LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokoaikaisten palkansaajien ostovoima kasvoi 3,5 prosenttia vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoteen. Nimellisansiot nousivat samalla tahdilla, kun kuluttajahinnat pysyivät ennallaan. Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund iloitsee kehityksestä ja arvioi, että koko ostovoimakuoppa umpeutuu todennäköisesti jo tänä vuonna.
Suomalaisten palkansaajien ansiot kasvoivat tuntuvasti vuoden 2025 viimeisellä vuosineljänneksellä ja myös vuositasolla, kertoo Tilastokeskus.
Hyvinvointialueilla nimellisansiot nousivat eniten, peräti 6,7 prosenttia. Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila kommentoi X:ssä kehitystä hurjaksi.
– Julkinen sote-sektori pamautti pöytään taas kovat ansiotason kasvuprosentit.
Julkinen #sote-sektori pamautti pöytään taas kovat #ansiotason kasvuprosentit. Indeksi (2. kuva) kertoo hurjasta kehityksestä.#JulkinenTalouspic.twitter.com/knqJgVnt8R
— Ville Kaitila (@VilleKaitila) February 5, 2026
Valtion budjettitaloudessa ansiot nousivat vähiten, 2,6 prosenttia. Muilla sektoreilla kasvu vaihteli 2,7–5,2 prosentin välillä.
Vuoden 2024 ansiotasoindeksi nousi 3,4 prosenttia, ja reaaliansiot kasvoivat 1,8 prosenttia. Säännöllisten ansioiden indeksi vahvistui 3,9 prosenttia. Teollisuusliiton Timo Eklund kiteyttää tilanteen Iltalehdelle näin:
– Siitä pitää kyllä olla iloinen. Vaikuttaa siltä, että ostovoimakuoppa, jota on yritetty palkankorotuksilla kuroa umpeen, on kuroutumassa umpeen selkeästi nopeammin kuin mitä vielä alkuvuodesta odotettiin.
– Siihen, että päästäisiin vuoden 2021 toisen neljänneksen lähtötasoon, on matkaa enää yksi prosentti.
Eklund uskoo, että koko kuoppa kurotaan umpeen hyvin todennäköisesti jo tänä vuonna. Myös Etlan Aki Kangasharju totesi keskiviikkona talouden suunnan kääntyneen nousuun, vaikka se näkyy ensin työllisyydessä eikä heti tuotannossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen taloudella on ensi vuonna erinomaiset mahdollisuudet päästä kiinni talouskasvuun, Kauppalehti kirjoittaa. Edellytyksiä paremmalle kehitykselle löytyy, ja ennusteet povaavat jo kasvua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti maanantaina Ylen A-studiossa hallituksen veronkevennyspolitiikkaa. Vaikka julkisen talouden sopeutus on käynnissä, kokonaisveroaste jopa kevenee tällä hallituskaudella. Purra myös korostaa, että veronmaksajan rahan käyttämisessä on syytä olla tarkkana.
Kotitalouksien ostovoima on kääntynyt kasvuun ja vahvistuu entisestään vuonna 2026. Arvonlisäveron kevennys elintarvikkeissa ja muissa arjen perushyödykkeissä on yksi tekijä tässä myönteisessä kehityksessä.
Perussuomalaiset näkee, että nykyisen hallituksen toteuttama ostovoiman korjauspaketti tuottaa tulosta ja suunta on oikea. Edellisen hallituksen aikana suunta suomalaisten ostovoimassa oli täysin päinvastainen.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee vuonna 2026 vihdoin samalle tasolle kuin vuonna 2020. Korkean inflaation vuosina 2021–2023 ostovoima romahti yhtä paljon kuin sen arvioidaan nyt kasvavan vuosina 2024–2026. Positiivista käännettä ovat vauhdittaneet reaalipalkkojen nousu ja veronkevennykset, jotka ovat taittaneet aiemmat veronkiristykset.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat Ylen toimitusjohtajan palkan kohtuullistamista. Laura Huhtasaaren tekemässä toimenpidealoitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Antti Kangas ja Mira Nieminen, verrataan Ylen johdon palkkatasoa tasavallan presidentin palkkioon. Kansanedustajat katsovat, että presidentin tehtävä on vastuultaan huomattavasti vaativampi, mutta siitä maksetaan vähemmän kuin Ylen pomolle.
