Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Lindtmanin resepti asuntokaupalle: Väärä diagnoosi, väärä lääke

Suomi maksaa asumisesta eniten – hallitus aloittanut suunnanmuutoksen

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa 

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Atik Ali

Joulukuussa 2022 Suomen Uutiset sai selville, että Helsingin Mellunmäessä sijaitsevassa Resalat-keskuksessa on pidetty muistotilaisuus, jossa on kunnioitettu Iranin Quds-joukkojen komentajan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Qassem_Suleimani">Qasim Soleimanin</a> muistoa.

Quds-joukkojen tukemiin ryhmittymiin lukeutuvat esimerkiksi Hizbollah ja Hamas. Ilmoitus tilaisuudesta julkaistiin Resalatin nettisivuilla tammikuun 9. päivä 2020. Qasim Soleimani kuoli Yhdysvaltojen ilmaiskussa Irakin Bagdadissa 3.1.2020. Resalat-keskus on Suomen suurin shiiamuslimien moskeija.
Viha Soleimania kohtaan näkyy myös Iranissa islamilaista tasavaltaa vastustavissa mielenosoituksissa. 2.1.2023 <a href="https://twitter.com/memrireports/status/1611476324702363648?s=64&amp;t=8aU2mPOX67ufC6BXWVROpQ&amp;fbclid=IwAR3N-HbzSvYK0tKgz40LwYMMXPjMY_gf647Yz_uflJOSQmZXhzQjCZTLnRc">mielenosoittajat</a> polttivat Soleimanin kuvia. Hänellä on paikallisten keskuudessa myös useita pilkkanimiä. Häntä kutsutaan esimerkiksi kotletiksi.
Resalat ei kommentoi
Suomen Uutiset pyysi kommentteja Resalat-keskuksen imaami Abbas Bahmanpourilta.
Näin kysyimme:
1. Suomalaiset muslimiyhteisöt ovat olleet vaiti Iranin mielenosoituksista. Tuomitsetteko Iranin tekemät teloitukset ja ihmisoikeusrikokset? Tuetteko iranilaisia mielenosoittajia? Tuetteko EU:n Iranin vastaisia pakotteita?
2. Seurakuntanne sivuilla ilmoitettiin muistotilaisuudesta Qasim Soleimanille. Ilmoitus on julkaistu Resalatin sivuilla tammikuun 9. päivä 2020. Miksi tilaisuus on järjestetty?
3. Sivuiltanne löytyy myös maininta/yhteys Ahl al-Bayt -järjestöön. Onko tämä sama järjestö, jonka islamilaisen tasavallan valtionjohtaja Ali Khamein perusti 1990? Jos järjestö on sama, miksi sivuiltanne löytyy siihen yhteys?
Näin Bahmanpour vastasi:
&#8211; Kysyt esimerkiksi, miksi meidän sivuillamme mainitaan Ahl al-Bayt. Ahl al-Bayt on arabiaa ja tarkoittaa Talonväki. Sillä viitataan profeetta Muhammadin lähiperheeseen, joka on pyhä ja tärkeä shiiamuslimeille. Pienikin taustatutkimus shiialaisuuten olisi kertonut tämän. Onko tämä mielestäsi vastuullista journalismia?
Suojelupoliisi kommentoi niukasti
Suomen Uutiset kysyi suojelupoliisilta, onko se tietoinen Resalatissa Soleimanille pidetystä muistotilaisuudesta. Kysyimme myös yhteydestä Ahl al-Bayt -järjestöön. Halusimme tietää, onko se sama järjestö, jonka Khameinin perusti 1990.
Supon viestinnästä vastattiin näin:
&#8211; Selvittelimme asiaa täällä, ja valitettavasti joudumme vastaamaan niukasti. Me emme voi kommentoida tällaisia yksittäisiä toimijoita.
Supo: Suurlähetystöissä kymmeniä agentteja
Helsingin Sanomat julkaisi 8.1. artikkelin, jossa kysyttiin, miksi suomalaiset viranomaiset eivät ole kertoneet yhdestäkään kiinniotetusta vakoojasta vuosikausiin. Jutussa haastateltiin Supon vastatiedustelun päällikköä Pertti Haaksiluotoa.
Artikkelin mukaan ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä toimii Suomessa Supon mukaan ”kymmeniä”. He työskentelevät yleensä maidensa suurlähetystöissä diplomaattistatuksen turvin. He pyrkivät sekä itse hankkimaan tietoja että värväämään Suomesta agentteja.
Venäjältä apua kansannousun tukahduttamiseen
Syy siihen, miksi Iranin hallinnon tukeminen on erityisen raskauttavaa myös suomalaisesta näkökulmasta, on Ukraina. Iran on Ukrainan sodan osapuoli, koska se toimittaa aseita ja raketteja Venäjälle.
Suomen Teheranin lähetystön vt. päällikön Emmi Kullan mukaan Iran on vastavuoroisesti pyytänyt Venäjän apua mielenosoittajien taltuttamisessa. Häntä haastateltiin The Ulkopolitist -podcastissa 10.12.2022.
Helsingin poliisi: Mielenosoituksia on ollut kolme
Marraskuun 2022 lopussa Resalat-moskeijalla pidettiin ensimmäinen mielenosoitus, jossa vaadittiin sen sulkemista.
Helsingin poliisin mukaan mielenosoituksia on ollut kaiken kaikkiaan kolme marras- ja joulukuun aikana. Poliisi on ollut valvomassa niitä.
&#8211; Mielenosoituksista on tehty lainmukainen ilmoitus, ja se on koskenut Resalat-keskuksen sulkemista. Tapahtumissa on ollut huutelua ja vastakkainasettelua. Mielenosoitus on sujunut sääntöjen mukaisesti, Helsingin poliisin viestinnästä vastataan Suomen Uutisille.
Mielenosoittajat: Tutkikaa moskeijoiden taustat
Suomen Uutiset tapasi neljää mielenosoittajaa (kahta miestä ja kahta naista) Helsingin keskustassa 25.12. Kaksi heistä oli mukana tapaamisessa ja keskusteluissa, mutta he eivät halua antaa juttuun erillistä haastattelua.
Iranilais-suomalainen nainen kertoo, että moskeija ei ole vain rukoilupaikka, vaan se kuuluu Iranin hallinnon vaikutusalueeseen.
&#8211; Suomessa asumiseni aikana on käynyt selväksi, että moskeija ei ole vain rukoilua varten. Haluan sanoa suomalaisille, että älkää antako muslimien avata moskeijoita ennen kuin olette tehneet syvällisen ja pitkän tutkimuksen moskeijoiden taustoista.
Nainen kokee, että suomalainen media ei ole käsitellyt Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia ja sen vaikuttamista oikein. Hän nostaa esimerkin joulukuisesta Iranin hallintoa vastustavasta mielenosoituksesta Helsingin keskustassa.
&#8211; Olimme vastustamassa islamilaista hallintoa eduskuntatalon edessä. Meillä oli kylttejä, joissa luki: “No more Ayatollah no deal with mullah” , “Shut down Iranian embassy”, “Say her name Mahsa Amini”, &#8221;Say his name Mohsen Shekari” ja &#8221;Down with dictator&#8221;. Yle lähetti valokuvaajan paikalle. Se kuvitti kuvallamme jutun, jossa kerrottiin <a href="https://yle.fi/a/74-20008439">pakkopalautuksista</a>. Minusta se näytti siltä, että Yle haluaa viestiä, että kun näette iranilaisia osoittamassa mieltään, he joko vastustavat pakkopalautuksia tai vaativat oleskelulupia, hän sanoo.
Nainen on asunut Suomessa kymmenen vuotta. Koulutukseltaan hän luonnontieteiden maisteri.
Moskeijassa käy Iranin suurlähetystön henkilökunta
Mielenosoituksen järjestäjiin kuuluva suomalais-iranilainen Arvin Adriyan on ammatiltaan kirjailija ja käynyt läpi iranilaisen teokraattisen koulujärjestelmän, kuten muutkin Suomen Uutisten tapaamat mielenosoittajat. Hän avaa mielenosoituksen taustoja.
&#8211; Resalat-keskus on Iranin islamilaisen tasavallan (IRI) ”aula”. IRI on 43-vuotisen historiansa aikana terrorisoinut oppositiota Iranin ulkopuolella. Siksi monet iranilaiset poliittiset ja kulttuuriaktivistit pelkäävät henkensä puolesta. IRI:n voimat ulottuvat myös Suomeen.
Hänen mukaansa Iranin suurlähetystön henkilökunnalla on tiiviit suhteet Resalat-keskukseen.
&#8211; Resalat-keskuksen imaami Abbas Bahmanpour ja hänen isänsä Majid Bahmanpour sekä Forouzandeh Vadiati (Iranin suurlähettiläs) ovat yhteydessä toisiinsa sekä suoraan Iranin islamistiseen hallintoon.
Hän esittää myös linkit Iranin hallinnon uutistoimistoon, joka kertoo uutisia <a href="http://www.ghatreh.com/news/nn58729883/%D8%A8%D8%B1%DA%AF%D8%B2%D8%A7%D8%B1%DB%8C-%D9%85%D8%B1%D8%A7%D8%B3%D9%85-%D8%B1%D9%88%D8%B2-%D9%82%D8%AF%D8%B3-%D9%81%D9%86%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AF">Resalat Islamic Communityn</a> järjestämästä <a href="https://iqna.ir/fa/news/1079748/%D8%A8%D8%B1%DA%AF%D8%B2%D8%A7%D8%B1%DB%8C-%D9%85%D8%B1%D8%A7%D8%B3%D9%85-%DA%AF%D8%B1%D8%A7%D9%85%D9%8A%D8%AF%D8%A7%D8%B4%D8%AA-%D8%B1%D9%88%D8%B2-%D9%82%D8%AF%D8%B3-%D8%AF%D8%B1-%D9%81%D9%86%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AF-">Qods Day -tapahtumasta</a>.
&#8211; Nämä osoittavat myös Resalat-keskuksen ja Iranin islamilaisen tasavallan välisen suhteen.
Hän sanoo, että Resalat-keskus on osa <a href="https://en.wikishia.net/view/Ahl_al-Bayt_(a)_World_Assembly">&#8221;The Ahl al-Bayt World Assemblyä”</a>.
&#8211; Tämä kokoonpano on valtionjohtaja Khamenein valvonnassa.
Adriyan linkkaa aineiston, joka osoittaa yhteydet The Ahl al-Bayt World Assemblyyn. Toimituksella on hallussa linkit, joilla Adriyan perustelee yhteyden järjestöön.
Saksalainen moskeija paljastui Iranin hallinnon työtilaksi
Spiegel-lehti paljasti viime lokakuussa, että Hampurin islamilainen keskus (IZH) on toiminut iranilaisen hallinnon kannattajien <a href="https://www.spiegel.de/international/germany/the-long-arm-of-the-mullahs-hamburg-mosque-reportedly-a-hotbed-for-iranian-propaganda-a-ec529b4e-3ffb-4a5c-85e5-d2fccf4bd853?fbclid=IwAR15SE-G2rOYamRDGZnBpNGh6KcDcLOHzwNx-JGJrDc_wxfNvjSzAuSDmx0">tukikohtana</a>. Spiegelin mukaan Hampurin islamilaista keskusta pidetään Iranin hallinnon tärkeimpänä vakoilukoneistona Saksassa. Sitä on myös käytetty Iranin hallinnon propagandan levittämisessä ympäri Eurooppaa.
Artikkeli kertoo Frankfurtin yliopiston Global Islam -tutkimuskeskuksen (FFGI:n) johtaja Susanne Schröterin lausumasta vetoomuksesta, jossa perätään toimia moskeijaa kohtaan. Saksan liittovaltion perustuslain <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Federal_Office_for_the_Protection_of_the_Constitution">suojelu- ja terrorismintorjuntavirastolla</a> on ollut jo vuosia todisteita siitä, että keskus ei ole vain antisemitistinen, antidemokraattinen ja naisvihainen, vaan todisteita on myös siitä, että sillä on siteitä terroristi-Hizbollahin joukkoihin.
Spiegel kertoo myös, että saksalais-iranilaiset ovat osoittaneet mieltään Iranin hallintoa vastaan useissa Saksan kaupungeissa. Iranilaisyhteisön nettisivuilla vaaditaan Euroopan unionia – ja erityisesti Saksan hallitusta – &#8221;seuraamaan ja asettamaan oikeuden eteen Saksassa Iranin hallinnon puolesta toimivia agentteja ja uskonnollisia instituutioita&#8221;. Iranin hallintoa vastustavat mielenosoittajat kertovat myös Spiegelille, että heitä on varjostettu Iranin hallinnon toimesta.
“Uskonnollinen oppineisto ei ole pääosin aidosti vapaa toimija”
Suomen Uutiset pyysi kommenttia Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorilta Hannu Juusolalta. Kysyimme, miksi islamilainen maailma on ollut varsin hiljaa Iranin tekemien ihmisoikeusrikosten suhteen. Mainitsimme kommenttipyynnössä myös sen, että esimerkiksi Suomessa vain tataariyhteisön <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-islam-seurakunnan-entinen-johtaja-suomen-uutisille-paahuivin-kaytto-on-selkea-kannanotto-integroitumista-vastaan-miksi-enemmiston-pitaisi-sopeutua-vahemmistoon/">Atik Ali</a> on näkyvästi tuominnut Iranin ihmisoikeusrikokset.
Professori Juusolan mukaan Iranissa monet uskonoppineet (sekä shiialaiset että sunnalaiset) ovat tuominneet väkivallan, vaikka se johtaa helposti rangaistuksiin myös heitä kohtaan. Osa uskonoppineista, esimerkiksi niistä, jotka tukisivatkin esimerkiksi hunnuttautumista, vastustavat sen pakottamista valtion toimesta. Hän sanoo, että Iranissa on kahtalaisia ääniä myös uskonoppineiden keskuudessa.
&#8211; En ole ehtinyt seurata, minkälaisia kantoja esimerkiksi arabimaailmassa uskonoppineet ovat ottaneet. Hiljaisuus johtuu ilman muuta siitä, että samankaltaiset oikeuksien puutteet ovat tyypillisiä monessa muussakin maassa ja pelko kansannousujen leviämisestä on ilmeinen. Uskonnollinen oppineisto ei pääosin ole valtiosta aidosti itsenäinen vapaa toimija, mikä rajoittaa kritiikkiä silloinkin, kun henkilö olisi muuten halukas sitä esittämään, hän sanoo.
Veteraanitoimittajan uutuuskirja avaa shiiojen toimintatapoja
Lähi-idän erikoistoimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen käsittelee viime syyskuussa julkaistussa kirjassaan shiiojen koulukuntia ja niiden <a href="https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-riikinkukko-ja-kameli-selittaa-irania-saudi-arabiaa-ja-islamin-radikaalisuuntauksia/">vaikutusalueita</a>.
“Shiialaisuudelle on tyypillistä, että sen edustajat valitsevat itselleen suurajatollahien joukosta oman marja&#8217;aan (uskonnollinen seurattava henkilö), jonka oppien tulkintaa he noudattavat. Shiiat rahoittavat sen oppineen hawzaa (imaamien koulutuspaikkaa), jota he seuraavat. Koska seuraajat rahoittavat perinteisesti omia pappejaan, shiiojen papiston uskottiin olevan poliittisesti itsenäinen. Iranin islamilaisen valtion ja muiden shiialaisten poliittisten liikkeiden myötä shiialaisen papiston itsenäisyyden katsotaan kärsineen uusista poliittisista sidonnaisuuksista.”
Hallinnolla sekä radikaaleja että maltillisia tukijoita
Suomen Uutiset kysyi Lähi-idän tutkija Bijan Rezat Jahromilta, minkälaisia Iranin hallinnon tukijat ovat ja mitkä ryhmät ovat tyypillisimpiä esimerkiksi Suomessa ja Iranin ulkopuolella.
&#8211; Iranissa on radikaaleja ja maltillisia tukijoita, mutta aina kun maltilliset pääsevät hallitusvastuuseen, heistä tulee radikaaleja. Islamilaisen tasavallan valtionjohtaja Khamenei on tästä hyvä esimerkki. Presidenttinä hän esitti liberaalia pappia, mutta on nyt erittäin aggressiivinen ja radikaali, joka tulkitsee shariaa ankarimmalla tavalla.
Tutkijan mukaan ulkomailla toimii islamilaisen tasavallan kannattajia, ja yleensä he ovat maltillisia ja edustavat #Iranlobby-liikettä.
&#8211; He saavat resursseja islamilaisesta tasavallasta. Heidän tulkinnassaan demokratia on maraton ja islamilainen tasavalta on menossa siihen suuntaan. Lisäksi he väittävät, että jos islamilainen tasavalta kaatuisi, Iranista tulisi samankaltainen valtio kuin Syyriasta.
Resalatin nuorisojärjestö tavoittelee teokratiaa
Myös Jahromi sanoo, että Mellunmäen Resalat-keskuksen imaamilla Abbas Bahmanpourilla on tiiviit suhteet Helsingin Kulosaaressa sijaitsevaan Iranin suurlähetystöön.
&#8211; Moskeijassa toimii myös nuorisojärjestö Nuoret Mahdit. Järjestön tavoite on perustaa Suomeen teokratia. Mutta se tulee tehdä demokraattisia prosesseja käyttäen.
Hänen mukaansa viime syksynä alkaneiden mielenosoitusten aikana hallinnon tukijat ovat järjestäneet maailmalla ja myös Suomessa mielenosoituksia, joiden tavoitteena on reformoida islamilainen tasavalta, vaikka iranilaiset haluavat kaataa islamilaisen tasavallan.
&#8211; Reformistit kannattavat entistä pääministeriä Musawia. Ongelma on se, että hänen kaudellaan 5 000 poliittista vankia murhattiin syksyn 1988 aikana. Lisäksi vuoden 2009 vihreän liikkeen aikana Musawi oli uskollinen islamilaiselle tasavallalle eikä kansanjoukoille.
Mihin Iranin vaikutusvalta perustuu?
Jahromi sanoo, että Iranin valtiosäännön mukaan sen perustuslaillinen tehtävä on perustaa maailmanlaajuinen islamilainen tasavalta, jonka johtajana toimii islamilaisen tasavallan uskonnollinen johtaja.
&#8211; Iranilla on vaikutusvaltaa Lähi-idässä Afganistanista Libanoniin saakka. Lisäksi Hizbollah-järjestöllä, jonka islamilainen tasavalta perusti Libanoniin vuonna 1982, on laajat verkostot esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Tästä esimerkkinä voi mainita pommi-iskun juutalaisyhteisöä vastaan vuonna 1994 Argentiinassa. Sitä pidetään maan historian verisimpänä.
Islamilainen tasavalta mukana huumekaupassa
Jahromi muistuttaa, että Iranin hallinto on mukana myös huumekaupassa.
&#8211; Iran hallitsee Afganistanissa heroiinin tuotantoa ja Syyriassa amfetamiinin valmistusta. Se on myös mukana Etelä-Amerikan kokaiinimarkkioilla. Näillä rikollisjoukkojen suhteilla Iran tekee myös murhia. Se esimerkiksi yritti tappaa Saudi-Arabian USA:n suurlähettilään presidentti Barack Obaman kaudella.
Jahromi kertoo, että Interpolin pidätysmääräyksen alainen Ahmad Vahidi toimii tällä hetkellä Iranissa sisäministerinä.
&#8211; Hän on yksi edellä mainitsemani Argentiinan pommi-iskun terroristeista. Buenosairesilaisessa juutalaisessa kulttuurikeskuksessa tapahtuneessa iskussa vuonna 1994 kuoli 85 ihmistä ja haavoittui 300.
Jahromi tarkentaa vielä Iranin hallinnon attentaatteja eli poliittisia murhia.
&#8211; Professori <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Abbas_Milani">Abbas Milanin</a> mukaan lännessä islamilainen tasavalta on tehnyt yli 100 attentaattia perustamisensa jälkeen. Iranin maanpaossa kuolleen presidentti Abolhassan Banisadrin mukaan attentaateista vastasivat hänen kaudellaan Khamenei, Akbar Hashem Rafsanjani ja turvallisuusministeri, joka on aina myös pappi.
Salamurhaajat palkitaan
Jahromi muistuttaa myös, että entinen shaahin pääministeri Shapour Bakhtiar murhattiin asunnollaan vuonna 1991 Pariisissa, koska hän oli liian vaikutusvaltainen.
&#8211; Bakhtiar oli valtiotieteiden ja oikeustieteiden tohtori Sorbonnen yliopistosta, ja opiskeluaikanaan hän taisteli natsien invaasiota vastaan Ranskassa. Kun hänet surmattiin, Ranska kuitenkin luovutti hänen murhaajansa Iraniin, jossa hänet kukitettiin lentokentällä. Lisäksi murhaajalle luovutettiin teosta palkinnoksi oma hotelli.
Jahromi sanoo, että Suomessa islamilainen tasavalta tekee lähinnä pakolaisvakoilua, mutta se ei ole käyttänyt väkivaltaa.
&#8211; Iranilainen yhteisö on kuitenkin kasvamassa Suomessa ja siihen pitää herätä.
&nbsp;

Helsingin Mellunmäen moskeija ei kommentoi Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia eikä muistotilaisuutta, jonka se järjesti terroristi Soleimanille – mielenosoittajat vaativat moskeijan sulkemista

Yli 10 vuotta lasten ja nuorten kanssa toimineen ihmisoikeusaktiivin Kamal Jafin mielestä on absurdia, että nykyään joutuu erikseen puolustelemaan ihmisoikeuksien kannattamista puhuttaessa islamilaisista yhteisöistä ja suuntauksista. Hän lähettää lapsiasiainvaltuutetulle avoimen kysymyksen: Kun näet pienen tytön, jolla on hijab päässä peittämässä hiukset, niin mitä näet ja miltä se kuulostaa, että pientä tyttöä pitää peittää miesten katseelta ja himoilta?

Kamal Jafi on muuttanut Suomeen Iranin alueella sijaitsevasta Itä-Kurdistanista vuonna 1995. Jafi kasvoi Suomessa muslimiperheessä. Hänelle kävi varsin selväksi, että pojilla ja tytöillä on erilaiset vapaudet. Hän on myöhemmällä iällään jättänyt islamin uskon.
&#8211; Olen elämäni aikana hyvin monta kertaa törmännyt tilanteisiin, joissa naista ja tyttöä kehotetaan peittämään pää tai pukeutumaan muuten vaan peittävästi. Harvemmin poikia ja miehiä muistutetaan paljastavasta pukeutumisesta. Kun lapsena olin vielä muslimi, niin huomasin, että pojilla on eri säännöt tai paljon vapaammat säännöt, hän sanoo Suomen Uutisille.
<blockquote>Samaan aikaan kun Iranissa on käynnissä mielenosoitusten aalto, Suomessa huivikeskustelu keskittynyt pääosin siihen, miten päähuivin käyttöä lisättäisiin. Huivi pitäisi saada esimerkiksi armeijaan ja poliisin virka-asuun.</blockquote>
&#8211; Pojan ei tarvitse huolehtia samalla tavalla kotiintuloajoista tai säädyllisestä pukeutumisesta. Poika voi seurustella vapaammin tai ihan vaan kaveerata tyttöjen kanssa, eikä baareissa käymistä katsota samalla tavalla pahalla kuin mitä tyttöjen kohdalla katsotaan. Jos tyttö tai nainen toimisi poikien tavoin, pahimmillaan siitä seuraa pahoinpitelyä, eristämistä tai kotimaahan eheytymään lähettämistä. Ja tätä tapahtui niin arabien, somalien, kurdien kuin monen muunkin ryhmän kohdalla.
Lapsiasiainvaltuutettu ei ole ilmaissut tukeaan
Jafi ihmettelee, että samaan aikaan kun Iranissa on käynnissä mielenosoitusten aalto, joka on aloittanut maailmanlaajuisen huivikapinan ja vahvistanut #freefromhijab-liikettä, Suomessa huivikeskustelu keskittynyt pääosin siihen, miten päähuivin käyttöä lisättäisiin. Huivi pitäisi saada esimerkiksi armeijaan ja poliisin virka-asuun. Se, että huivi on monelle lapselle pakkohuivi, on sivuutettu täysin.
&#8211; Esimerkiksi Suomessa lasten etua valvova lapsiasiainvaltuutettu ei ole ottanut kantaa tai tehnyt mitään aloitetta tyttöjen huivin käytöstä. Oikeusministeriön yhteydessä toimivaa valtuutettua pidetään merkittävänä lasten oikeuksien edistäjänä.
Totuus ei ole kaunista kuultavaa
Jafi lähettää lapsiasiainvaltuutetulle avoimen viestin:
&#8211; Liian monessa islamilaisessa yhteisössä ja suuntauksessa tyttöjen tai naisten tehtävä on palvella miehiä ilman oikeutta olla eri mieltä. He eivät voi elää niin kuin haluavat ja uskoa, miten kokevat itse parhaaksi. Liian monessa islamilaisessa yhteisössä harjoitetaan tiukkaa sukupuoliroolien jakoa, jossa miehellä on aina enemmän vapauksia ja oikeuksia.
<blockquote>&#8221;Suomessa halutaan nähdä ainoastaan vapaaehtoinen islam.&#8221;</blockquote>
&#8211; Tämän ääneen sanominen ja toteaminen ei ole rasismia tai islamofobiaa. On todella absurdia, että nykyään joutuu edes erikseen puolustelemaan ihmisoikeuksien kannattamista puhuttaessa islamilaisista yhteisöistä ja suuntauksista, hän sanoo ja jatkaa viestiään lasten oikeuksia edistävälle viranomaiselle:
&#8211; Kun näet pienen tytön, jolla on hijab päässä peittämässä hiukset, niin mitä näet? Miltä kuulostaa se, että pientä tyttöä pitää peittää miesten katseelta ja himoilta? Siihen hijabin ja burkhan pakkopukeminen perustuu. Käy keskustelua islamista eronneiden naisten kanssa siitä, millaista oli olla muslimi.
&#8211; Varoituksen sana, kertomukset eivät ole kaunista kuunneltavaa. Monia naisia on pienenä kohdeltu todella kaltoin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intersektionaalinen-feminismi-ei-suojele-syrjittya-naista-vahemmiston-sisalla-alistettujen-musliminaisten-kohdalla-etnisyys-nousee-maaraavammaksi-tekijaksi-kuin-naissukupuoli/">islamin nimissä</a> (Toimituksen huomio: kuten Forgotten Feminists -journalisti Yasmine Mohammed, joka pakkonaitetiin Kanadassa ja joutui pakenemaan, ettei hänen tytärtään silvottaisi).
&#8211; Tyttöjen pakkonaittaminen, silpominen, hunnuttaminen ja pakolla tiukan islamilaisen ideologian mukaan eläminen on joillekin arkipäivää. Kun tyttöjä viedään kotimaahan ‘lomalle’, niin kuinka usein kysymme itseltämme, mitä siellä oikeasti tapahtuu tytölle? Miksi pientä tyttöä on vietävä maahan, jossa tytöillä ei ole käytännössä juurikaan oikeuksia ja vapauksia?
&#8211; Kun pohdit näitä asioita ja käyt muutaman entisen muslimin kanssa keskustelua, niin saat kyllä vastauksia. Loputtomiin emme voi vedota siihen, että &#8221;en tiedä tarpeeksi asiasta&#8221;. Oikea kysymys on se, milloin olet valmis kohtaamaan totuuden. Totuuden, joka ei ole kaunista tai sitä, mitä ehkä aikaisemmin kuvittelit, hän sanoo.
<h4>Vasemmiston uskontokriittisyys ei ole tasapainoista</h4>
Jafi sanoo, että Suomessa halutaan nähdä ainoastaan vapaaehtoinen islam.
&#8211; Esimerkiksi hijab-keskustelussa huomio on yksistään niissä naisissa, jotka ovat omasta tahdostaan pukeutuneet hijabiin. Tällä luodaan vaikutelma, että naisia, joita on pakotettu pukeutumaan kuten perheen mies sanoo tai kuten naisen omat vanhemmat edellyttävät, ei edes ole. Miksi islamia kohdellaan silkkihansikkain?
&#8211; Kristinuskoa saa tarkastella kriittisesti vapaasti, jopa epäasiallisuuksiin asti, mutta sen arvostelijat eivät saa samanlaista vastareaktiota päälleen. Maltillisena keskusta-vasemmistolaisena poliitikkona olen pistänyt merkille, että vasemmistolaiset ja vihreää ideologiaa kannattavat ihmiset arastelevat eniten puhua tai edes noteerata islamiin liittyviä negatiivisia puolia.
Jafin mukaan mielenkiintoisen asiasta tekee se, että Karl Marx suhtautui uskontoihin erittäin skeptisesti ja kriittisesti.
&#8211; Nykyisen vasemmistolaisen aallon piireissä Marxin uskontokritiikki tuntuu unohtuvan, kun keskustellaan nimenomaan islamista. Voikin kysyä, miksi islam on saanut erityisaseman uskontokritiikin kohdalla, hän sanoo.
<h4>Naisten pakkopukeminen on yleistynyt voimakkaasti</h4>
Islamilaisen maailman uskonoppineet ovat pysyneet hyvin hiljaa Iranin mielenosoituksista. Kannanottoja naisten oikeuksista ei ole imaamien ulostuloissa nähty. Sen sijaan Suomen vanhimman muslimivähemmistön tataarien edustaja, islamilaisen seurakunnan entinen johtaja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-islam-seurakunnan-entinen-johtaja-suomen-uutisille-paahuivin-kaytto-on-selkea-kannanotto-integroitumista-vastaan-miksi-enemmiston-pitaisi-sopeutua-vahemmistoon/">kommentoi</a> 4.11. Iranin tilannetta sekä naisten oikeuksia Suomen uutisille.
Atik Ali sanoi, että huivin pukeminen alaikäiselle ei ole vapaaehtoista, tapahtui se sitten missä päin maailmaa tahansa. Hän myös ihmetteli, mistä naisia alistavat pukeutumissäännöt ovat oikein levinneet maailmaan, sillä vielä 60 vuotta sitten Lähi-idässä pukeuduttiin hyvin länsimaiseen tapaan.
Mitä mieltä entinen muslimi Jafi on Suomen tataarien harjoittamasta islamista? He tunnustavat islamia, jossa ei ole naisten tiukkoja pukeutumissääntöjä saati sitten huivin pukemista pienelle tytölle. (Tataareilla huivi on pakollinen naiselle vain rukouksen aikana. Miehet joutuvat puolestaan rukoilemaan polvet peitettynä, eli esimerkiksi shortseissa ei voi rukoilla.)
&#8211; Islamistisen maailman kehitys on tarkoittanut patriarkaalisen ideologian vahvistumista. Tämä on tarkoittanut sitä, että käytännössä hijabin ja esimerkiksi burkhan pakkopukeminen naisille on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vastustajiakin on, mutta heitä ei katsota suopeasti. Reformi ja liberaalinen suuntaus ovat edelleenkin punainen vaate islamilaisessa maailmassa. Poliittisen islamin ensimmäiset uhrit ovat maltilliset ja maallistuneet muslimit, hän päättää.

Demareiden nuorisoaktiivi moittii omiaan: Miksi vasemmisto arastelee keskustelua islamin negatiivisista puolista – ”Koskevatko lasten oikeudet pientä huivitettua tyttöä?”

Tataarit ovat maamme ensimmäinen muslimiväestö. Suomeen muuttaneet tataarit perustivat Suomen Islam-seurakunnan 97 vuotta sitten. Tataarit luokitellaan yhdeksi Suomen kansallisista vähemmistöistä.

Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intersektionaalinen-feminismi-ei-suojele-syrjittya-naista-vahemmiston-sisalla-alistettujen-musliminaisten-kohdalla-etnisyys-nousee-maaraavammaksi-tekijaksi-kuin-naissukupuoli/">haastatteli</a> 21.10. kanadalaista Forgotten feminists -ohjelman journalistia Yasmine Mohammedia. Hän kertoi haastattelussa, että yksikään islamilainen uskonoppinut ei ole ottanut näkyvästi kantaa naisten oikeuksien puolesta eikä kommentoinut esimerkiksi pakkohuivin käyttöä.
Pyysimme Suomen Islam-seurakunnan entiseltä johtajalta Atik Alilta haastattelua Iranin mielenosoituksista alkaneesta maailmanlaajuisesta huivikapinasta, joka on nostanut islamin vuoksi naisiin kohdistetut ihmisoikeusrikokset maailman silmien eteen.
&#8211; Huivista ei ole mainintaa Koraanissa. Sen käyttö perustuu tulkintaan. Se on selkeä kannanotto integroitumista vastaan. Se viestii myös yhteiskunnalle siitä, että enemmistön tulisi sopeutua vähemmistöön, hän aloittaa.
Alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen
Ali sanoo, että alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen.
&#8211; Kantaväestö sallii tämän vapaaehtoisuuteen vedoten. Sitä perustellaan kulttuurisilla syillä. Naisten alistaminen on kuitenkin yksi ja sama asia. Tapahtui se sitten missä päin maailmaa tahansa.
Suomen Uutiset haastatteli Alia jo vuonna 2018. Tuolloin otsikoihin nousivat islaminuskoisten tyttöjen poissaolot opetussuunnitelmaan kuuluvasta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/muslimityttojen-uiminen-tulkintakysymys-tataaritytot-voivat-uida-tavalliseen-tapaan-muiden-lasten/">uimaopetuksesta</a>. Hän sanoi tuolloin seurakunnan johtajan roolissa, että tyttöjen uimaopetukseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin poikienkin eli myönteisesti. Tytöt osallistuvat opetukseen siinä asussa, jossa haluavat.
&#8211; Käsittääkseni seurakuntamme tyttöjen ja poikien uima-asut eivät poikkea muiden lasten uima-asuista.
Euroopassa huivin käyttö kiellettyä monessa maassa
Ali on juuri palannut Ranskan Strasbourgista, jossa hän kertoo puhuneensa hijabin eli päähuivin käytöstä. Hän sanoo, että Iranin mielenosoituksista julkisuuteen nousseessa huivikeskustelussa tulisi huomioida kolme seikkaa.
&#8211; Ensinnäkin Euroopassa päähuivin käyttö on kielletty joissain maissa. Täällä se on kulttuurinen kysymys. Sen käyttö liittyy maahanmuuttoon. Suurin osa maahanmuuttajista tulee olosuhteista, jossa huivin käyttö on pakollista lainsäädännön kautta tai sen käyttöön on sosiaalinen pakko. Iranin kohdalla väittäisin, että huivin käyttö on poliittista.
Uskonnossa ei ole pakkoa
Ali muistuttaa, että Lähi-itä oli naisten pukeutumisen suhteen vielä 1950-, -60- ja -70-luvuilla varsin länsimainen.
&#8211; Islaminuskoisilla huivi on pakollinen naisille vain rukoilun aikana. Miehillä on puolestaan pakollista peittää polvet eli esimerkiksi shortseissa ei voi rukoilla. Shortsikielto tai miesten pukeutumissäännöt eivät ole kuitenkaan mikään tasa-arvo-ongelma.
Ali sanoo ihmettelevänsä, mitä on tapahtunut viimeisten 60 vuoden aikana.
&#8211; Mistä nämä tiukat pukeutumismääräykset oikein ovat tulleet niin voimallisesti islamin tulkintoihin?
Ali muistuttaa, että uskonnossa ei ole pakkoa.
&#8211; Pakottaminen voi näkyä Suomessa esimerkiksi siinä, kun vanhemmat, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, pelkäävät, että heidän lapsensa ei säilytä uskoaan islamiin ja pakottavat hänet käyttämään huivia ja rukoilemaan. Me tataarit olemme hyvä esimerkki siitä, että olemme säilyttäneet uskomme, kulttuuriset tapamme ja tataarin kielen ilman pakkoa. Lapsemme puhuvat tataaria jo kuudennessa polvessa, hän sanoo.
Huivi vie poliisin puolueettomuuden
Ali mainitsee suuren huolenaiheensa tuoreesta sisäministeriön tilannekatsauksesta, jossa selvitetään mahdollisuutta liittää poliisin virkapukuun huivipäähine naisille. Hänen mukaansa se vaarantaa poliisin ulkoisen puolueettomuuden ja riippumattomuuden.
Suomen Uutiset lähetti sisäministeriöön tietopyynnön koskien ministeriön selvitystä. Kysyimme, missä vaiheessa lainvalmistelu on ja onko asia edennyt jo valiokuntakuulemisiin.
Sisäministeriön viestinnästä vastattiin, että asiassa hanketta ei ole asetettu eli säädösvalmistelu ei ole käynnistynyt. Lainvalmistelun etenemistä voi seurata <a href="https://valtioneuvosto.fi/hankkeet">valtioneuvoston sivujen</a> kautta.
Varatuomarina työskentelevän Alin mukaan Suomeen ei kannata ottaa mallia Ruotsista tai Iso-Britanniasta, joissa huivipoliiseja käytetään. Mainittujen maiden poliisilla on täysin eri kokoluokan taloudelliset resurssit.
Hän antaa esimerkin, joka hänestä kuvaa huiviin pukeutuneen poliisin ongelmallisuutta.
&#8211; Jos esimerkiksi muslimi ja kristitty tappelevat ja huivipäinen poliisi tulee paikalle, on poliisin puolueettomuus hyvin kyseenalaista ainakin kristityn osallisen näkökulmasta, hän selventää.
Suomi on maailman kymmenenneksi islamilaisin maa
Haastattelun lopuksi Ali mainitsee <a href="http://islamicity-index.org/wp/latest-indices-2021/">tutkimuksesta</a>, joka kertoo, että Suomi on islamilaisempi maa kuin esimerkiksi moni Lähi-idän valtio, jossa islam on vallitseva uskonto.
Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Islamicity on vuodesta 2010 lähtien mitannut vuosittain, missä maissa islamin pyhän kirjan Koraanin opit ja periaatteet toteutuvat parhaiten.
Tuoreimmassa vuoden 2021 tilastoaineistoon perustavassa katsauksessa ykkössijaa pitää hallussaan Uusi-Seelanti. Saudi-Arabia sen sijaan löytyy 153 valtion ja alueen listauksessa vasta sijalta 79.
&nbsp;

Suomen Islam-seurakunnan entinen johtaja Suomen Uutisille: Päähuivin käyttö on selkeä kannanotto integroitumista vastaan – miksi enemmistön pitäisi sopeutua vähemmistöön?

<div class="">Tällä viikolla julkisuudessa nousi puheenaiheeksi uimahallien järjestyssäännöt, jotka yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjivät esimerkiksi muslimien uimatapoja. 4.9.2019 julkaistussa Monimuotoisuutta uimahalleissa tuettava ja burkinit sallittava &#8211;<a class="" href="https://www.syrjinta.fi/documents/10181/10854/Burkinisuositus/f88cd21d-77a0-48f0-9d2a-edfeacc632be">suosituksessa</a> uimahalleille perätään burkinien sallimista ja erillisiä suihkutiloja musliminaisille, joita voisivat käyttää myös muut erityisryhmät.</div>

<div class=""></div>
<div class="">
<h4>“Kaikki sellainen toiminta, joka edistää naisten erottamista miehistä ja muista ihmisistä on liputtamista ääri-islamin puolesta”</h4>
Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ottaa kantaa yhdenvertaisuusvaltuutetun ohjeistukseen julkisessa <a href="https://www.facebook.com/SeidaSohrabi/posts/2505546102906777">Facebook-päivityksessään</a>:
“Yhdenvertaisuusvaltuutettu vai Eriarvoisuusvaltuutettu?
Kaikki sellainen toiminta, joka edistää naisten erottamista miehistä ja muista ihmisistä on liputtamista ääri-islamin puolesta.
Suomessa on jo nyt mahdollista mennä uimahalliin kokovartalouimapukuja käyttäen ja hyvä niin. Emme kuitenkaan tarvitse uusien termien (burkini) käyttöä tai sallimista. Tällaisia epätasa-arvoisia naisia seksuaalisina objekteina korostavia sanoja emme kaipaa suomen kielen sanavarastoon.
Burkineista puhuttaessa on hyvä muistaa, että islamissa naisten vartalon tai vartalon muodon näkyminen on kiellettyä. Kokovartalouimapuvut ja märkäpuvut ovat usein vartalonmyötäisiä, jolloin se ei noudata islamin naisille asettamia standardeja. 
Burkinien salliminen merkitsisi löysien asujen ja mahdollisesti irrallisten turvallisuutta vaarantavien osien käyttämistä. Jos nykyiset sallitut uima-asut kelpaisivat ei kukaan vaatisi erillistä burkinien sallimista.
Fanaatikot tahtovat ujuttaa dogmaattisen islamin Eurooppaan. Tämä kulttuurirelativismi ja liiallinen suvaitsevaisuus väistämättä rapauttaa arvopohjamme sisältä päin.
Ihmisiä ei pidä arvottaa sukupuolen, uskonnon, ihonvärin, etnisen taustan tai iän perusteella. Meillä pitää kaikkia kohdella yhdenvertaisesti ilman vaatimuksia ihmisten eriyttämiseksi ja erottamiseksi.
Noudatamme sääntöjä ja normeja, jotka koskettavat kaikkia. Saunaan halutaan ihmiset ilman uimapukuja ja miehillä ja naisilla on omat peseytymistilansa. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Yhdenvertaisuus toteutuu jo nyt uimahalleissa. Ketään ei kielletä tulemasta.”
<h4>Yhdenvertaisuusvaltuutetun viestintäpäällikkö vastaa Suomen Uutisille</h4>
Kysyimme yhdenvertaisuusvaltuutetetun viestintäpäällikkö Maria Swanljungilta tarkennuksia yhdenvertaisvaltuutetun julkaisuun liittyen.
Miten yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee tilanteen, jossa naisille annetaan erillisiä uintivuoroja ideologian vuoksi ja samaan aikaan esimerkiksi näkövammaiset joutuvat uimaan ruuhkaisilla uimaradoilla muiden uimareiden seassa vain huonosti huomioitu “näkövammainen radalla” -kyltin “suojissa”. Miten tasa-arvo toteutuu vammaisten osalta?
– Ylipäätään on hyvä keskustella siitä miten mahdollisimman monen tarpeet voidaan huomioida, Swanljung kommentoi. 
Miten näet, että tasa-arvo edistyy, että puramme yhteiskunnan tasa-arvoisia rakenteita, kuten tasa-arvoista ja turvallista uimahallikäytäntöämme, joissa miehet ja naiset ovat yksilöitä ja samanarvoisia – erottelemalla sukupuolia esimerkiksi luomalla käytäntöjä, joissa naisen kehoa peitetään tai hänet eristetään muista sukupuolista?
– Erimuotoisten, turvallisten uima-asujen salliminen nimenomaan mahdollistaa yhdessäolon ja vähentää eristämistä.
Miten burkinin salliminen edistää tasa-arvoa?
– On erinomaista, että naisten oikeuksista ja eri yhteisöjen luomasta paineesta naisia kohtaan keskustellaan. Tasa-arvoa ei kuitenkaan edistetä lisäämällä rajoituksia, jotka eristävät naisia ja sen kautta usein myös lapsia yhteiskunnasta.
Miksi burkini-termiä pitää käyttää? Eikö riitä, että puhutaan kokovartalouimapuvusta?
Me olemme käyttäneet burkini-termiä sen takia, että juuri burkinit on joissain uimahalleissa kielletty (sanallisesti) mutta ei muita kokovartalouimapukuja.
(Toimittajan huomio: Burkinin käyttökiellolla on turvallisuusperusteita, sillä löysä uima-asu voi tarttua uimaradalla esimerkiksi rataköysiin ja olla vaarallinen käyttäjälleen.)
Erilliset suihkutilat ovat yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen mukaan tarkoitettu palvelemaan kaikkia erityisryhmiä, kuten esimerkiksi vammaisia, liikuntarajoitteisia ja sukupuolivähemmistöjä.
<h4>Kansanedustaja Mari Rantanen (ps): Uimahallit pidettävä tasa-arvoisina</h4>
Rantasen mukaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä integaatiota on se että uimahallit ovat kaikille avoinna samaan hintaan.
– Se että me hyväksyisimme erilaisia sääntöjä joillekin, on kovin kaukana yhdenvertaisuudesta. Mielestäni yhdenvertaisuusvaltuutetun pitäisi edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa oman poliittisen agendan sijaan, hän tarkentaa.
<h4>Suomen Uutisten toimittaja sai sapiskaa imaami Abbas Bahmanpourilta kysyttyään tyttöjen uimisesta</h4>
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/muslimityttojen-uiminen-tulkintakysymys-tataaritytot-voivat-uida-tavalliseen-tapaan-muiden-lasten/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti aiheesta laajemmin 15.7.2017. Tuolloin kysyimme muslimilasten uimisesta sekä Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Alilta että Mellunmäen moskeijan imaami Abbas Bahmanpourilta.
Abbas Bahmanpour kieltäytyi kommentoimasta aihetta vastaten minulle:
– Luettuani kysymyksesi olen päättänyt olla antamatta haastattelua. Kysymystesi asettelu on todella provosoiva ja loukkaava. On esimerkiksi erittäin epäasiallista vähätellä ihmisten uskonnollista vakaumusta kutsumalla sitä ”verukkeeksi”. Uskon, että toimittajan tulisi pystyä pysymään neutraalina ja asiallisena kirjoittamastaan aiheesta.
Kysymykseni, jossa mainitsin veruke-sanan kuului näin:
Kertoisitko millä verukkeella tytön osallistuminen peruskoulun uimaopetukseen voidaan kieltää islamin uskoon vedoten? 
Suomen tataariyhteisön eli Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali vastasi sen sijaan näin:
– Tyttöjen uimaopetukseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin poikienkin eli myönteisesti. 
Tytöt osallistuvat opetukseen siinä asussa, missä haluavat. Käsittääkseni seurakuntamme tyttöjen ja poikien uima-asut eivät poikkea muiden lasten uima-asuista.
Naiset voivat käydä ja käyvätkin julkisissa uimahalleissa tavanomaiseen tapaan, hän sanoo.
</div>

Lähi-idän ja islamin asiantuntija ottaa kantaa burkinikeskusteluun: Burkinit eivät kuulu uima-halleihin eikä burkini-sana suomen kieleen

Atik Ali

Helsingin Mellunmäen moskeija ei kommentoi Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia eikä muistotilaisuutta, jonka se järjesti terroristi Soleimanille – mielenosoittajat vaativat moskeijan sulkemista

Demareiden nuorisoaktiivi moittii omiaan: Miksi vasemmisto arastelee keskustelua islamin negatiivisista puolista – ”Koskevatko lasten oikeudet pientä huivitettua tyttöä?”

Suomen Islam-seurakunnan entinen johtaja Suomen Uutisille: Päähuivin käyttö on selkeä kannanotto integroitumista vastaan – miksi enemmistön pitäisi sopeutua vähemmistöön?

Lähi-idän ja islamin asiantuntija ottaa kantaa burkinikeskusteluun: Burkinit eivät kuulu uima-halleihin eikä burkini-sana suomen kieleen

Uusimmat

Lindtmanin resepti asuntokaupalle: Väärä diagnoosi, väärä lääke

Suomi maksaa asumisesta eniten – hallitus aloittanut suunnanmuutoksen

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Kolumni: Kaikki tietää

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026