Perussuomalaiset ei hyväksy hallituksen tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta, vaan pitää kehityspolitiikan ylivaalikautista selontekoa puutteellisena ja vääristä lähtökohdista laadittuna. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää esitti perussuomalaisten vastalauseen selontekoon tiistain täysistunnossa.

– Selonteko on pikemminkin laaja luettelo kehityspolitiikkaan jo vuosikymmeniä liitetyistä käytännöistä ilman sen syvempää analyysiä niiden toimivuudesta tai vaikutuksista. Vastalauseen kannanottoehdotuksessa perussuomalaiset esittivät, että eduskunta ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta, huomautti Juha Mäenpää.

Perussuomalaisten mielestä eduskunnan tulisi edellyttää, että kehitysyhteistyövarojen käytön tulee olla nykyistä läpinäkyvämpää ja perustua selkeästi tutkittuun tietoon.

Ei tule sekoittaa Ukrainan sotaan

Heti puheenvuoronsa alkupuolella Mäenpää korosti, ettei käsittelyssä oleva selonteko liity akuuttiin tilanteeseen Ukrainassa.

– Ukrainassa on nyt suuri, akuutti, humanitäärinen kriisi, ja me perussuomalaiset emme halua sekoittaa sen tilannetta tässä selonteossa käsiteltävään perinteiseen malliin, pitkäjänteiseen kehitysapuun. Ne ovat eri asioita. Me ymmärrämme hyvin, mikä Ukrainan tilanne on tällä hetkellä, ja osaamme sen huomioida, mutta tämä kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko käsittelee pitkäjänteistä, lähinnä Afrikkaan menevää kehitysapua.

Väärinkäytökset yleisiä

Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa näkyvästi kehitysavun ongelmista. Uutisoinnin mukaan kehitysapua valuu eliitin pankkitileille veroparatiiseihin. Maailmanpankin tutkijat seurasivat, mihin rahaa virtasi köyhistä maista silloin, kun ne saivat rahallista apua.

– Tutkijat löysivät matemaattisen kaavan. Kun maa saa lisää apua prosentin bruttokansantuotteestaan, maan kansalaisten talletukset veroparatiiseihin kasvavat 3,4 prosentilla.

– Kun otoksena on 22 köyhintä maata, jotka saavat keskimäärin apua 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan, avusta vuotaa veroparatiiseihin tutkimuksen mukaan noin 7,5 prosenttia. Seitsemän köyhimmän maan kohdalla, jotka saavat apua 3 prosenttia bruttokansantuotteestaan, avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia, selvitti Mäenpää puhujapöntöstä.

Auttaminen vapaaehtoiseksi

Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain budjetin ylijäämästä ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan.

– Jos itse saisin päättää, veroilmoitukseen laadittaisiin semmoinen raksitettava kohta, että haluan osallistua tähän kehitysapuun, esitti Mäenpää puheensa lopuksi.

Suomen Uutiset