

PS ARKISTO
Immonen: Kansainvälisten sopimusten nyrjähtänyt tulkinta on uhka suomalaisten turvallisuudelle
Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu perussuomalaisten ja muiden oppositiopuolueiden välikysymyksestä koskien Suomen varautumista siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen vaatii, että Suomi varautuu riittävän tehokkaasti siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen.
– Suomen lakiin tarvitaan pikaisesti monissa Euroopan maissa käytössä oleva hätätilapykälä, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi, Olli Immonen vaatii.
Immosen mukaan Valko-Venäjän hybridihyökkäys Latvian, Liettuan ja Puolan rajoilla, jossa se käyttää hyväkseen siirtolaisia, poikkeaa jossain määrin vuoden 2015 siirtolaiskriisistä. Molemmissa kriiseissä on kuitenkin kyse samasta ilmiöstä, eli siirtolaisvirtojen pyrkimisestä kolmansista maista Eurooppaan.
– Ongelmaa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Itseäni tässä häiritsee se nyrjähtänyt ajattelutapa, jossa siirtolaisuuden torjuntaan tähtääviä toimia pyritään aina vastustamaan vetoamalla kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita Geneven pakolaissopimus.
– Nykyinen massasiirtolaisuusilmiö on etääntynyt kauas alkuperäisestä Geneven sopimuksen hengestä. Sopimus tehtiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa lähinnä juutalaisten kansanmurhaa vastaavaa tilannetta varten. Sopimus on aikansa tuote, joka ei sovellu enää 2000-luvulle, Immonen muistuttaa.
Geneven sopimuksen uudistaminen tuskin onnistuu
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi tässä kuussa pitämässään puheessa: ”vuosikymmeniä sitten tehdyt sopimukset ovat alttiita hybridivaikuttamiselle ja hyväksikäytölle”. Jo vuoden 2016 valtiopäivien avajaisissa Niinistö totesi, että kansainväliset säännökset ovat syntyneet aivan toisenlaisissa olosuhteissa.
– Se, kyetäänkö vanhentunutta Geneven sopimusta koskaan uudistamaan järkevästi, on kyseenalaista. Sen päivittämiseen tuskin löytyisi riittävästi poliittista tahtotilaa ja sopimusten uudelleenneuvottelun prosessi on liian hidas, jotta sitä kautta voitaisiin reagoida riittävän nopeasti muuttuviin maailmantilanteisiin, Immonen toteaa.
– Lienee todennäköisempää, että ennemmin tai myöhemmin koko järjestelmä tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, koska se ei enää käytännössä toimi.
Estää kansallisvaltioita suojaamasta yhteiskuntiaan
Immonen näkee, että jos kansainvälinen sopimusjärjestelmä estää kansallisvaltiota suojaamasta omaa yhteiskuntaansa ja kansaansa turvallisuusuhilta, silloin sopimukset eivät palvele tarkoitustaan, vaan ne ovat pahimmillaan vahingoksi.
– On tärkeää, että maailman muuttuessa myös sopimusten ihmis- ja perusoikeuksien tulkintaa muutetaan vastaamaan tämän päivän haasteisiin.
– Esimerkiksi Suomen perustuslakivaliokunta on peräänkuuluttanut perustuslaillista tulkinnallista joustavuutta vuoden 1993 mietinnössään toteamalla: ”jotta perusoikeussäännökset säilyttäisivät soveltamiskelpoisuutensa muuttuvissakin oloissa”. Samalla tavalla myös kansainvälisten ihmisoikeussäännösten tulee säilyttää soveltamiskelpoisuutensa muuttuvissa oloissa tarjoamalla riittävästi tulkinnallista joustavuutta, Immonen sanoo.
Poliitikot piiloutuvat sopimusten taakse
Immosen mukaan ei ole oikein, että poliitikot piiloutuvat vaikeiden päätösten edessä kansainvälisten sopimusten taakse ja käyttävät sopimuksia tekosyynä sille, ettei turvapaikkapolitiikkaa järkeistetä.
– Kyse on poliitikkojen tahtotilasta. On myös väärin, että sopimuksia välillä noudatetaan ja välillä niitä jätetään noudattamatta täysin sen mukaan, mikä niin sanotun liberaalieliitin mieltymyksiin sattuu parhaiten sopimaan.
– Viittaan tässä nyt esimerkiksi siihen, miten hyvin EU:n Dublin-asetusta on noudatettu tai ennemminkin jätetty noudattamatta. On ongelmallista, että kansainvälisiin sopimuksiin vedotessa tämäkin hallitus tuntuu vetoavan niihin varsin valikoivasti.
Immosen mukaan kansainvälisten sopimusten tulkinnasta ei saa muodostua ylikireää.
– Asioita myös liian usein tarkastellaan vain yhden oikeuden näkökulmasta, vaikka oikeudellista punnintaa tehtäessä tulisi toiseen vaakakuppiin asettaa muiden ihmisten perus- ja ihmisoikeudet. Tässä tapauksessa suomalaisten turvallisuus.
Suomen otettava mallia tiukan politiikan maista
Immosen mielestä mikään kansainvälinen sopimus ei saa estää Suomen valtiojohtoa suojelemasta omia kansalaisiaan. Jo nykyisin monet tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ajavat maat tulkitsevat kansalainvälisiä pakolaissopimuksia eri tavoin, esimerkkeinä Tanska, Norja, Australia ja Japani.
– Suomen tulee ottaa mallia niistä toiminta- ja tulkintalinjoista, jotka parhaiten suojaavat Suomea ja suomalaisten perusoikeuksia, kuten turvallisuutta.
– Mikäli kansainvälinen yhteisö päätyisi tulokseen, jonka mukaan Valko-Venäjän kautta Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia ei voisi oikeutetusti pysäyttää, kyseessä olisi Lukashenkan ja hybridivaikuttamisen voitto. Toisin sanoen hybridivaikuttaminen osoittautuisi ulkovalloille jatkossakin toimivaksi keinoksi lamauttaa Euroopan valtioita entistä suuremmilla siirtolaisvirroilla. Näin ei saa antaa tapahtua, Immonen painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hätätilapykälä hybridivaikuttaminen kansallisvaltiot lainsäädäntö Dublin-asetus Siirtolaiskriisi kansainväliset sopimukset Maahanmuuttopolitiikka Eurooppa Turvallisuus perussuomalaiset Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus ei pysty takaamaan rajaturvallisuutta – Leena Meri: ”Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla”

IS: Hallitus kaavailee oleskelulupaa tuhansille maassa laittomasti oleskeleville – ”edellytyksenä pitkä laiton oleskelu maassa”

Purra vihreälle sisäministerille: ”Se, että ette näe massasiirtolaisuudesta seuraavan minkäänlaisia ongelmia kohdemaalle, luo itsessään hybridivaikuttamisen mahdollisuuden”

Purra: Salakuljettajien ja siirtolaisten tiedossa on, minne kannattaa suunnata ja mitä porsaanreikiä maahan pääsyyn voi hyödyntää – ”Jokainen ministerin ajattelematon ulostulo kuin kutsuhuuto”

Vihreät puhuu jatkuvasti asian vierestä – Purra: ”Kun hyvyyttä käytetään pahojen keinojen kautta, vihreillä ei ole työkaluja”

Mäkelä: Välikysymys tarpeen, koska hallitukselta ei saa vastauksia kysymyksiin eikä lupauksia toimenpiteistä turvallisuusuhan korjaamiseksi

Halla-aho: ”Kun maahantunkeutujat jo rynkyttävät raja-aitoja, valtion on kyettävä puolustamaan itseään”

Peltokangas: Suomen kansa ei tarvitse keskenään riitelevää hallitusta sisäistä turvallisuuttaan heikentämään

Mäenpää: Hallituksen keinot laittomasti maassa olevien ihmisten poistamiseen eivät tähän mennessä vakuuta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää