

LEHTIKUVA
Raha ratkaisee: Osa irakilaisista suostui palaamaan kotiin Liettuasta tonnilla
Liettua houkuttelee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita palaamaan omiin kotimaihinsa tarjoamalla ankean majoituksen, jossa saa ruuan mutta ei taskurahaa. Käteistä rahaa saa kouraan vasta siinä vaiheessa, kun suostuu vapaaehtoisesti lähtemään maasta. Suomessa pohditaan vuoden 2015 jäljiltä maahan jääneiden “paperittomien” laillistamista. Olisiko Suomella opittavaa Liettuan menettelystä?
Valko-Venäjän masinoima turvapaikanhakijakriisi on hieman laantunut, mutta Baltian maat ja Puola joutuvat puimaan sen seurauksia vielä pitkään. Liettuassa on tuhansia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita houkutellaan lähtemään kotiin käteiskorvausta vastaan. Summan nostaminen tuhanteen euroon sai monet lähtemään vapaaehtoisesti kotiin.
Liettua on lennättämässä yhteensä 272 turvapaikanhakijaa takaisin näiden kotimaihin, kertoo nettilehti Breitbart. Kyse on pääosin irakilaisista turvapaikanhakijoista, jotka ovat suostuneet ottamaan vastaan Liettuan tarjoaman tuhannen euron korvauksen vapaaehtoisesta kotiinpaluusta. Paluukyytejä lähtee myös Venäjän ja Intian suuntaan.
Tiukka linja turvapaikkojen myöntämisessä
Liettua oli ensimmäisiä Valko-Venäjän hybridioperaation kohteeksi joutuneita maita. Marraskuussa Suomen Uutiset kertoi, että Liettuaan oli viime vuonna siihen mennessä tullut noin 4 200 laitonta siirtolaista. Liettua piti kuitenkin tiukkaa linjaa, joten turvapaikka oli myönnetty vain kahdeksalle hakijalle.
Osa turvapaikanhakijoista suostui jo silloin lähtemään takaisin kotiin 300 euron korvausta vastaan. Mutta kun kotiinpaluurahan summa nostettiin joulukuussa tonniin, vapaaehtoinen kotiinpaluu alkoi Infomigrants-sivuston mukaan kiinnostaa yhä useampaa turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähtijöistä on jo saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.
Jokainen kotiinpaluu on selvää säästöä Liettualle
Tonnin kotiinpaluuraha menee EU:n piikkiin, kertoo Liettuan sisäministeriö. EU on osoittanut Liettualle 29,6 miljoonan euron summan siirtolaiskriisin ratkaisemiseen.
Näiden palautusten jälkeen Liettuan vastaanottokeskuksiin jää vielä kolmisen tuhatta turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on irakilaisia, mutta joukossa on pariakymmentä muutakin kansalaisuutta.
Liettuan sisäministeri Agnè Bilotaite arvioi, että jokainen maahan jäävä siirtolainen tulee aiheuttamaan Liettualle vähintään 11 000 euron kustannukset joka vuosi, joten lentolippujen ostaminen ja kotiinpaluukorvausten maksaminen tarkoittaa Liettualle selvää säästöä.
Sisäministeri ja Helsingin Sanomat vaativat “paperittomien” laillistamista
Suomessa on viime aikoina pohdittu, miten vuosina 2015–2016 tulleet “paperittomat” saataisiin vihdoinkin pois maasta. Sisäministeriö julkisti torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin ratkaisuksi noin 3 000 Suomessa laittomasti oleskelevan henkilön oleskelun laillistamista kertaluonteisena toimena.
Kyse on henkilöistä, jotka ovat tehneet useita turvapaikkahakemuksia ja -valituksia ja jääneet maahan kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta. Helsingin Sanomat vaatii pääkirjoituksessaan, että “ongelma on ratkaistava, silmien sulkeminen ei enää riitä”.
– Ministeriö on nyt esittänyt, että tämä ryhmä voisi laillistaa oleskelunsa tiettyjen sääntöjen mukaan. Niiden, joille tämä esitys ei kelpaa, on nyt esitettävä oma vaihtoehtonsa, Helsingin Sanomat kirjoittaa.
Olisiko Suomella opittavaa Liettualta?
Yksi ratkaisu olisi Liettuan malli: kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet laitetaan säilöönottokeskuksiin, joissa tarjotaan vain ruoka, majoitus ja perustarvikkeet. Käteistä rahaa annetaan vasta siinä vaiheessa, kun henkilö suostuu lähtemään vapaaehtoisesti kotiin. Vaihtoehtoina olisivat siis ankeat olot ilman rahaa tai tukku käteistä kouraan ja ilmainen lento kotiin.
Euroopan komissio on antanut ehdotuksen väliaikaisista toimenpiteistä, joita Latvia, Liettua ja Puola voisivat soveltaa turvapaikkakriisin hallintaan. Näihin toimenpiteisiin sisältyy muun muassa se, että “aineelliset vastaanotto-olosuhteet voitaisiin rajata perustarpeisiin, joilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, vaatteita, riittävää terveydenhoitoa ja tilapäistä majoitusta”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- säilöönottokeskukset Agnė Bilotaitė Liettua Valko-Venäjä vapaaehtoinen kotiinpaluu laiton siirtolaisuus Latvia kotiinpaluuraha Irak Puola Vastaanottokeskukset Viro Turvapaikanhakijat EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa

Immonen: Siirtolaisia ei pidä päästää Valko-Venäjän rajan yli – “Rajat voidaan sulkea, ja ne tulee sulkea maahantunkeutumiskriisin iskiessä”

Liettualla tiukka linja: Turvapaikka vain kahdeksalle yli kahdesta tuhannesta hakijasta

Vuoden 2015 siirtolaiskriisin toistuminen on todellinen uhka – Purra: “Itsenäisellä valtiolla on velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei

Immonen: Kansainvälisten sopimusten nyrjähtänyt tulkinta on uhka suomalaisten turvallisuudelle

Täysimittainen sota Ukrainassa tietäisi suurempaa pakolaisaaltoa Eurooppaan kuin vuonna 2015

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Liettua uhmaa EU-tuomioistuimen päätöstä – aikoo puolustaa rajojaan jatkossakin
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.