Tataarit ovat maamme ensimmäinen muslimiväestö. Suomeen muuttaneet tataarit perustivat Suomen Islam-seurakunnan 97 vuotta sitten. Tataarit luokitellaan yhdeksi Suomen kansallisista vähemmistöistä.

Suomen Uutiset haastatteli 21.10. kanadalaista Forgotten feminists -ohjelman journalistia Yasmine Mohammedia. Hän kertoi haastattelussa, että yksikään islamilainen uskonoppinut ei ole ottanut näkyvästi kantaa naisten oikeuksien puolesta eikä kommentoinut esimerkiksi pakkohuivin käyttöä.

Pyysimme Suomen Islam-seurakunnan entiseltä johtajalta Atik Alilta haastattelua Iranin mielenosoituksista alkaneesta maailmanlaajuisesta huivikapinasta, joka on nostanut islamin vuoksi naisiin kohdistetut ihmisoikeusrikokset maailman silmien eteen.

– Huivista ei ole mainintaa Koraanissa. Sen käyttö perustuu tulkintaan. Se on selkeä kannanotto integroitumista vastaan. Se viestii myös yhteiskunnalle siitä, että enemmistön tulisi sopeutua vähemmistöön, hän aloittaa.

Alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen

Ali sanoo, että alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen.

– Kantaväestö sallii tämän vapaaehtoisuuteen vedoten. Sitä perustellaan kulttuurisilla syillä. Naisten alistaminen on kuitenkin yksi ja sama asia. Tapahtui se sitten missä päin maailmaa tahansa.

Suomen Uutiset haastatteli Alia jo vuonna 2018. Tuolloin otsikoihin nousivat islaminuskoisten tyttöjen poissaolot opetussuunnitelmaan kuuluvasta uimaopetuksesta. Hän sanoi tuolloin seurakunnan johtajan roolissa, että tyttöjen uimaopetukseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin poikienkin eli myönteisesti. Tytöt osallistuvat opetukseen siinä asussa, jossa haluavat.

– Käsittääkseni seurakuntamme tyttöjen ja poikien uima-asut eivät poikkea muiden lasten uima-asuista.

Euroopassa huivin käyttö kiellettyä monessa maassa

Ali on juuri palannut Ranskan Strasbourgista, jossa hän kertoo puhuneensa hijabin eli päähuivin käytöstä. Hän sanoo, että Iranin mielenosoituksista julkisuuteen nousseessa huivikeskustelussa tulisi huomioida kolme seikkaa.

– Ensinnäkin Euroopassa päähuivin käyttö on kielletty joissain maissa. Täällä se on kulttuurinen kysymys. Sen käyttö liittyy maahanmuuttoon. Suurin osa maahanmuuttajista tulee olosuhteista, jossa huivin käyttö on pakollista lainsäädännön kautta tai sen käyttöön on sosiaalinen pakko. Iranin kohdalla väittäisin, että huivin käyttö on poliittista.

Uskonnossa ei ole pakkoa

Ali muistuttaa, että Lähi-itä oli naisten pukeutumisen suhteen vielä 1950-, -60- ja -70-luvuilla varsin länsimainen.

– Islaminuskoisilla huivi on pakollinen naisille vain rukoilun aikana. Miehillä on puolestaan pakollista peittää polvet eli esimerkiksi shortseissa ei voi rukoilla. Shortsikielto tai miesten pukeutumissäännöt eivät ole kuitenkaan mikään tasa-arvo-ongelma.

Ali sanoo ihmettelevänsä, mitä on tapahtunut viimeisten 60 vuoden aikana.

– Mistä nämä tiukat pukeutumismääräykset oikein ovat tulleet niin voimallisesti islamin tulkintoihin?

Ali muistuttaa, että uskonnossa ei ole pakkoa.

– Pakottaminen voi näkyä Suomessa esimerkiksi siinä, kun vanhemmat, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, pelkäävät, että heidän lapsensa ei säilytä uskoaan islamiin ja pakottavat hänet käyttämään huivia ja rukoilemaan. Me tataarit olemme hyvä esimerkki siitä, että olemme säilyttäneet uskomme, kulttuuriset tapamme ja tataarin kielen ilman pakkoa. Lapsemme puhuvat tataaria jo kuudennessa polvessa, hän sanoo.

Huivi vie poliisin puolueettomuuden

Ali mainitsee suuren huolenaiheensa tuoreesta sisäministeriön tilannekatsauksesta, jossa selvitetään mahdollisuutta liittää poliisin virkapukuun huivipäähine naisille. Hänen mukaansa se vaarantaa poliisin ulkoisen puolueettomuuden ja riippumattomuuden.

Suomen Uutiset lähetti sisäministeriöön tietopyynnön koskien ministeriön selvitystä. Kysyimme, missä vaiheessa lainvalmistelu on ja onko asia edennyt jo valiokuntakuulemisiin.

Sisäministeriön viestinnästä vastattiin, että asiassa hanketta ei ole asetettu eli säädösvalmistelu ei ole käynnistynyt. Lainvalmistelun etenemistä voi seurata valtioneuvoston sivujen kautta.

Varatuomarina työskentelevän Alin mukaan Suomeen ei kannata ottaa mallia Ruotsista tai Iso-Britanniasta, joissa huivipoliiseja käytetään. Mainittujen maiden poliisilla on täysin eri kokoluokan taloudelliset resurssit.

Hän antaa esimerkin, joka hänestä kuvaa huiviin pukeutuneen poliisin ongelmallisuutta.

– Jos esimerkiksi muslimi ja kristitty tappelevat ja huivipäinen poliisi tulee paikalle, on poliisin puolueettomuus hyvin kyseenalaista ainakin kristityn osallisen näkökulmasta, hän selventää.

Suomi on maailman kymmenenneksi islamilaisin maa

Haastattelun lopuksi Ali mainitsee tutkimuksesta, joka kertoo, että Suomi on islamilaisempi maa kuin esimerkiksi moni Lähi-idän valtio, jossa islam on vallitseva uskonto.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Islamicity on vuodesta 2010 lähtien mitannut vuosittain, missä maissa islamin pyhän kirjan Koraanin opit ja periaatteet toteutuvat parhaiten.

Tuoreimmassa vuoden 2021 tilastoaineistoon perustavassa katsauksessa ykkössijaa pitää hallussaan Uusi-Seelanti. Saudi-Arabia sen sijaan löytyy 153 valtion ja alueen listauksessa vasta sijalta 79.

Heli-Maria Wiik