Korona toi korostetusti esiin Suomea jo vuosia piinanneen hoitajapulan, joka on nyt räjähtämässä käsiin. Terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja hoivakodeissa on työaikalainsäädäntö pahimmillaan jouduttu heittämään roskakoriin.
Hoito ja hoiva perustuvat pitkälti siihen, että työntekijät joustavat ja kantavat vastuun asiakkaista. Työtä on tehty sydämellä, mutta nyt voimat ovat uupumassa. Valtaosa alalla on naisia.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Erja Gadd opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi. Hän on työskennellyt yli 10 vuoden aikana useissa erityyppisissä yksiköissä.
Haastattelupäivänä Gadd meni töihin klo 15 ja jatkaa siitä yön yli aamuun klo 7.15. Seuraava vuoro alkaakin sitten taas klo 15, mutta jatkuu seuraavaan päivään klo 12.30 saakka. 16 tunnin työvuorot eivät ole harvinaisia.
– Ei tämä ole järkevää. Jos en tee näitä vuoroja, kuka ne sitten tekee, kun työntekijöitä ei ole?
Työaikalain mukaan työvuoro saisi olla maksimissaan 13 tuntia ja lepoa pitäisi olla välissä 11 tuntia. Ennen ylityöt sai pitää vapaana, nykyään ne on otettava rahana.
Hallintoa on liikaa
Moni hoitoalalle päätynyt on tehnyt ammatinvalintansa halusta auttaa. Nyt yhteiskunta käyttää sitä härskisti hyväkseen.
– Hyväsydämisinä me haluamme auttaa ja olemme aina valmiita joustamaan toisten eteen. Eivät hoitajat halua jättää pulaan asiakkaitaan eivätkä toisia hoitajia.
Gadd pelkää, että eteen tulee päiviä, jolloin töistä ei voi lähteä pois, kun hoitajia ei tule tilalle. Ongelma on palkkauksessa, arvostuksen puutteessa, työhyvinvoinnissa ja hallinnossa.
– Minulla on ollut hyviä lähiesimiehiä, mutta heidän kätensä ovat sidottuja, he eivät pysty tekemään mitään. Ylempi taho voisi tulla tekemään työtä eikä vain kuvitella, mitä tämä on.
Allekkain päättäviä tahoja on liikaa.
– Viesti ei mene ylös, kun on paljon väliportaita. Jonninjoutavaa turhaa hallintoa on liikaa, Gadd sanoo.
Koulutus näkyviin palkassa
Erja Gadd ei usko hoitajien palkkaan tulevan korotusta muutamaa kymppiä enempää. Kaikkien peruspalkka on sama käydyistä koulutuksista huolimatta.
– Hoitajat kouluttautuvat ja heitä jopa määrätään kouluttautumaan, mutta se ei näy palkassa. Jos saisi palkanlisää kouluttautumisten myötä, silloin näkyisi työn ja koulutuksen arvostus palkassa.
Nyt 30 opintopisteen koulutuksesta voi työnantaja maksaa esimerkiksi 50 euron kertakorvauksen. Gaddin peruspalkka on 2 100 euroa. Veron jälkeen käteen jää 1 500 euroa, josta pitää maksaa asuntolaina, autolaina ja eläminen.
– Ilman vuorotyö- ja viikonloppulisiä olisin miinuksella. Jos voisi lisäkoulutuksella nostaa peruspalkan 2 500 euroon kuukaudessa, moni opiskelisi lisää, mikä lisäisi arvostusta ja ammattitaitoa.
Jos palkanlisiin ei yhteiskunnalla ole varaa, auttaisi verotuksen helpottaminen.
– Työn verotus pienemmäksi, tai voisiko työnantaja kannustaa vaikka työmatkakorvauksella? On oikeus ja kohtuus saada työstä kohtuullinen korvaus. Ei meidän tarvitse alistua kynnysmatoiksi.
Polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kaikkien kukkarossa. Harvassa paikassa töihin pääsee julkisilla liikennevälineillä.
– Kotihoidon väkikin rallaa tuolla, ja bensa maksaa 2 euroa litralta! Heille pitää saada työnantajan autot käyttöön tai kunnon korvaus oman auton käytöstä, Gadd vaatii.
Hoitajat tekemään varsinaista työtään
Monessa paikassa on usean hoitajan vajaus. Vajauksen lisäksi työmäärää lisäävät välilliset työt.
– Pyykkäämiset, tiskaamiset, roskien viennit. Senkin ajan voisi käyttää ihmisten hoitamiseen ja lääkesuunnitteluun. Hoitoapulaiset ovat näitä välillisiä töitä varten, mutta kun niitä ei ole.
Välilliset työt voisivat sopia myös monelle työllistettävälle. Terveyskeskuksissa apuna on muun muassa laitoshuoltajia ja muita tukityöhenkilöitä, jolloin hoitajat saavat keskittyä enemmän hoitamiseen.
Rokotuspakko ja valmiuslain uhka
Rokotuspakko aiheuttaa aina vain suurempaa katoa alalta.
– Pakko on aina huono. Meilläkin pitää olla itsemääräämisoikeus, Gadd sanoo.
Terveydenhoitoalan ammattilaisia huolettaa valmiuslaki, jonka käyttöönottoa hallitus harkitsee. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää ja perua lomia sekä määrätä hoitajia ylitöihin ilman mitään erityiskorvauksia. Se rajoittaa myös irtisanomisoikeutta.
– Rekisteröityneet hoitajat eivät voisi kieltäytyä tulemasta töihin.
JulkiTerhikkiin on kirjattu kaikki alan ammattilaiset. Osa heistä on ottanut nimensä sieltä pois valmiuslain pelon vuoksi.
– Monella hoitajalla on irtisanomisilmoitus valmiina työpaikan kaapissa odottamassa sitä viimeistä tikkiä, Gadd varoittaa.
Työssä jaksaa, jos työnantaja kuuntelee
Hoitotyö on silti monelle edelleen mieluista. Työssä jaksamiseen auttaa, jos työnantaja kuulee työntekijää.
– Jos joku haluaa tehdä vain jotain tiettyä vuoroa, se on ihan OK. Pakottaminen ei käy. Silloin työmotivaatio laskee. Nyt työkavereiden kanssa sovitellaan ja vaihdellaan tarvittaessa työvuorot niin, että ne sopivat jokaisen omaan elämään, Gadd sanoo.
Leena Kurikka