

Meri: Oikeuslaitoksen resurssipuute uhkaa oikeusturvaa
Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua lakivaliokunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta ja vahvistamisesta. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren mielestä oikeuslaitoksen resurssipula on päässyt jo niin pahaksi, että kansalaisten oikeusturva on vakavasti uhattuna.
Aloitteen taustalla on lakivaliokunnan jo pitkään kantama vakava huoli oikeusministeriön hallinnonalan määrärahojen riittämättömyydestä ja sen vaikutuksista hallinnonalan toimijoiden toimintaedellytyksiin. Riittämättömät määrärahat heijastuvat asioiden käsittelyaikoihin ja heikentävät oikeusturvaa.
– Tilanne on vakava, sillä kyse on valtion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden kannalta. Oikeusvaltio ja sen toimivuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niistä tulee pitää jatkuvasti huolta, totesi lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
Rahoitus- ja henkilöstövajetta koko rikosprosessiketjussa
Lakivaliokunta on jo useiden vuosien ajan toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota erityisesti tuomioistuinlaitoksen liian niukkaan perusrahoitukseen sekä siihen, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on ollut riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta.
– Tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten pysyvä perusrahoitus on riittävällä tasolla ja virat vakinaisia. Niin ikään valiokunta on toistuvasti muistuttanut siitä, että toimiva rikosoikeudenhoidon ketju edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia koko rikosprosessiketjuun kuten poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle.
Tilanne entisestään pahentunut
Vaikka asiasta on toistuvasti huomautettu, ei tilannetta ole parannettu kestävällä tavalla. Oikeusministeriön hallinnonalalle myönnetyt sinänsä myönteiset lisämäärärahat eivät ole toimijoiden tarpeisiin nähden riittäviä. Kun toimijoiden perusrahoitus on vuodesta toiseen riittämätöntä, ne ovat joutuneet rahoittamaan toimintaansa siirtyvillä määrärahoilla. Henkilöstöä on työmäärään nähden liian vähän, ja henkilöstö on kuormittunutta.
– Tilanne on viime aikoina muuttunut entistäkin vakavammaksi. Asia nousi esiin valiokunnassa tänä keväänä, kun valiokunta käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025 ja kuuli siitä laajasti alan toimijoita ja asiantuntijoita. Kuultavien viesti määrärahojen riittämättömyydestä oli yhtenäinen.
Yli vuoden käsittelyajat arkipäivää
Tuomioistuimissa keskimääräiset käsittelyajat ovat tietyissä asiaryhmissä pitkiä, ja yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on merkittävästi kasvanut. Myös Syyttäjälaitoksessa vaativien rikosten käsittelyajat ovat liian pitkät ja rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt. Rikosseuraamuslaitoksessa henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankien määrään ja laitosrakenteeseen, ja se vaikuttaa huolestuttavasti henkilöstön ja vankiloiden turvallisuuteen.
– Kesäkuussa antamassaan lausunnossa valiokunta edellytti, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan ja sen toimijoiden perusrahoitusta korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti viipymättä. Valiokunta teki samassa yhteydessä nyt puheena olevan aloitteen.
– Tilanne ei ole kesän jälkeen parantunut. Tämä on ilmennyt nyt syysistuntokaudella useiden eri käsiteltävien asioiden yhteydessä, Meri sanoi.
Nykyrahoituksella ei voida välttyä henkilöstövähennyksiltä
Oikeudenhoidon riittämättömät määrärahat, asiamäärien kasvu, asioiden käsittelyaikojen pidentyminen sekä henkilöstön kuormittuminen ovat siten edelleen ajankohtaisia ongelmia.
Esimerkiksi talousarvioesityksen yhteydessä valiokuntakuulemisissa tuli esille, että tilanne kiristyy lähivuosina entisestään, eikä nykyisellä rahoitustasolla voida välttyä henkilöstön vähennyksiltä. Perusrahoitus on siis saatava pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä edellyttää määrärahojen olennaista parantamista.
– Siksi on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, Meri huomautti.
– Lopuksi kiitän valiokunnan puheenjohtajana koko valiokunnan puolesta oikeusministeri Henrikssonia siitä, että oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä tullaan laatimaan lakivaliokunnan eri yhteyksissä esille tuoma erillinen valtioneuvoston selonteko. On tärkeää, että selonteossa kartoitetaan tilannekuvaa ja erityisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä mahdollisimman laaja-alaisesti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- henkilöstövähennykset perusrahoitus tuomioistuinlaitos käsittelyajat oikeudenhoidon resurssit Syyttäjälaitos rahoitusvaje henkilöstövaje resurssipula oikeusapu Anna-Maja Henriksson lakivaliokunta Tuomioistuimet oikeusturva Rikosseuraamuslaitos Oikeusvaltio Oikeusministeriö Leena Meri Oikeuslaitos Poliisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Kehitysapuun kyllä riittää rahaa, mutta ei suomalaiselle oikeusjärjestelmälle

Lakivaliokunnan perussuomalaiset kantelivat oikeusasiamiehelle: ”Oikeusturva uhattuna edunvalvojan määräämisissä”

Meri: Oikeusvaltion keskeisiä toimijoita pitää tukea muutenkin kuin sanallisesti

Leena Meri: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksissaan – nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

Reijonen: Ulkomaalaiset vangit suorittamaan vankeustuomionsa omiin maihinsa – ”Yö vankilassa maksaa enemmän kuin hotelliyö”

PS: Hallituksen tontut jakavat joululahjoja leväperäisesti – ”Elvytyshana on ollut auki”

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Leena Meri vaatii lisää rahaa oikeudenhoitoon – ”Hallitus siirtää ongelmat seuraavalle hallitukselle”

Immonen: Maahanmuutto kuormittaa oikeusjärjestelmää – ”Maahanmuutto kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.