EU:n jäsenmaiden edustajat kokoontuivat pohtimaan ulkorajojen valvontaa. Konferenssin lopuksi 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen, jossa vaadittiin laittomien rajanylitysten estämiseen tiukempia toimia, kuten raja-aitoja. Suomi ei allekirjoittanut julistusta. Sisäministerin valtiosihteeri arvioi, että Suomen itärajan aitaaminen maksaisi noin 1,3 miljardia euroa eli suunnilleen saman kuin kehitysapu vuodessa ja kysyy: ”Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa?”

Liettua, Kreikka, Puola ja Itävalta olivat kutsuneet koolle EU:n jäsenmaiden sekä laajemmin Schengen-järjestelmään osallistuvien maiden edustajat Vilnaan, kirjoittaa sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela blogikirjoituksessaan sisäministeriön sivuilla. Mukana olivat myös komissaari Ylva Johansson, Frontex, Europol sekä EU:n perusoikeusvirasto.

Muut rajavaltiot haluavat raja-aitoja – Suomi ei

Koskela kertoo, miten konferenssin osallistujat ajettiin aamuvarhaisella kenttäretkelle keskelle liettualaista peltoa. Järjestäjät halusivat näyttää heille kolmimetrisen raja-aidan Liettuan ja Valko-Venäjän välillä.

– [Raja-aita] pilkkoi maisemaa ja teki selväksi, että Liettua haluaa kertoa meille jotakin: Ulkorajojen fyysinen suojaaminen ja erityisesti sen resurssointi kuuluisi EU:n yhteiselle agendalle. Luvattomat rajanylitykset tulisi pysäyttää. Fortress Europe, valtiosihteeri Koskela kirjoittaa.

”Euroopan aitaaminen olisi merkittävä provokaatio”

Koskela kuitenkin itse selvästi paheksuu ajatusta ”linnake Euroopasta”. Siksi Suomi ei suostunut allekirjoittamaan yhteistä julistusta, jossa vaadittiin tiukempia toimia ulkorajapolitiikkaan ja hybridivaikuttamisen estämiseen.

Valtiosihteeri Koskela luonnehtii näitä toimia ”piikkilangaksi” ja ”provokaatioiksi”. Yhteensä 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen.

Puhuessaan Suomen kokemuksista ulkorajavalvonnassa valtiosihteeri Koskela korosti, että Suomi haluaa ”kokonaisvaltaista lähestymistä ja edistystä myös muuttoliikekysymyksissä”. Hänen mukaansa ”Euroopan aitaaminen olisi paitsi merkittävä provokaatio, myös äärimmäisen kallis hanke ja vuotava seula”.

Koskela ei tarkenna, ketä raja-aidan rakentaminen provosoisi: Venäjää ja Valko-Venäjääkö? Vaiko ihmissalakuljettajia?

Mihin yhteisiä rahoja halutaan käyttää?

Koskela kirjoittaa, että kilometri aidattua ja teknisesti valvottua rajaa voi maksaa lähes miljoona euroa. Suomella on maaulkorajaa yli 1 300 kilometriä, joten raja-aidan kustannukset olisivat noin 1,3 miljardia euroa, mikä on sattumoisin saman verran kuin vuoden 2021 budjetin mukaiset kehitysyhteistyömäärärahat (1 257 miljoonaa euroa).

Suomen itärajan aitaaminen kokonaisuudessaan maksaisi siis sen mitä valtio laittaa joka vuosi kehitysapuun.

– Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa? sisäministeriön valtiosihteeri Koskela kysyy.

SUOMEN UUTISET