Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti tällä viikolla puheessaan valtiopäivien avajaisissa esille valmiuslain parlamentaarisen uudistamisen tilanteessa, jossa Venäjän esittämät vaatimukset ja toimet ovat luoneet uhkakuvia Eurooppaan. Niinistö mainitsi samalla vihamielisten tahojen organisoiman maahanmuuton. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toi eilen esille Ylen A-Talkissa, että vaikka eduskunnassa puolueilla on jo nyt laajaa yksimielisyyttä valmiuslain päivittämisestä, esteenä asian edistymiselle on poliittisen tahdon puute.

Presidentti Niinistö on aiemminkin puhunut tarpeesta varautua uudenlaisiin uhkiin sekä kiirehtinyt valmiuslain uudistamista, koska valmiuslaki ei tunnista nykyaikaisen hybridivaikuttamisen keinoja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toi eilen esille Ylen A-Talkissa, että vaikka eduskunnassa puolueilla on jo nyt laajaa yksimielisyyttä valmiuslain päivittämisestä, esteenä asian edistymiselle on edelleen poliittisen tahdon puute.

– Keskusteluissa on tullut esille, että hallituksessa ei näytä olevan riittävää tahtoa tehdä sellaisia konkreettisia muutoksia, että Suomella olisi mahdollisuus tehdä omilla rajoilla toimia. Esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjän rajan ylitse tulisi siirtolaisjoukko, jota käytetään välineellisesti hyväksi, että tämä tavoite tehtäisiin tyhjäksi.

Kriisitilanteessa ei voi jäädä pelkän EU:n varaan

Purra huomautti, että pelkästään EU:n avun varaan ei voida jäädä mahdollisessa kriisitilanteessa.

– Vaikka EU tarjoaa joitain mekanismeja tai voimme sulkea yksittäisiä rajanylityspaikkoja, niin se ei ole riittävää. Venäjä tietää tämän ja käyttää hyväksi Suomen heikkouksia, muun muassa sitä, että Suomen hallitus ei ymmärrä sitä, että maahanmuuttoa käytetään horjuttamaan EU-jäsenmaita.

– Ongelma siis jatkuu, jos emme saa tukittua Venäjän vaikutusyrityksiä. Suomella pitäisi tarvittaessa olla mahdollisuus estää turvapaikanhaku koko itärajalla, Purra sanoi.

Vihreiden Iiris Suomela vakuutteli, että Suomen turvallisuus taataan, mutta siihen tulisi löytää parhaat keinot. Suomelan mukaan Venäjä tähtäisi toimillaan ”ihmisoikeuksien prioriteetin pudottamiseen”.

– On siis oltava tarkkana, mikä on oikea keinovalikoima. On tarkkaan harkittava, olisiko valmiuslaki tässä oikea väline, koska se on kaikista rajuin toimi, koska se rajoittaa perusoikeuksien toteutumista. Siinä mennään syvälle oikeusvaltion ytimeen, kun valmiuslakia ryhdytään käyttämään, Suomela sanoi.

Vihreät jarruttaa valmiuslain päivittämistä

Suomelan mukaan valmiuslain uudistaminen olisi hankalaa.

– Jos meillä olisi ensi viikolla kriisi päällä, niin emme me muutamassa viikossa valmiuslakia uudistaisi, vaan silloin tarvittaisiin normaalilainsäädännön kautta tehtäviä toimia.

Purra totesi Suomelalle, että hallituksella ei näytä olevan yhtenäistä halua puuttua asioihin.

– En ota kantaa siihen, mikä puolue nyt panee hanttiin, mutta jos katsotaan, mitä ihmisoikeuksia ensimmäisenä aina korostetaan, niin minusta tasavallan presidentin huomautukset siitä, että oikeuksiin liittyy velvollisuuksia ja ihmisoikeudet koskevat myös suomalaisia, niin meidän tärkein tehtävämme on suojella Suomen kansalaisia ja rajoja. Se on kaikki kaikessa, koska muuten meillä ei ole yhtään mitään. Tämä on oleellinen asia etenkin, etenkin kun puhutaan Venäjästä.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko peesasi tällä kertaa perussuomalaisia.

– Raja on itsenäisen valtion vahvin tunnus ja sen turvaaminen kaikissa olosuhteissa pitää hoitaa, myös uudenlaisten uhkien näköpiirissä. Omien kansalaisten puolustaminen on myös ihmisoikeuskysymys. Tämä teema ei kuitenkaan ole juridisesti erityisen helppo ratkaista.

SUOMEN UUTISET