Kuulemma farkkumainoksen sanaleikki valkoihoisen mallin hyvistä geeneistä oli rasismia, natsia, eugeniikkaa ja hitleriä.
Syvän päädyn woke-väki paljasti ideologiansa jälleen läpeensä rasistiseksi. Muistuu mieleen, kun ”It’s okay to be white” lause oli valkoista ylivaltaa.
Vaikka pahin woke onneksi hiipuu, sen käyttövoima eli länsimaisen, eurooppalaisen ja kristillisen kulttuurin (itse)inho on ja pysyy.
”Woke” kannattaakin ymmärtää vain vasemmistoliberalismin mutaationa. Eräänlainen yliopistokampuksilta karannut ”lab leak”. Käsistä karattuaan se muuttui kuitenkin suuren yleisön silmissä niin vastenmieliseksi, etteivät täysipäiset ihmiset sitä kehtaa enää kannattaa.
Käsijarrua ei kuitenkaan ole, koska Jungin sanoin: ”People don’t have ideas, ideas have people”.
Silti woke jakaa saman punaisen langan kantamuotonsa kanssa: länsimaiden kansojen ja kulttuurien patologisoinnin.
Kolonialismi, orjakauppa, holokausti ja muut historialliset vääryydet ovat kaiken keskiössä märkivänä kollektiivisena häpeänä. Häpeä on institutionalisoitu, ylpeys sanktioitu.
Häpeä on paitsi kollektiivinen myös kaikesta päätellen ikuinen. Eurooppalaisten täytyisi luovuttaa omat historialliset kotimaansa vieraille kansoille ja kulttuureille, koska muu olisi ”rasismia” ja ”hitleriä”.
Yhteiskunnallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta farkkumainoksiin alistetaan tälle valheelliselle historian tulkinnalle ja ideologialle.
Se ei johdu marginaaliporukan ”wokesta”, vaan aatteesta sen taustalla. Senkin soisi kuolevan mahdollisimman nopeasti.”