

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ovatko suurperheet syy jengiväkivaltaan – Ruotsissa pohditaan maahanmuuttajaperheiden tilannetta
Ruotsissa on herätty huomaamaan, että mitä enemmän lähiöissä on monilapsisia maahanmuuttajaperheitä, sitä helpommin sinne syntyy myös maahanmuuttajajengejä. Ongelmana ovat isättömät perheet, moniavioisuus ja tukien passivoiva vaikutus. Pitäisikö lapsilisille laittaa esimerkiksi kahden lapsen yläraja, pohtii ruotsalaistoimittaja.
Voivatko suuret lapsilaumat selittää jengiväkivaltaa, pohtii Expressen-lehden pääkirjoitustoimittaja Anna Dahlberg kolumnissaan. Maahanmuuttajalähiöissä on paljon yksinhuoltajaäitejä, joilla on neljästä kahdeksaan lasta, joiden isät ovat ehkä jo palanneet kotimaahansa tai perustaneet uusia suurperheitä. Luoko tämä ympäristö kasvupohjan lisääntyneelle jengirikollisuudelle?
Ruotsissa julkaistiin äskettäin rikostoimittaja Lasse Wierupin kirja Gangsterparadiset (Gangsterien paratiisi), joka kertoo, miten Ruotsista tuli jengirikollisuuden, ammuskeluiden ja räjäytysten luvattu maa. Kirja sisältää karttoja, joilla pyritään selittämään jengirikollisuuden taustatekijöitä.
Kirjan kartat perustuvat Lundin yliopiston kulttuurimaantieteen tutkija Nicklas Guldåkerin tutkimuksiin maahanmuuttajalähiöiden elinoloista ja lapsitiheydestä. Yhteydet ovat selvästi havaittavissa: mitä enemmän lapsia ja mitä heikommat elinolot tietyllä alueella on, sitä enemmän siellä on myös rikollisryhmiä ja avointa huumekauppaa.
Kriittinen massa muodostaa jengin
Esimerkiksi Göteborgissa Biskopsgårdenin lähiön eräässä osassa asuu noin 250 alle 15-vuotiasta poikaa 250×250 metrin alueella. Rikostoimittaja Wierup päättelee, että näin suuri lapsitiheys muodostaa kriittisen massan, joka on oiva kasvualusta rikollisverkostolle. Rikoksilla oireilevia nuoria ei tarvitse olla kuin muutama prosentti, kun heistä jo muodostuu 10-15 nuoren jengi.
Suomessakin usein mainittu patenttikeino on se, että syrjäytymisen estämiseen vaaditaan lisää rahaa ja resursseja. Expressenin pääkirjoitustoimittajan haastattelema Tukholman Rinkebyn ja Kistan lähiöiden sosiaalipäällikkö Helena Holmberg ei kuitenkaan pidä rahaa suurimpana ongelmana. Hänen mukaansa alueen sosiaalibudjetti riittää hyvin kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin. Ongelmat ovat syvemmällä.
Riittävistä resursseista ja ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta alue on tilastojen kärjessä, kun puhutaan tukiriippuvuudesta, huonoista koulutuloksista ja ahtaasta asumisesta. Asumisen ahtaus johtuu usein siitä, että vaikka asunto olisi riittävän suuri yhdelle perheelle, siinä asuukin kaksi tai kolme perhettä, koska maahanmuuttajien kulttuuriin kuuluu tuttavien auttaminen, jos nämä eivät ole vielä saaneet omaa asuntoa Tukholmasta.
Isättömät perheet ovat ongelma
Ahdas asuminen johtaa siihen, että nuoret viettävät paljon aikaa ulkona ja ajautuvat helposti jengeihin tekemään pikku palveluksia huumekauppiaille, sosiaalityön päällikkö kertoo. Isättömät perheet ovat suuri ongelma. Hyvin monet äidit ovat käytännössä yksinhuoltajia.
– Monilla isillä on paljon lapsia muiden naisten kanssa. Jotkut ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa, esimerkiksi Somaliaan, tai matkustavat edestakaisin, Helena Holmberg kertoo.
Naiset sen sijaan ovat sidottuja kotiinsa suuren lapsilauman kanssa.
– Tämä on valtava ongelma, sosiaalityön päällikkö kertoo. Monet naiset eivät ikinä opi ruotsia, vaan tarvitsevat tulkkia vielä kymmenenkin vuotta täällä asuttuaan, sosiaalityön päällikkö kertoo.
Tilastot kertovat karua kieltään
Maahanmuuttajalähiöitä kuvaavat tilastot ovat karuja. Erityisen ongelmallisissa lähiöistä asuvista 100 000 naisesta alle puolet käy töissä, kertoi Expressen pari vuotta sitten tekemässään reportaasissa koteihinsa suljetuista naisista.
Lähiöiden väestö on paljon nuorempaa kuin ruotsalaiset keskimäärin ja lapsia tehdään enemmän. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan Ruotsissa syntyneillä naisilla on 45 vuoden ikään mennessä keskimäärin 1,93 lasta, kun taas esimerkiksi Somaliassa syntyneillä uusruotsalaisilla on 4,62 lasta.
Myös anteliaat lapsilisät kannustavat tekemään paljon lapsia. Esimerkiksi kuusilapsinen perhe saa pelkkinä lapsilisinä 11 740 kruunua (1150 euroa) kuukaudessa. Tämän lisäksi perhe saa tietenkin myös toimeentulotukea. Vertailun vuoksi Suomessa kuusilapsinen perhe saa lapsilisiä yhteensä 862 euroa.
Expressenin pääkirjoitustoimittaja toteaa, että tilanne on Ruotsin feministihallitukselle erittäin hankala: pitäisikö lapsilisiin laittaa vaikkapa kahden lapsen yläraja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lapsitiheys kulttuurimaantiede Nicklas Guldåker Gangsterparadiset Lasse Wierup Anna Dahlberg nuorisojengit Kista Rinkeby ongelmalähiöt huumekauppa Jengirikollisuus Lapsilisät Ruotsi maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Demarikansanedustaja vähätteli huonon maahanmuuttopolitiikan osuutta jengiväkivaltaan – Purra: ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan”

PS kyselytunnilla: Haitallinen maahanmuutto on ongelmien juurisyy – hallitus haluton puuttumaan

Tulitus jatkuu Tukholmassa – jengiväkivaltaa ei näytä pysäyttävän kukaan

Mäkynen: Kaduilla riehuvat maahanmuuttajanuoret eivät halua sopeutua Suomeen – ”Vuosikausien rahan lappaaminen ei ole tuottanut, eikä tuota jatkossakaan haluttua tulosta”

Immonen: Suomi luisumassa Ruotsin tielle – ”Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen”

Brittilehti: ”Ruotsista tuli maahanmuuttajamafian terrorisoima gangstereiden paratiisi – poliisi ja poliitikot kädettömiä rikollisten edessä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Demarit vaatii nyt lisää rahaa maahanmuuttajien kotoutumispalveluihin – sisäministeri Mari Rantanen torppaa: Raha ei ole järkevä mittari – ”Tulijoille pitää olla velvoitteita”
SuomiAreenalla keskusteltiin tällä viikolla myös maahanmuutosta ja sisäisestä turvallisuudesta. Sisäministeri Mari Rantanen sanoi maahanmuuton kasvattamisesta haaveilevalle demarien Mikkel Näkkäläjärvelle, että nykyisellä hallituksella on maahanmuuttopolitiikassa paljon siivottavaa demarihallituksen jäljiltä.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.