Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) eduskuntavaaliavaus sisältää merkittävän vaatimuksen maahanmuuton paisuttamisesta. EK:n mukaan ”työhön johtavan maahanmuuton” lisääminen olisi yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä toimista.
EK:n mukaan Suomi tarvitsee ”radikaaleja maahanmuuttotoimia” ja tavoitteena on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuosittain.
Perussuomalaiset on tyrmännyt EK:n tavoitteen, ja soraääniä kuuluu nyt muualtakin. Esimerkiksi kokoomusnuoret katsoo, että Suomen kilpailukyky ei voi perustua ulkomailta saapuvaan matalapalkkaiseen työvoimaan ulkomailta.
EK:n vaatimus 45 000 työperäisestä nettomaahanmuuttajasta vuodessa ei tietenkään kestä lähempää tarkastelua, koska se tyystin sivuuttaa jo nyt käsillä olevan massiivisen maahanmuuttajatyöttömyyden, maahanmuuttajien riippuvuuden veronmaksajien heille kustantamista Kela-tuista, maahanmuuton osuuden työttömyyden kasvussa (ETLA) sekä tekoälyn ja digitalisaation vaikutukset työmarkkinoihin tulevaisuudessa.
Silmiin pistävää on erityisesti se, että EK ei kerro, mihin uudet tulijat työllistyisivät ja kuka maksaisi heille palkan.
Nykyään puhutaan toisinaan yleisellä tasolla ”työhön johtavasta maahanmuutosta”, ”osaajista” tai ”hoiva-alan tarpeesta”. Harvemmin sen sijaan näkee listauksia joissa yksilöidään tarkka lukumäärä ja yksilöinti siitä, kuinka monta osaajaa, mihin ammattiin ja mihin yrityksiin heitä tarvittaisiin.
Vielä harvemmin näkee jatkokysymyksiä siitä, miksi vain maahanmuuttajat kelpaisivat, koska työllistää voi myös Suomen reservistä tai EU-alueelta.
EK:ssa vältelläänkin tarkentamasta mihin tulijat työllistyisivät, koska se johtaisi jatkokysymyksiin siitä, miksi Suomessa olevat työttömät työnhakijat tai vajaatyöllistetyt eivät voisi tehdä vastaavia töitä.
Pintatasolla EK puhuu ”kansainvälisistä osaajista” ja ”perustason ammattilaisista”.
EK nostaa esille muutamia ammattialoja, kuten hoiva-alan ja lähihoitajat. Tämäkään avaus ei kestä lähempää tarkastelua, koska useilla hyvinvointialueilla on vastikään käyty laajoja muutosneuvotteluja, ja viime aikoina esimerkiksi kotimaisia sairaanhoitajia on laajasti sanottu irti. Hoitajia siis olisi mahdollista palkata Suomesta jo nyt, mikäli heistä olisi todellinen tarve.
EK:n maahanmuuttovaatimuksen voi helposti torjua myös toteamalla, että useimpien alojen ammattilaisia on tulevaisuuden varalle mahdollista kouluttaa Suomessa, ja sen lisäksi työnantajilla on käytettävissään kaikki EU-alueen työntekijät.
EK:lta näyttää unohtuneen sekin, että perinteisesti työvoimaa on houkuteltu korottamalla palkkatarjousta. Varmaa onkin, että eri alojen ammattilaiset lähtevät kyllä liikkeelle, mikäli työnantajapuoli tarjoaa tuhdimpaa tilipussia.