
Parlamentti hyväksyi verotietojen vaihtoa koskevan direktiivin
”Avoimuuden vallankumous”. Näillä ylisanoilla talous- ja rahoitusasioiden komissaari Pierre Moscovici kuvaili verotietojen vaihtoa koskevaa direktiiviä, joka hyväksyttiin tänään Euroopan parlamentissa selvällä enemmistöllä.
Uuden direktiivin mukaan suurimpien monikansallisten yritysten pitää jatkossa raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaisille. EU-maiden tulee myös vaihtaa näitä tietoja automaattisesti. Säännökset astuvat voimaan 2017 ja ensimmäiset tietojenvaihdot koskevat verovuotta 2016.
Suuryritykset välttelevät julkeasti veroja
Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (PS/ECR) pitää päätöstä selkeänä edistysaskeleena veronkierron torjunnassa. Hän on tyytyväinen siihen, että suuryritysten harrastamaan veronkiertoon on vihdoin reagoitu EU:ssa.
– Aggressiivinen verosuunnittelu on kansainvälinen ongelma, johon tarvitaan nimenomaan kansainvälisiä ratkaisuja. Viimeistään Luxleaksin ja Panama-papereiden kaltaiset tietovuodot ovat paljastaneet, kuinka julkeasti kansainväliset suuryritykset välttelevät niille kuuluvia veroja.
Yritysten välisen kilpailun oltava reilua
Ruohonen-Lerner toimi raportin varjoesittelijä parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Hän jätti raporttiin myös omia korjausehdotuksia.
Puheenvuorossaan parlamentille europarlamentaarikko nosti esiin muun muassa veronkierron haittavaikutukset kilpailulle. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät kilpailussa, jossa ne maksavat tuloksestaan 20-30 prosenttia veroja samalla kun kilpailevat suuryritykset eivät maksa veroja lainkaan tai maksavat salaisten verosopimusten perusteella alle yhden prosentin verran.
– On tärkeää, että yritysten välinen kilpailu on reilua ja kaikki myös maksavat veronsa samojen pelisääntöjen mukaisesti.
Edistysaskel oikeaan suuntaan
Nyt hyväksytty ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan kansainvälisiä suuryrityksiä, joilla on yli 750 miljoonan euron liikevaihto. Ruohonen-Lerner pitää rajausta ongelmallisena, sillä aggressiivista verosuunnittelua harrastavat myös paljon pienemmät yritykset.
Puutteista huolimatta europarlamentaarikko pitää direktiiviä edistysaskeleena.
– Toivottavasti voimme tulevaisuudessa ottaa näitä askeleita ripeämmin ja pidemmälle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho höykytti veronkiertäjiä – ”kuvottavaa korruptiota ja viheliäistä vapaamatkustamista”

Ruohonen-Lerner: Verotietojen vaihtoa koskeva direktiivi etenee

Meri: Kaikki mukaan talkoisiin harmaata taloutta ja veronkiertoa vastaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.