

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen Islam-seurakunnan entinen johtaja Suomen Uutisille: Päähuivin käyttö on selkeä kannanotto integroitumista vastaan – miksi enemmistön pitäisi sopeutua vähemmistöön?
Tataarit ovat maamme ensimmäinen muslimiväestö. Suomeen muuttaneet tataarit perustivat Suomen Islam-seurakunnan 97 vuotta sitten. Tataarit luokitellaan yhdeksi Suomen kansallisista vähemmistöistä.
Suomen Uutiset haastatteli 21.10. kanadalaista Forgotten feminists -ohjelman journalistia Yasmine Mohammedia. Hän kertoi haastattelussa, että yksikään islamilainen uskonoppinut ei ole ottanut näkyvästi kantaa naisten oikeuksien puolesta eikä kommentoinut esimerkiksi pakkohuivin käyttöä.
Pyysimme Suomen Islam-seurakunnan entiseltä johtajalta Atik Alilta haastattelua Iranin mielenosoituksista alkaneesta maailmanlaajuisesta huivikapinasta, joka on nostanut islamin vuoksi naisiin kohdistetut ihmisoikeusrikokset maailman silmien eteen.
– Huivista ei ole mainintaa Koraanissa. Sen käyttö perustuu tulkintaan. Se on selkeä kannanotto integroitumista vastaan. Se viestii myös yhteiskunnalle siitä, että enemmistön tulisi sopeutua vähemmistöön, hän aloittaa.
Alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen
Ali sanoo, että alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen.
– Kantaväestö sallii tämän vapaaehtoisuuteen vedoten. Sitä perustellaan kulttuurisilla syillä. Naisten alistaminen on kuitenkin yksi ja sama asia. Tapahtui se sitten missä päin maailmaa tahansa.
Suomen Uutiset haastatteli Alia jo vuonna 2018. Tuolloin otsikoihin nousivat islaminuskoisten tyttöjen poissaolot opetussuunnitelmaan kuuluvasta uimaopetuksesta. Hän sanoi tuolloin seurakunnan johtajan roolissa, että tyttöjen uimaopetukseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin poikienkin eli myönteisesti. Tytöt osallistuvat opetukseen siinä asussa, jossa haluavat.
– Käsittääkseni seurakuntamme tyttöjen ja poikien uima-asut eivät poikkea muiden lasten uima-asuista.
Euroopassa huivin käyttö kiellettyä monessa maassa
Ali on juuri palannut Ranskan Strasbourgista, jossa hän kertoo puhuneensa hijabin eli päähuivin käytöstä. Hän sanoo, että Iranin mielenosoituksista julkisuuteen nousseessa huivikeskustelussa tulisi huomioida kolme seikkaa.
– Ensinnäkin Euroopassa päähuivin käyttö on kielletty joissain maissa. Täällä se on kulttuurinen kysymys. Sen käyttö liittyy maahanmuuttoon. Suurin osa maahanmuuttajista tulee olosuhteista, jossa huivin käyttö on pakollista lainsäädännön kautta tai sen käyttöön on sosiaalinen pakko. Iranin kohdalla väittäisin, että huivin käyttö on poliittista.
Uskonnossa ei ole pakkoa
Ali muistuttaa, että Lähi-itä oli naisten pukeutumisen suhteen vielä 1950-, -60- ja -70-luvuilla varsin länsimainen.
– Islaminuskoisilla huivi on pakollinen naisille vain rukoilun aikana. Miehillä on puolestaan pakollista peittää polvet eli esimerkiksi shortseissa ei voi rukoilla. Shortsikielto tai miesten pukeutumissäännöt eivät ole kuitenkaan mikään tasa-arvo-ongelma.
Ali sanoo ihmettelevänsä, mitä on tapahtunut viimeisten 60 vuoden aikana.
– Mistä nämä tiukat pukeutumismääräykset oikein ovat tulleet niin voimallisesti islamin tulkintoihin?
Ali muistuttaa, että uskonnossa ei ole pakkoa.
– Pakottaminen voi näkyä Suomessa esimerkiksi siinä, kun vanhemmat, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, pelkäävät, että heidän lapsensa ei säilytä uskoaan islamiin ja pakottavat hänet käyttämään huivia ja rukoilemaan. Me tataarit olemme hyvä esimerkki siitä, että olemme säilyttäneet uskomme, kulttuuriset tapamme ja tataarin kielen ilman pakkoa. Lapsemme puhuvat tataaria jo kuudennessa polvessa, hän sanoo.
Huivi vie poliisin puolueettomuuden
Ali mainitsee suuren huolenaiheensa tuoreesta sisäministeriön tilannekatsauksesta, jossa selvitetään mahdollisuutta liittää poliisin virkapukuun huivipäähine naisille. Hänen mukaansa se vaarantaa poliisin ulkoisen puolueettomuuden ja riippumattomuuden.
Suomen Uutiset lähetti sisäministeriöön tietopyynnön koskien ministeriön selvitystä. Kysyimme, missä vaiheessa lainvalmistelu on ja onko asia edennyt jo valiokuntakuulemisiin.
Sisäministeriön viestinnästä vastattiin, että asiassa hanketta ei ole asetettu eli säädösvalmistelu ei ole käynnistynyt. Lainvalmistelun etenemistä voi seurata valtioneuvoston sivujen kautta.
Varatuomarina työskentelevän Alin mukaan Suomeen ei kannata ottaa mallia Ruotsista tai Iso-Britanniasta, joissa huivipoliiseja käytetään. Mainittujen maiden poliisilla on täysin eri kokoluokan taloudelliset resurssit.
Hän antaa esimerkin, joka hänestä kuvaa huiviin pukeutuneen poliisin ongelmallisuutta.
– Jos esimerkiksi muslimi ja kristitty tappelevat ja huivipäinen poliisi tulee paikalle, on poliisin puolueettomuus hyvin kyseenalaista ainakin kristityn osallisen näkökulmasta, hän selventää.
Suomi on maailman kymmenenneksi islamilaisin maa
Haastattelun lopuksi Ali mainitsee tutkimuksesta, joka kertoo, että Suomi on islamilaisempi maa kuin esimerkiksi moni Lähi-idän valtio, jossa islam on vallitseva uskonto.
Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Islamicity on vuodesta 2010 lähtien mitannut vuosittain, missä maissa islamin pyhän kirjan Koraanin opit ja periaatteet toteutuvat parhaiten.
Tuoreimmassa vuoden 2021 tilastoaineistoon perustavassa katsauksessa ykkössijaa pitää hallussaan Uusi-Seelanti. Saudi-Arabia sen sijaan löytyy 153 valtion ja alueen listauksessa vasta sijalta 79.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huivipoliisit huivikapina Yasmine Mohammed muslimiväestö vähemmistöryhmät Lähi-idän kulttuuri Koraani Atik Ali huivipakko Hijab naisten oikeudet Islamisaatio Iran maahanmuuttajat Islam maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Papiston vastainen protesti laajenee – Iran hyökkäsi Irakiin

Intersektionaalinen feminismi ei suojele syrjittyä naista vähemmistön sisällä – alistettujen musliminaisten kohdalla etnisyys nousee määräävämmäksi tekijäksi kuin naissukupuoli

Muslimiveljeskunta puuhastelee EU:n sisällä – aseina ”antirasismi” ja ”islamofobia”

Poliisi riisui muslimihuivit väkisin – PS-kansanedustajat: ”On päivänselvää, että kasvot tulee näyttää poliisille”

Demareiden nuorisoaktiivi moittii omiaan: Miksi vasemmisto arastelee keskustelua islamin negatiivisista puolista – ”Koskevatko lasten oikeudet pientä huivitettua tyttöä?”

Hallinto uhkaa mielenosoittajia kuolemantuomiolla – iranilaiset keksineet uusia protestoinnin keinoja

Iranin johto taistelee väkivaltaisesti olemassaolostaan – islamilaisen valtion romahdusta ei silti voi enää estää

Hijab on viesti: Emme halua osaksi teidän yhteiskuntaanne

Koraanin poltto Tukholmassa johti mielenosoituksiin kautta muslimimaailman – Paludan aikoo jatkaa Turkin painostamista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää