan viivytyksettä pysyväisluonteisesti ja olennaisesti. Oikeusministeriössä kuitenkin pyöritellään peukaloita asian suhteen ja odotetaan valmistelussa olevan oikeudenhoidon selonteon valmistumista.
&#8211; Oikeusministeriön mukaan oikeudenhoidon rahoitustarve täsmentyy selonteon valmistuessa. Ongelmat ovat kuitenkin olleet tiedossa vuosikaudet, ja rahoituksen puute on akuutti. Tilanteen korjaaminen jätetään tietoisesti seuraavan hallituksen harteille, paheksuu Meri.
&nbsp;

Leena Meri vaatii lisää rahaa oikeudenhoitoon – ”Hallitus siirtää ongelmat seuraavalle hallitukselle”

Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua lakivaliokunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta ja vahvistamisesta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren mielestä oikeuslaitoksen resurssipula on päässyt jo niin pahaksi, että kansalaisten oikeusturva on vakavasti uhattuna.

Aloitteen taustalla on lakivaliokunnan jo pitkään kantama vakava huoli oikeusministeriön hallinnonalan määrärahojen riittämättömyydestä ja sen vaikutuksista hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytyksiin. Riittämättömät määrärahat heijastuvat asioiden käsittelyaikoihin ja heikentävät oikeusturvaa.
&#8211; Tilanne on vakava, sillä kyse on valtion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden kannalta. Oikeusvaltio ja sen toimivuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niistä tulee pitää jatkuvasti huolta, totesi lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahoitus- ja henkilöstövajetta koko rikosprosessiketjussa
Lakivaliokunta on jo useiden vuosien ajan toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota erityisesti tuomioistuinlaitoksen liian niukkaan perusrahoitukseen sekä siihen, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on ollut riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta.
&#8211; Tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten pysyvä perusrahoitus on riittävällä tasolla ja virat vakinaisia. Niin ikään valiokunta on toistuvasti muistuttanut siitä, että toimiva rikosoikeudenhoidon ketju edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia koko rikosprosessiketjuun kuten poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle.
Tilanne entisestään pahentunut
Vaikka asiasta on toistuvasti huomautettu, ei tilannetta ole parannettu kestävällä tavalla. Oikeusministeriön hallinnonalalle myönnetyt sinänsä myönteiset lisämäärärahat eivät ole toimijoiden tarpeisiin nähden riittäviä. Kun toimijoiden perusrahoitus on vuodesta toiseen riittämätöntä, ne ovat joutuneet rahoittamaan toimintaansa siirtyvillä määrärahoilla. Henkilöstöä on työmäärään nähden liian vähän, ja henkilöstö on kuormittunutta.
&#8211; Tilanne on viime aikoina muuttunut entistäkin vakavammaksi. Asia nousi esiin valiokunnassa tänä keväänä, kun valiokunta käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025 ja kuuli siitä laajasti alan toimijoita ja asiantuntijoita. Kuultavien viesti määrärahojen riittämättömyydestä oli yhtenäinen.
Yli vuoden käsittelyajat arkipäivää
Tuomioistuimissa keskimääräiset käsittelyajat ovat tietyissä asiaryhmissä pitkiä, ja yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on merkittävästi kasvanut. Myös Syyttäjälaitoksessa vaativien rikosten käsittelyajat ovat liian pitkät ja rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt. Rikosseuraamuslaitoksessa henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankien määrään ja laitosrakenteeseen, ja se vaikuttaa huolestuttavasti henkilöstön ja vankiloiden turvallisuuteen.
&#8211; Kesäkuussa antamassaan lausunnossa valiokunta edellytti, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan ja sen toimijoiden perusrahoitusta korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti viipymättä. Valiokunta teki samassa yhteydessä nyt puheena olevan aloitteen.
&#8211; Tilanne ei ole kesän jälkeen parantunut. Tämä on ilmennyt nyt syysistuntokaudella useiden eri käsiteltävien asioiden yhteydessä, Meri sanoi.
Nykyrahoituksella ei voida välttyä henkilöstövähennyksiltä
Oikeudenhoidon riittämättömät määrärahat, asiamäärien kasvu, asioiden käsittelyaikojen pidentyminen sekä henkilöstön kuormittuminen ovat siten edelleen ajankohtaisia ongelmia.
Esimerkiksi talousarvioesityksen yhteydessä valiokuntakuulemisissa tuli esille, että tilanne kiristyy lähivuosina entisestään, eikä nykyisellä rahoitustasolla voida välttyä henkilöstön vähennyksiltä. Perusrahoitus on siis saatava pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä edellyttää määrärahojen olennaista parantamista.
&#8211; Siksi on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, Meri huomautti.
&#8211; Lopuksi kiitän valiokunnan puheenjohtajana koko valiokunnan puolesta oikeusministeri Henrikssonia siitä, että oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä tullaan laatimaan lakivaliokunnan eri yhteyksissä esille tuoma erillinen valtioneuvoston selonteko. On tärkeää, että selonteossa kartoitetaan tilannekuvaa ja erityisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä mahdollisimman laaja-alaisesti.
&nbsp;

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa

Perussuomalainen Nuoriso esittää lainmuutosta, jossa muokataan nykyistä lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan siten, että jatkossa vain selkeä kansanryhmän uhkaaminen rikoksella olisi lain mukaan rangaistavaa. Lain nykyinen muotoilu on liian tulkinnanvarainen ja uhkaa sananvapautta.

Laillisuusperiaatteen ja sen epätäsmällisyyskiellon mukaan ihmisen tulisi voida tietää ennalta, mitkä teot ovat rikollisia ja mitkä eivät. Koska nykylain ’’panettelua’’ ja ’’solvaamista’’ ei ole erikseen määritelty lainsäädännössä, ei henkilön ole mahdollista ennalta tietää, millainen puhe voidaan tulkita tässä tai tulevassa ajassa panetteluksi tai solvaamiseksi.
Kansalaisten perusoikeudet eivät täysimääräisesti toteudu
Nykyinen muotoilu jättää oikeuslaitokselle ja syyttäjäviranomaiselle liiallista tulkinnanvaraa, mikä on osoitetusti johtanut sananvapauden kaventumiseen.
&#8211; Tämän kansalaisaloitteen avulla haluamme uudistaa suomalaista sananvapauslainsäädäntöä, joka on nähdäksemme aivan liian kireä ja epämääräinen, josta syystä katsomme, että kansalaisten perusoikeudet ilmaisunvapauden osalta eivät toteudu täysimääräisesti. Panettelu ja solvaaminen nykyisessä kiihottamispykälässä ovat epämääräisiä, eikä tuon kaltaisia sanavalintoja tulisi olla laissa, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
Sananvapaus on toimivan demokratian elinehto
Sananvapaus kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin ja se on toimivan demokratian elinehto. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että sananvapaus koskee myös sellaisia mielipiteitä, jotka saattavat loukata, järkyttää tai häiritä kuulijaa.
&#8211; Sananvapaus on merkittävä osa länsimaisia arvoja, emmekä voi ryhtyä rajoittamaan sitä sillä perusteella, että joku kokee toisen sanomiset ikävinä. Rikoslainsäädännössä on jo määritelty selkeästi lakipykälät esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä sekä kunnianloukkauksesta &#8211; siksi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pitäisi päivittää nykypäivään, sanoo järjestön pääsihteeri Laura Jokela.
Aloitteen voi käydä allekirjoittamassa <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9061">täällä</a>.

Perussuomalainen Nuoriso: Laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan päivitettävä nykyaikaan – “Sananvapaus on merkittävä osa länsimaisia arvoja”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on huolissaan oikeudenhoidon pitkään jatkuneesta todella heikosta rahoituksesta. Riittävän rahoituksen ja siten resurssien puute vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen saada asiansa käsiteltyä oikeusistuimissa.

&#8211; Poliisin, tuomioistuinten, syyttäjien, yleisen oikeusavun ja velkaneuvonnan resurssit ja perusrahoitus laahaavat todella pahasti. Rikoksia jää tutkimatta, asiat seisovat tuomioistuimissa ja oikeusapua odotellaan, vaikka oikeudellista apua pitäisi usein saada kiireellisesti, sanoo lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
&#8211; Toimiva oikeussuojan saaminen, rikosvastuun toteutuminen ja uhrin oikeus saada juttunsa pikaisesti käsitellyksi sekä tietysti turvallinen yhteiskunta ovat keskeisiä elementtejä oikeusvaltiossa.
Myös lakivaliokunta huolissaan rahoituksesta
Myös lakivaliokunta on huomauttanut vakavasti tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja yleisen oikeusavun kestämättömästä ja vuosia jatkuneesta taloudellisesta ahdingosta (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LaVL_11+2021.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable" data-linkindex="0">Valiokunnan lausunto</a> 11/2021 3.6.2021).
&#8211; Valiokunta tuo esille, että määrärahat ovat tarpeisiin nähden aivan riittämättömät ja tilanne kestämätön. Joissain asiaryhmissä käsittelyajat ovat jo niin pitkät, että viivästymiset haittaavat vakavasti oikeusturvan toteutumista. Esimerkiksi veroasioissa käsittelyt kestävät keskimäärin yli vuoden, ja myös siviiliasioissa käsittelyaika on jo 13,2 kuukautta.
Oma oikeusvaltio kuntoon ensin
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi kyselytunnilla 8.9., että tilanne on sinänsä tiedossa ja oikeusvaltion parantamiseen tulee vähän lisää panostuksia. Meri on pettynyt vastaukseen ja toteaa, ettei pysyvää kunnon korjausta resursseihin ole tulossa edelleenkään.
&#8211; Samaan aikaan hallituspuolueet paheksuvat esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeusvaltion tilaa, mutta jospa nyt ensin katsottaisiin, että edes oma on kunnossa, Meri huomauttaa.
Maailmanparannus laitettu suomalaisten edelle
Meri vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja syyttää hallituksen olevan kiinnostunut enemmän maailmanparannuksesta kuin suomalaisten asioiden hoidosta.
&#8211; Hallitus panostaa kehitysapuun, pakolaiskiintiön nostoon, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja globaaliin ilmaston pelastamiseen suomalaisia kurittamalla, ja samaan aikaan kotimaan asiat saavat olla rempallaan, Meri tuskailee.
&nbsp;