

LEHTIKUVA
Papiston vastainen protesti laajenee – Iran hyökkäsi Irakiin
Kurdinaisen kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä alkaneet mellakat saivat uuden käänteen, kun Iran hyökkäsi kurdikohteisiin Irakin puolella rajaa. Iran väittää, että alueella sijaitsee ”separatistiterroristien” tukikohtia. Irak ja YK ovat tuominneet iskut.
Kolmetoista ihmistä on kuollut Irakin kurdialueella Iranin ohjus- ja droneiskuissa, kertovat paikalliset viranomaiset. Iran väittää, että alueella sijaitsee ”mellakoitsijoita tukevien separatistiterroristien” eli Iranin kurdiopposition tukikohtia.
Irakin liittovaltion edustaja tuomitsi iskut ja YK:n paikallinen edustusto varoitti Irania ”holtittomasta rakettidiplomatiasta”, jolla on ”tuhoisat seuraukset”.
Kuolleiden määrä kasvaa kaiken aikaa
Paikallinen kurdien ihmisoikeusjärjestö Hengaw raportoi maanantaina, että Iranin turvallisuusviranomaiset ovat surmanneet 18 mielenosoittajaa, loukkaantuneita on 898 ja pidätettyjä yli 1 000.
Valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö Iran Human Rights kertoo kuolleiden mielenosoittajien lukumääräksi 76. Iranin valtion media ilmoittaa kuolleiden määräksi 41, mukana ovat myös turvallisuusjoukkojen ja hallitusta puolustavien militanttien menetykset.
Iranin mellakat saivat alkunsa 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemasta. Mahsa Aminin hijab eli päähuivi oli uskonnollisen poliisin mielestä väärin puettu. Teheranissa käymässä ollut kurdinainen kuoli omaisten mukaan pidätyskeskuksessa tehdyn pahoinpitelyn seurauksena.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- militantit uskonnollinen poliisi turvallisuusjukot rakettidiplomatia separatistiterroristit kurdioppositio Iranin kurdialueet Mahsa Amin Yhdistyneet kansakunnat mielenosoitukset Kurdit Kurdistan uhrit mellakat Murha Iran YK Irak Pahoinpitely
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teuvo Hakkarainen Iranin tapahtumista: ”Euroopan feministit vaikenevat”

Iranissa alkaa uusi mielenosoitusten aalto keskiviikkona – levottomuudet levinneet jo elintärkeään öljyteollisuuteen

Iranin levottomuudet kääntymässä kansannousuksi – maailmapolitiikan kortit voivat mennä uusjakoon

Suomen Islam-seurakunnan entinen johtaja Suomen Uutisille: Päähuivin käyttö on selkeä kannanotto integroitumista vastaan – miksi enemmistön pitäisi sopeutua vähemmistöön?

Iran tuomitsi taas mielenosoittajia kuolemaan – syynä ”sota Jumalaa vastaan”

Kapina kytee Iranissa – enää kolmannes kansasta tukee pappisvaltaa ja moskeijat seisovat tyhjän panttina
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.