Maailmanpankin selvitys: Kehitysapuna annettua rahaa siirtyy veroparatiiseihin

Kehitysapuun liittyvä välistäveto on ollut jo vuosia yleisesti tiedossa. Avun väärinkäyttöä ei ole juurikaan saatu suitsittua, vaan se on edennyt uudelle tasolle. Korruptoituneimmista ja köyhimmistä avunasaajamaista tehtiin suurimmat talletukset veroparatiiseihin.

Kehitystaloustutkijat selvittivät Maailmapankin avustusten käyttöä. Tutkijat analysoivat, mihin kehityshankkeisiin myönnetyt avustukset ja suora budjettiin kohdennettu raha päätyvät. He tutkivat Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) tietoja rahansiirroista.

Tutkijat seurasivat rahavirtoja veroparatiiseina tunnettuihin paikkoihin sekä valtioihin, jotka kuuluvat korkean pankkisalaisuuden piiriin. Näitä ovat esimerkiksi Sveitsi, Luxemburg ja Caymansaaret. Tutkimukseen otettiin vertailumaiksi esimerkiksi Ruotsi, Ranska ja Saksa, jotka ovat verotukseltaan tavallisia valtioita.

Kun avun määrä kasvaa, talletukset lisääntyvät

Mukana olleet 22 maata kuuluvat suurimpiin kehitysavun saajiin. Ne saavat keskimäärin apua 2,2 prosenttia bkt:stä. Tutkimuksen mukaan avusta virtaa veroparatiisitalletuksiin noin 7,5 prosenttia. Köyhimpien maiden kohdalla, joissa avun osuus on kolme prosenttia bkt:sta, avusta katoaa veroparatiiseihin peräti 15 prosenttia.

Tutkimusryhmä havaitsi väärinkäytön olevan kaavamaista. Niinä vuosineljänneksinä, kun köyhät maat saivat paljon apua, rahavirrat veroparatiiseihin aktivoituivat. Kansalaisten talletukset veroparatiiseihin kasvoivat 3,4 prosentilla, kun maa sai lisää apua prosentin verran bruttokansantuotteestaan.

Talletukset veroparatiiseihin kohdentuivat tarkasti niihin vuosineljänneksiin, joina apua jaettiin paljon. Sen sijaan muissa ulkomaisissa talletuksissa, jotka kohdistuvat tavallisen pankkisäätelyn maihin, ei havaittu eroa.

Köyhillä ei ole pankkitilejä veroparatiiseissa

Tutkijat eivät osaa sanoa, keitä tallettajat ovat. He päättelevät, että väärinkäyttäjät kuuluvat taloudelliseen ja poliittiseen etupiiriin.

Jos talouden etupiiri tallettaisi rehellisesti ansaittuja rahoja, miksi he tallettaisivat niitä vain veroparatiiseihin? Yksi loppupäätelmä oli se, että apua saavien maiden köyhillä ei monesti ole pankkitiliä edes kotimaassaan, joten tuskin heillä on sellaista Caymansaarillakaan.

Tutkimuksessa mukana olleet ja kehitysapua eniten saneet valtiot ovat Afganistan, Armenia, Burkina Faso, Burundi, Eritrea, Etiopia, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana, Kirgisia, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritania, Mosambik, Niger, Ruanda, Sambia, São Tomé ja Príncipe, Sierra Leone, Tansania ja Uganda.