Peruskoulussa määritellään vähimmäisosaamistaso, jota Jaana Strandmanin mukaan tulee tarkastella erityisesti perusopetuksen siirtymävaiheissa eli siirryttäessä alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, kuudennelta luokalta yläasteelle ja yläasteen päättöarvioinnissa.
Vähimmäisosaamistasolla varmistetaan se, että perusopetuksen oppimistavoitteet saavutetaan ja nuori on valmis jatko-opintoihin toisella asteella. Osaamisen tasot tulee määritellä eri oppiaineissa. Oppilaan arvioinnissa tulee kiinnittää erityinen huomio siihen, mitä ja miten osaamista mitataan sekä millä sisällöillä ja menetelmillä tavoite on saavutettu. Jokainen oppilas on yksilö, jolloin lapsikohtainen oppilaan tuntemus nousee tärkeään rooliin.
– Tämä edellyttää kasvatus- ja opetushenkilöstöltä vastuunkantoa, jotta kaikki oppilaat saavuttavat perustiedot ja -taidot: lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen. Kotien ja huoltajien tuki on merkityksellinen koulumyönteisyyden luomisessa ja oppimistavoitteiden saavuttamisessa yhdessä koulun henkilöstön kanssa, Strandman kertoo.
Kouluihin työrauha kännykkäkiellolla
Tähän perustaitojen oppimiseen ja osaamiseen nykyhallitus on panostanut 200 miljoonaa euroa lisäten matematiikan ja äidinkielen opetukseen kolme tuntia viikossa. On tehty myös oppimisen tuen uudistus, jolla oppilaiden yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki taataan koulupäivien aikana. Oppilaan tarpeet pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa, jotta apua on saatavilla oikea-aikaisesti.
Kännyköiden käytön kielto oppitunneilla ja kiusaamisen vastaiseen työhön osoitetut viisi miljoonaa euroa ovat myös toimia, joilla koulujen toimintakulttuureihin saadaan työrauhaa ja oppimisen edellytyksiä. Rutiinit, selkeät rajat ja turvallisuus luovat oppimisympäristön.
– Erityistä huomiota tulee kiinnittää lukutaitoon, joka käsittää lukemisen, luetun ymmärtämisen, luetun tiedon analysoinnin ja kriittisen tarkastelun. Lukeminen on yksi tärkeimmistä taidoista, joiden varaan muut opittavat asiat rakentuvat.
– Uudistus vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja turvaa sen, että suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on jatkossakin valmiudet pärjätä opinnoissa, työssä ja elämässä, Strandman toteaa.
