Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta pitänyt kansanedustaja Leena Meri huomautti, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on ongelmia Suomenkin sisällä, joka hallituksen selonteossa jätetään hyvin vähäiselle huomiolle.

Ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaan Suomi edistää aktiivisesti muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista kansainvälisesti. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa oikeuslaitoksen toimintakykyä, julkishallinnon läpinäkyvyyttä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.

– On tärkeää, että Suomi osaltaan edistää ihmisoikeuksia, oikeuslaitosten toimintakykyä sekä demokratian toteutumista kansainvälisellä yhteistyöllä – rahallisen kehitysavun jakamisessa on myös parannettavaa, sillä Maailmanpankin selvityksen mukaan varoja valuu edelleen veroparatiiseihin ja korruptioon, huomautti kansanedustaja Leena Meri.

Myös omien kansalaisten oikeuksia suojeltava

Meren mielestä ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Suomen sisällä on ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.

– Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa muutama viikko sitten: ”On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.”

– Onkin hämmentävää, kuinka vähän selonteossa keskitytään Suomen omiin perus- ja ihmisoikeusongelmiin.

Puutteita oikeusturvassa ja hyvinvoinnissa

Oikeudenkäyntien viivästyminen on pitkään ollut ongelma Suomessa. Riita-asian käsittely saattaa kestää oikeuslaitoksessa vuosikausia. Rikosasiassa juttu saattaa seistä poliisin ja syyttäjän pöydällä useamman vuoden, ennen kuin koko asia ylipäätään edes etenee tuomioistuimeen asti. Oikeuslaitoksen perusrahoituksen puute aiheuttaa kestämättömiä ongelmia oikeusturvan toteutumisessa ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.

– Perheissä tapahtuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa ongelma. Uhreja ovat usein myös perheen lapset, vaikka käytetty väkivalta ei heihin aina suoranaisesti kohdistuisikaan. Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvava huoli, Meri kertoi.

Sotepalvelujen järjestämisessä merkittäviä puutteita

Samaan aikaan vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti ilmi puutteita perushoitoon ja hyvinvointiin liittyen. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on Suomessa Meren mukaan merkittäviä puutteita, ja usein hoitoon pääsee vasta pää kainalossa. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu.

– Hallituksen tulee kiinnittää huomiota suomalaisen oikeusvaltion ja perusturvan toteutumiseen sekä varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit oikeusturvan aidoksi toteutumiseksi.

Hallitus laittaa muiden maiden kansalaiset etusijalle

Aikaisemmissa ihmisoikeuspoliittisissa selonteoissa vuosina 2009 ja 2014 oli perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista käsitelty Meren mielestä selvästi systemaattisemmin ja kattavammin nimenomaan myös Suomessa.

– Nyt annetussa selonteossa kotimaiset ihmis- ja perusoikeusongelmat ovat edellä manituin tavoin jääneet sivurooliin, ja selonteossa on keskitytty kertomaan, kuinka me vaikutamme oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin maailmalla. Suomen sisällä tunnettuja perus- ja ihmisoikeusongelmia ei analysoida eikä tavoitteita niiden ratkaisemisen suhteen aseteta. Kyseessä on selkeä ideologinen valinta.

– Näyttää siis jälleen kerran siltä, että hallituksen maailmankuvassa koko muu maailma tulee ensin ja suomalainen sitten, jos aikaa jää, Meri totesi.

Sananvapaus on demokratian kulmakivi

Puheenvuoronsa lopuksi Meri kiinnitti huomiota sananvapauden tilaan Suomessa. Sananvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus.

– Viime aikoina on puhuttu paljon vihapuheesta, ja myös tässä selonteossa todetaan Suomen toimivan johdonmukaisesti vihapuheen poiskitkemiseksi. Vihapuheesta puhuttaessa pitäisi kuitenkin pitää erillään sallittu vihainen puhe ja laiton rikokseen yllyttävä puhe. Laittoman puheen ja vihaisen puheen välistä rajaa hämärtämällä pyritään eri mieltä olevien vaientamiseen, mitä on pidettävä erittäin vaarallisena kehityksenä demokraattisessa valtiossa.

– Kysymys siitä, minkälaista puhetta on syytä pitää laittomana erityisesti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevilta osin, on olennainen, ja perussuomalaisten mielestä pykälää olisikin täsmennettävä koskemaan vain selkeästi rikoksella uhkaamiseen tai yllyttämiseen. Voimassa oleva pykälä ei ole täsmällinen eikä tarkkarajainen, eivätkä ihmiset voi varmuudella ennakoida, mitkä heidän puheistaan voivat joutua rikosprosessin kohteeksi.

– Perussuomalaiset esittävät, että hallitus turvaa sananvapauden toteutumisen Suomessa ja korjaa rikoslakia perussuomalaisten esittämällä tavalla, Meri kertoi.