

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
VTT Pasi Holm: Kummitteleeko uusi eurokriisi nurkan takana?
Trump on asettanut presidenttikautensa alussa uusia tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Mikäli Yhdysvallat asettaa tuontitulleja EU-maille, EU:n vastatullit Yhdysvalloille ovat todennäköisiä. Kehityskulku olisi myrkkyä Suomen kaltaisille pienille eurooppalaisille maille, jotka ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta, sekä tuonnista että viennistä. Vienti vaikeutuisi, tuonti kallistuisi ja inflaatio kiihtyisi osin myös euron arvon heikkenemisen myötä. VTT Pasi Holm arvioi, voisiko kehitys johtaa asteittain uuteen eurokriisiin.
Taloushistoriaan perustuva kokemusperäinen väittämä on, että Euroopan talouskriiseihin johtava kehitys on usein alkanut Yhdysvalloista. 1990-luvun laman juurisyy oli Yhdysvalloista alkanut rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen. Euroopan maat seurasivat vuorotellen perässä ja vapauttivat omia rahoitusmarkkinoitaan. Suomessa rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen johti yhdessä neuvostokaupan romahtamisen kanssa syvään lamaan.
Finanssikriisin 2007-2009 alkujuuret olivat Yhdysvaltain maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus, liittovaltion painostuksesta. Asuntoluottoja, erityisesti takaisinmaksukyvyltään keskimääräistä lainaajaa heikommille lainanottajille myönnettyjä ns. subprime-lainoja, arvopaperistettiin niputtamalla lainoista edelleenmyytäviä, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisia johdannaisia kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.
Yhdysvaltain asuntoluottokriisi muuttui finanssikriisiksi, kun asuntolainapankkien luottotappiot alkoivat kertautua lainoista muodostettuihin, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisiin johdannaisiin. Epävarmuus pankkien ja rahoituslaitosten taloudellisesta tilasta kasvoi voimakkaasti. Finanssikriisi muuttui eurokriisiksi, kun rahoitusmarkkinat asuntoluottokriisin seurauksena seuraavaksi kiinnittivät huomiota Euroopan maiden julkisen talouden kestävyyteen ja kykyyn hoitaa maittensa pankkien vaikeuksia.
Suomen julkinen talous pysynyt alijäämäisenä eurokriisistä lähtien
Euroalueen nykyinen taloudellinen tilanne ei ole kauniisti sanottuna kovinkaan vahva kestämään taloudellisia takaiskuja. Talouskasvu on ollut vuosia heikkoa, poliittinen tilanne Saksassa ja Ranskassa epävakaata, Ukrainan kriisi pakottaa kasvattamaan puolustusmenoja ja Ukrainan tukeminen vie resursseja, jotka rahoitetaan velalla.
Viimeksi eurokriisi iski maihin, joiden sekä julkinen talous että vaihtotase olivat olleet alijäämäisiä vuosien ajan. Tuolloin tikunnokassa olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Nyt tikunnokassa voivat olla useat Itä-Euroopan maat sekä Ranska ja Suomi.
Suomen julkinen talous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen eurokriisistä lähtien. Vaihtotase, joka kuvaa koko kansantalouden velkaantumista, tasapainottui onneksi viime vuonna pitkään kestäneen alijäämäajan jälkeen.
Suomen on vältettävä kriisimaan leima
Rahoitusmarkkinoita rauhoittanevat Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen määrätietoiset julkisen talouden tasapainottamistoimet. Ne osoittavat, että Suomi suhtautuu vakavasti velkaantumiseen ja vahvistaa edelleen käsitystä, että Suomi hoitaa velkansa.
Julkisessa keskustelussa on esitetty näkemyksiä, että Suomi voisi tasapainottaa julkista taloutta asteittain tulevien lähivuosien aikana. Mielestäni turvallisinta olisi tasapainottaa julkista taloutta etupainotteisesti. Kauppasota uhkaa heikentää Suomen talouskehitystä ja näin lisätä painetta julkisen talouden alijäämään.
Valtion kasvavan velkaantumisen riskinä ei ehkä niinkään ole uhka euroalueen alijäämämenettelyyn joutumisesta, vaan kriisimaan leiman välttäminen mahdollisessa uudessa eurokriisissä. Suomen maine rahoitusmarkkinoilla on pääomaa siinä missä perinteisempikin pääoma.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuonti alijäämämenettely Petteri Orpon hallitus tuontitullit ulkomaankauppa talouskriisi Kauppasota Finanssikriisi Julkinen talous Riikka Purra Donald Trump Alijäämä Vienti Pasi Holm Yhdysvallat Inflaatio Eurokriisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela: Hyvinvointivaltion tulevaisuus edellyttää vahvaa julkista taloutta

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan

Kauppasota loppui ennen kuin ehti alkaakaan – Kanada ja Meksiko haluavat rajadiilin USA:n kanssa
Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Trump "ampui itseään jalkaan" asettamalla naapurimaille 25 prosentin tullimaksut. Koko maailma pelkäsi suurta kauppasotaa. Nyt näyttää siltä, että presidentti Trump ei halunnutkaan kauppasotaa vaan sodan huumeita vastaan. Ja naapurimaat ovat valmiita tekemään Yhdysvaltain kanssa diilin rajavalvontaa koskien. Pelätty kauppasota vältettiin alle kahdessa vuorokaudessa.

Valtiovarainministeri Purra moittii opposition talousvaihtoehtoja toiveajattelusta ja konkretian puutteesta – ”Taikaseinäsosialismi ei toimi”
Viikon suosituimmat

EU haluaa terveydelle haitallisen puunpolton aisoihin – saunojen ja takkojen piippuihin sähköiset savukaasujen puhdistimet
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.

Vance: Eurooppa on tekemässä itsemurhaa massamaahanmuuton kautta
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vasemmisto reagoi tunteella maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin – sisäministeri Rantanen muistutti, että Suomessa ei enää voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä sääntöjä
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.

YK:n tuomari sai tuomion naisorjan pitämisestä
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

Pääkaupunkiseudun ay-pomot pyrkivät valtuustoihin demareiden listoilta – SAK julkaisi jo oman poliittisen ohjelmansa
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.

Trump lennätti väkivaltaisen venezuelalaisjengin jäseniä El Salvadorin jättivankilaan – ihmisoikeusaktivistit kauhuissaan
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.

Feministijulkaisu Emma: Miksi aiemmin yksityisestä juhlasta, Ramadanista, on tullut julkinen ilmiö? – Saksaan islamisteja paennut muslimi pitää sitä merkkinä lännen islamisaatiosta
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.