

Suomalaisten veronmaksajien rahoja lahjoitetaan kehitysapuna mm. Afganistaniin. / LEHTIKUVA
Suomen kehitysapurahoista veroparatiiseihin jopa 191 miljoona euroa vuodessa – ”Miksi tätä hulluutta jatketaan?”
Suomi käyttää tänä vuonna kokonaisuudessaan 1,275 miljardia euroa kehitysyhteistyöhön. Määrärahat ovat nousseet joka vuosi Sanna Marinin hallituskaudella. Nykymuotoista kehitysapua kansanedustaja Ari Koponen kritisoi hyvin epäonnistuneeksi, sillä se ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet.
Viimeisimmän tutkimustiedon valossa rahoista valuu myös iso osa veroparatiiseina pidettyihin paikkoihin, kuten Luxemburgiin ja Caymansaarille. Hiljattain valmistuneessa Maailmanpankin selvityksessä on seurattu rahavirtoja kehitysmaista ulkomaisille pankkitileille. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
– Mukana tutkimuksessa olivat muun muassa Afganistan, Etiopia, Mosambik ja Tansania, jotka ovat kaikki huomattavan suuria kehitysavun kohdemaita myös Suomelle, Ari Koponen sanoo.
Rahat ohjautuvat veroparatiiseihin ja korruptioon
Tutkijat seurasivat Kansainvälisen järjestelypankin tiedoista rahavirtoja köyhistä maista veroparatiiseina tunnettuihin paikkoihin sekä valtioihin, joissa on tiukka pankkisalaisuus.
Tutkimuksessa pystyttiin selvästi osoittamaan, että tismalleen samoina ajankohtina, jolloin köyhät maat saivat paljon apua, maan talletukset veroparatiiseihin kasvoivat 3,4 %. Seitsemän köyhimmän maan kohdalla, jotka saavat apua 3 % BKT:staan, avusta vuotaa veroparatiiseihin 15 %.
– Suomen tämän vuotisesta kehitysyhteistyön budjetista 15 % tarkoittaa yli 191 miljoonaa euroa. Tällä rahalla olisi paljon parempaa käyttöä kotimaassa, kuten esimerkiksi mielenterveyden ongelmien tai vanhusten hoitaminen.
Miksi hallitus kasvattaa määrärahoja?
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on väittänyt, kuinka kehitysyhteistyöohjelmia ja erillisiä hankkeita on arvioitu useita kertoja vuosien aikana ja kuinka myös valtionhallinnon sisäinen tarkastus sekä ulkopuoliset arvioijat käyvät läpi kehitysyhteistyöohjelmia.
– Skinnarin mukaan yksi Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteista on korruption vähentäminen. Ei tässä olla mielestäni millään mittarilla onnistuttu, Koponen lataa.
Koponen on jättänyt tällä viikolla ministerille kirjallisen kysymyksen. Hän haluaa tietää miksi hallitus kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja, vaikka todistetusti iso osa rahoista valuu korruptioon sekä veroparatiiseihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rahavirrat pankkisalaisuus Maailmanpankki selvitys Ari Koponen Ville Skinnari veronmaksajat Lähi-itä Afrikka Sanna Marin veroparatiisit hallitus kehitysapu korruptio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maailmanpankin selvitys: Kehitysapuna annettua rahaa siirtyy veroparatiiseihin

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet – Koponen: ”Kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mihin nämä valtavat rahavirrat käytetään”

Ylen ohjelmissa ei edelleenkään saa puhua menoleikkauksista – jos ne koskevat kehitysapua tai haittamaahanmuuttoa

Hallitus husaa miljardeja maailmalle ja rakentelee puoluetovereille hillotolppia – Purra: ”Eduskunnassa enää alle 40 ihmistä, joiden ykkösasia on Suomi”

Perussuomalaiset ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta – ”Avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia”

Suomi lähettää miljoonien eurojen rahasäkkejä YK:ssa Venäjää tukeville maille – veronmaksajilta Etiopian ilmatieteilyyn lähes 7,4 miljoonaa euroa
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.














