

Muslimityttöjen uiminen on tulkintakysymys – tataaritytöt voivat uida tavalliseen tapaan muiden lasten kanssa
Viime aikoina on keskusteltu uimaopetuksesta ja siitä, että toisissa perheissä peruskoulun uimaopetus voidaan kieltää uskonnollisen ideologian perusteella. Tavallisimmin tätä tapahtuu muslimiperheissä. Suomen Uutiset tiedusteli asiaa suomalaisilta islamilaisilta seurakunnilta.
Aiheesta kirjoitti 1.8.2017 Helsingin Sanomat.
Suomen Uutiset kysyi asiasta sekä Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Alilta että Mellunmäen moskeijan imaami Abbas Bahmanpourilta.
Abbas Bahmanpour kieltäytyi kommentoimasta aihetta vastaten minulle:
– Luettuani kysymyksesi olen päättänyt olla antamatta haastattelua. Kysymystesi asettelu on todella provosoiva ja loukkaava. On esimerkiksi erittäin epäasiallista vähätellä ihmisten uskonnollista vakaumusta kutsumalla sitä ”verukkeeksi”.
Uskon, että toimittajan tulisi pystyä pysymään neutraalina ja asiallisena kirjoittamastaan aiheesta.
Kysymykseni, jossa mainitsin veruke-sanan kuului näin:
Kertoisitko millä verukkeella tytön osallistuminen peruskoulun uimaopetukseen voidaan kieltää islamin uskoon vedoten?
Suomen tataariyhteisön eli Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali vastasi sen sijaan näin:
– Tyttöjen uimaopetukseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin poikienkin eli myönteisesti.
Tytöt osallistuvat opetukseen siinä asussa, missä haluavat. Käsittääkseni seurakuntamme tyttöjen ja poikien uima-asut eivät poikkea muiden lasten uima-asuista.
Naiset voivat käydä ja käyvätkin julkisissa uimahalleissa tavanomaiseen tapaan, hän sanoo.
Uimataito on uussuomalaisessa perheessä tavallisimmin äidin vastuulla
Uimataidolla on väliä yhteiskunnassamme. Tätä kansalaisaitoa tarvitaan jo turvallisuussyistä runsasvetisessä maassamme. Uimataidolla on myös väliä kun lapsi valitsee liikuntaharrasteita ja myöhemmin ammattiaan. Lisäksi on erittäin häpeällistä olla aikuisena uimataidoton.
Muslimiperheet ovat tavallisimmin uussuomalaisia ensimmäisessä tai toisessa sukupolvessa, joissa naisten osallistuminen yhteiskunnallisesti on kantaväestöä vähäisempi. Yleensä näissä perheissä naiset vastaavat miehiä enemmän lastenhoidosta ja kasvatuksesta, jolloin myös uimaopetus jää perheen äidin vastuulle. Todettua on, jos äiti tai isä ei osaa uida, on todennäköisempää, että perheessä ei käydä uimassa, jolloin peruskoulun uimaopetus saattaa olla monelle ainut paikka, jossa lapsi voi tutustua uinnin opetteluun.
Nyt puhuvat helsinkiläiset nuoret musliminaiset
Suomen Uutiset haastatteli kahta muslimityttöä ja nuortan äitiä Helsingin Itäkeskuksessa. Tiedustelin kaikilta mielipidettä peruskoulussa tapahtuvaan uimaopetukseen ja käyvätkö he tällä hetkellä uimassa. Haastatellut olivat hyvin tietoisia mediassa käydystä uimaopetuskeskustelusta. Aihe tuntui olevan kuitenkin arka, joten päätin antaa kaikille mahdollsuuden puhua anonyymisti.
Ensimmäisenä jututtamani 17-vuotias somalinuori kertoi käyneensä koulua Helsingin Jakomäessä. Hän kertoi osallistuneensa uimaopetukseen burkinissa.
– Mielestäni jokaisen lapsen pitäisi saada oppia uimaan. Jos jotkut perheet eivät päästä tyttöjä koulun ryhmäopetukseen, näiden perheiden tulisi järjestää opetus yksityisesti ja toimittaa todistus uimaopetuksesta kouluun, hän sanoo ja lisää:
– Olen oppinut, että koraanin mukaan muslimin tulisi osata uida, ratsastaa ja miekkailla, hän tarkentaa.
Keskustelen uinnista myös parikymppisen yliopisto-opiskelijan kanssa. Hänen äitinsä on suomalainen ja isä on kotoisin Lähi-idästä.
– Olen itse hyvin ylpeä uskostani. Minusta muslimityttöjen tulee saada osallistua uimaopetukseen, kunhan he peittävät itsensä, kuten koraani opettaa. Minusta naisille tulisi järjestää lisää omia uimahallivuoroja. En näe mitään syytä, miksi näin ei voitaisi tehdä silloin, kun hallissa ei ole muuta toimintaa, hän sanoo.
Itäkeskuksen metroasemalla pääsen puheisiin 29-vuotiaan syyrialaisäidin ja hänen kaksivuotiaan tyttärensä kanssa. He ovat asuneet Helsingissä kolme vuotta. Tiedustelen häneltä käykö hän yleisissä uimahalleissa tällä hetkellä.
– En käy uimassa. Jotta voisimme uida, tulisi hallin olla yksityinen.
Metrossa istun vasten suomalaista naista, joka on kääntynyt muslimiksi vähän aikaa sitten. Hän on paluumuuttanut hiljattain takaisin Suomeen Turkista. Tiedustelen häneltä, miten uimahallikäynti onnistuu uuden uskonnon myötä.
– Olen tosiaan uuden asian äärellä. Uima-asuni täytyy olla vartalon peittävä. Käytännössä minun tulisi peittää myös yleisissä suihkutiloissa navan alle jäävä vartaloni osa. En ole vielä päättänyt kantaani, miten voin peseytyä yleisessä tilassa. Saunassa olen kuitenkin käynyt alasti, hän kertoo.
Luokanopettaja: Muslimityttöjen peseytyminen on vaikeaa
Pääkaupunkiseudulla ala- ja yla-asteen oppilaille liikuntaa opettavan luokanopettajan mukaan tyttöjen uinninopetuksen haasteina ovat usein sopivan uima-asun puuttuminen, ulkonäköpaineet ja uskonnon vuoksi poisjääminen.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkonäkökeskeisyys on korostunut ja se on luonut paineita eritoten tyttöjen kohdalla. Tämän asian kanssa ollaan tekemisissä hyvin usein kaiken liikunnanopetuksen parissa. Ulkonäköpaineet näkyvät tyypillisesti ujoutena pukuhuoneessa. Peseydytään esimerkiksi vaivihkaa vessassa tai yritetään laistaa kokonaan pesusta.
Islamin takia uimaopetuksesta kieltätytyneitä on joka vuosi opetettavien joukossa.
– Viimeksi tokaluokkalainen tyttö pääsi mukaan ensimmäisellä kerralla uimaan, koska perheen isä ei ollut ollut tietoinen uimapäivästä. Toisella kerralla tyttö joutui jäämään pois isän poissaolopyynnön vuoksi, hän kertoo.
Ylä-asteikäisillä muslimitaustaisilla tytöillä osallistuminen uimiseen vaihtelee.
– Toiset saavat osallistua vartalon peittävän uima-asun eli burkinin kanssa opetukseen ja toiset jäävät kokonaan pois. Yhtään muslimipoikaa ei ole 20 vuotta kestäneen urani aikana kielletty osallistumasta koulun uimaopetukseen, hän tarkentaa.
Lopuksi kysyn vielä miten muslimityttöjen peseytyminen tapahtuu, sillä he eivät voi olla ilman uima-asua yleisissä suihkutiloissa. Uimahallin järjestyssäännöt kuitenkin edellyttävät perusteellista peseytymistä ilman uima-asua.
– Uimahallissa peseytyminen on haastavaa. Yleensä tytöt käyvät vessoissa vaihtamassa vaatteensa uima-asuun, joissa ei ole mitään suihkumahdollisuuksia vaadittuun peseytymiseen, hän lisää.
Helsingin kaupungin uimahalleissa on vain yksi yksityinen invasuihku
Helsingin Itäkeskuksen uimallin tiimiesimiehen Sari Tammisen mukaan Itäkeskuksen halli on ainut, jossa on erillinen yksityinen lukittava suihkutila.
– Monissa uimpaikoissamme on yksityisiä perhepukuhuoneita. Lisäksi kaupungilla on vain naisille tarkoitettuja uimahallivuoroja. Jakomäen uimahallissa on oma vuoro tiistia-iltaisin lisäksi Yrjönkatu palvelee naisuimareita omina viikonpäivinään, hän opastaa.
Toimittajan kommentti: Tuleeko yhteiskunnan kustantaa ideologisista syistä aiheutuvia kuluja?
Suomessa elää kasvava määrä musliminaisia, jotka edellyttävät, että yhteiskuntamme muuttaa käytäntöjään heidän ideologiaansa sopivaksi. Tästä esimerkkinä on uimahallien peseytymiskulttuuri. Suomeen saapuneet uusmuslimit eivät voi peseytyä julkisesti, vaan heille tulisi rakentaa erillisiä yksityisiä suihkutiloja. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä on vain yksi yksityinen invalideille tarkoitettu suihkutila, joka sijaitsee Itäkeskuksen uimahallissa.
Ymmärrän vallan hyvin, että erityisryhmille tulee varata omia vuoroja uimahalleihin. On päivän selvää, että esimerkiksi sokeat uimarit ja liikuntarajoitteiset tulisi huomioida esimerkiksi erillisillä vuoroilla tai omilla allasvarauksilla. Näin ei kuitenkaan tapahdu – ainakaan sokeiden kohdalla.
Tuntuu jotenkin pähkähullulta, että sokeat uimarit joutuvat uimaan toisten näkevien seassa pelkän “näkövammainen radalla” -kyltin suojassa. Samaan aikaan joukko tereveitä naisia, joiden ainut peruste yksityiselle uimavuorolle ja suihkujärjestelyille on ideologia. Siis oma päätös, että en voi uida kuten muut kansalaiset.
Myönnän, että itsekin haluaisin kuulua lahkoon, joka mahdollistaisi oman uimavuoron. Usein samalla nopeiden uimareiden radalla polskii kanssani asennevammaisten miesten joukkio, joille nopeampi naisuimari on vihollinen, jota häiritään kaikin mahdollisin keinoin. Kyllä minäkin haluaisin oman uimavuoron naisille – tai ehkäpä minulle riittäisi oma naistenrata.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.