

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa
Korona toi korostetusti esiin Suomea jo vuosia piinanneen hoitajapulan, joka on nyt räjähtämässä käsiin. Terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja hoivakodeissa on työaikalainsäädäntö pahimmillaan jouduttu heittämään roskakoriin.
Hoito ja hoiva perustuvat pitkälti siihen, että työntekijät joustavat ja kantavat vastuun asiakkaista. Työtä on tehty sydämellä, mutta nyt voimat ovat uupumassa. Valtaosa alalla on naisia.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Erja Gadd opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi. Hän on työskennellyt yli 10 vuoden aikana useissa erityyppisissä yksiköissä.
Haastattelupäivänä Gadd meni töihin klo 15 ja jatkaa siitä yön yli aamuun klo 7.15. Seuraava vuoro alkaakin sitten taas klo 15, mutta jatkuu seuraavaan päivään klo 12.30 saakka. 16 tunnin työvuorot eivät ole harvinaisia.
– Ei tämä ole järkevää. Jos en tee näitä vuoroja, kuka ne sitten tekee, kun työntekijöitä ei ole?
Työaikalain mukaan työvuoro saisi olla maksimissaan 13 tuntia ja lepoa pitäisi olla välissä 11 tuntia. Ennen ylityöt sai pitää vapaana, nykyään ne on otettava rahana.
Hallintoa on liikaa
Moni hoitoalalle päätynyt on tehnyt ammatinvalintansa halusta auttaa. Nyt yhteiskunta käyttää sitä härskisti hyväkseen.
– Hyväsydämisinä me haluamme auttaa ja olemme aina valmiita joustamaan toisten eteen. Eivät hoitajat halua jättää pulaan asiakkaitaan eivätkä toisia hoitajia.
Gadd pelkää, että eteen tulee päiviä, jolloin töistä ei voi lähteä pois, kun hoitajia ei tule tilalle. Ongelma on palkkauksessa, arvostuksen puutteessa, työhyvinvoinnissa ja hallinnossa.
– Minulla on ollut hyviä lähiesimiehiä, mutta heidän kätensä ovat sidottuja, he eivät pysty tekemään mitään. Ylempi taho voisi tulla tekemään työtä eikä vain kuvitella, mitä tämä on.
Allekkain päättäviä tahoja on liikaa.
– Viesti ei mene ylös, kun on paljon väliportaita. Jonninjoutavaa turhaa hallintoa on liikaa, Gadd sanoo.
Koulutus näkyviin palkassa
Erja Gadd ei usko hoitajien palkkaan tulevan korotusta muutamaa kymppiä enempää. Kaikkien peruspalkka on sama käydyistä koulutuksista huolimatta.
– Hoitajat kouluttautuvat ja heitä jopa määrätään kouluttautumaan, mutta se ei näy palkassa. Jos saisi palkanlisää kouluttautumisten myötä, silloin näkyisi työn ja koulutuksen arvostus palkassa.
Nyt 30 opintopisteen koulutuksesta voi työnantaja maksaa esimerkiksi 50 euron kertakorvauksen. Gaddin peruspalkka on 2 100 euroa. Veron jälkeen käteen jää 1 500 euroa, josta pitää maksaa asuntolaina, autolaina ja eläminen.
– Ilman vuorotyö- ja viikonloppulisiä olisin miinuksella. Jos voisi lisäkoulutuksella nostaa peruspalkan 2 500 euroon kuukaudessa, moni opiskelisi lisää, mikä lisäisi arvostusta ja ammattitaitoa.
Jos palkanlisiin ei yhteiskunnalla ole varaa, auttaisi verotuksen helpottaminen.
– Työn verotus pienemmäksi, tai voisiko työnantaja kannustaa vaikka työmatkakorvauksella? On oikeus ja kohtuus saada työstä kohtuullinen korvaus. Ei meidän tarvitse alistua kynnysmatoiksi.
Polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kaikkien kukkarossa. Harvassa paikassa töihin pääsee julkisilla liikennevälineillä.
– Kotihoidon väkikin rallaa tuolla, ja bensa maksaa 2 euroa litralta! Heille pitää saada työnantajan autot käyttöön tai kunnon korvaus oman auton käytöstä, Gadd vaatii.
Hoitajat tekemään varsinaista työtään
Monessa paikassa on usean hoitajan vajaus. Vajauksen lisäksi työmäärää lisäävät välilliset työt.
– Pyykkäämiset, tiskaamiset, roskien viennit. Senkin ajan voisi käyttää ihmisten hoitamiseen ja lääkesuunnitteluun. Hoitoapulaiset ovat näitä välillisiä töitä varten, mutta kun niitä ei ole.
Välilliset työt voisivat sopia myös monelle työllistettävälle. Terveyskeskuksissa apuna on muun muassa laitoshuoltajia ja muita tukityöhenkilöitä, jolloin hoitajat saavat keskittyä enemmän hoitamiseen.
Rokotuspakko ja valmiuslain uhka
Rokotuspakko aiheuttaa aina vain suurempaa katoa alalta.
– Pakko on aina huono. Meilläkin pitää olla itsemääräämisoikeus, Gadd sanoo.
Terveydenhoitoalan ammattilaisia huolettaa valmiuslaki, jonka käyttöönottoa hallitus harkitsee. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää ja perua lomia sekä määrätä hoitajia ylitöihin ilman mitään erityiskorvauksia. Se rajoittaa myös irtisanomisoikeutta.
– Rekisteröityneet hoitajat eivät voisi kieltäytyä tulemasta töihin.
JulkiTerhikkiin on kirjattu kaikki alan ammattilaiset. Osa heistä on ottanut nimensä sieltä pois valmiuslain pelon vuoksi.
– Monella hoitajalla on irtisanomisilmoitus valmiina työpaikan kaapissa odottamassa sitä viimeistä tikkiä, Gadd varoittaa.
Työssä jaksaa, jos työnantaja kuuntelee
Hoitotyö on silti monelle edelleen mieluista. Työssä jaksamiseen auttaa, jos työnantaja kuulee työntekijää.
– Jos joku haluaa tehdä vain jotain tiettyä vuoroa, se on ihan OK. Pakottaminen ei käy. Silloin työmotivaatio laskee. Nyt työkavereiden kanssa sovitellaan ja vaihdellaan tarvittaessa työvuorot niin, että ne sopivat jokaisen omaan elämään, Gadd sanoo.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- JulkiTerhikki hoitoapulaiset työmatkakorvaukset vuorotyöt Erja Gadd terveyskeskukset hoitoalan koulutus hoitajien palkat hoivakodit koronapandemia valmiuslaki työhyvinvointi työaikalaki sairaanhoitajat hoitajapula työn verotus ylityö kielitaito kotihoito irtisanomissuoja hoitoala
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuttajille ikuinen tulkkauspalvelu, vanhuksille kielitaidoton hoitaja – Purra: ”Irvokasta”

Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi – hallituksen vastaus: Haetaan osaajat ulkomailta

Suomen Perustan Grönroos ulkomaisesta työvoimasta: “Suomesta ei löydy hoitajia” ja pari muuta ajankohtaista hokemaa

Pääministeri Marin hoitajapulasta: ”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa” – Purra: ”Jätetään taloudellisesti haitallinen maahanmuutto pois”

Kansanedustaja Huru: Palomiesten alueellista koulutusta lisättävä

Juvonen: Ei pakkolakeja vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille

Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.