Perussuomalaiset: Fortumin verkon myynti oli iso pettymys – Hallitus: ”Omistus ei strateginen”

Torstain jymyuutinen Fortumin sähköverkon myynnistä johti täydelliseen törmäykseen eduskunnan kyselytunnilla. Aiemmin päivällä oli vahvistunut kansainvälisen lehdistön aiemmin paljastama uutinen, että Fortum myy sähkönsiirtoverkkonsa lähinnä ulkomaisista yhtiöistä koostuvalle konsortiolle Suomi Power Networksille. Hinnaksi selvisi 2,55 miljardia euroa, mistä jää voittona käteen 1,9 miljardia euroa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö aloitti kyselytunnin kysymällä, miksei valtio edes ottanut osaa strategisen toiminnon kauppaan. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vastasi, ettei hallituksen mukaan kyse edes ole strategisesta omistuksesta.

– Fortumin siirtoverkkojen myynti pääosin ulkomaisille sijoittajille on iso pettymys. Siirtoverkko on perusinfraa, josta merkittävä osa olisi perusteltua pitää kotimaisissa käsissä. Valtio ei ollut ostajaehdokkaiden joukossa. Nyt kansallista omaisuutta myydään ulkomaille vain voiton tekemisestä kiinnostuneille osapuolille. Onko hallitukselle yhdentekevää, millainen omistusrakenne Fortumin verkkoliiketoiminnassa oikein on, Niinistö kysyi.

– Monopoliluonteinen liiketoiminta on hyvä pitää valtion hallinnassa. Hyvässä muistissa on vielä kokemukset Digitan ja Fingridin myymisestä ulkomaisille sijoittajille. Digitan omistajat ovat rahastaneet suomalaisia törkeästi. Fingrid jouduttiin ostamaan kalliilla hinnalla takaisin. Miksi valtio ei halunnut osallistua Fortumin verkkoliiketoiminnan ostoon, Niinistö kysyi.
Pääministeri Kataisen mielestä kyse ei ole monopoliluonteisesta toiminnasta: yksityisten yritysten hallussa on sähkön siirtoverkosta jo 80 prosenttia, Fortum omistaa noin 20 prosenttia. Uutta omistajaa säätelevät samat lait sähkönsiirron hinnoittelussa ja investoinneissa kuin Fortumiakin. Kauppa mahdollistaa Fortumille uuden liiketoiminnan kehittämisen.

Verotusoikeus
annettiin ulkomaille

Jussi Niinistö kysyi vielä, miksei hallitus korottanut osuuttaan yhtiöstä 51 prosenttiin. Silloin päätösvalta ja puolet tuotosta olisi jäänyt Suomeen.

– Kyse on huoltovarmuudesta. Hallitus on töpeksinyt: se on antanut verotusoikeuden ulkomaille, Niinistö syytti.

Niinistö esitti, että jos hallitus olisi hankkinut 51 prosentin osuuden verkosta, se olisi voinut käyttää sähkönsiirtotuottoja esimerkiksi laman tai noususuhdanteen aikana suhdanteen säätökeinona: siirtomaksuja olisi voinut laskea tai nostaa tilanteen mukaan. Tämä olisi pitänyt tärkeän elinkeinohaaran kotimaassa. Siirtomaksutulot olisivat jääneet 51 prosentin osuudelta Suomeen.

– Nyt suurin osa tilitetään suoraan ulkomaille. Miten on mahdollista, että huoltovarmuuden kannalta näin olennainen osa yhteiskunnan infraa jätetään ulkomaisten keinottelijoiden käsiin?

Katainen vastasi, että Huoltovarmuuskeskus ei ole pitänyt tätä ongelmallisena eikä muukaan viranomainen.

– Kantaverkko on Fingridin omistuksessa. Siitä valtio omistaa merkittävän osuuden ja käyttää määräävää osuutta siinä. 80 prosenttia sähkön jakelusta on jo yksityisillä yrityksillä, Fortumilla on 20 prosenttia, Katainen muistutti.

Keskustan Mauri Pekkarinen tuki Niinistöä: Fortumin osuus keskittyy Etelä- ja Länsi-Suomeen strategisesti olennaisille alueille, joten omistusta voidaan verrata kantaverkoon. Hän piti kyseisen verkon pitämistä kotimaisessa omistuksessa isona kansallisena ja strategisena asiana, josta halllituksen olisi pitänyt kantaa huolta.

Pekkarinen kertoi, että aiemmin on siirtohinta määrätty neljäksi vuodeksi ja sen sopivuutta on tarkastettu.

– Nyt, kun on ulkomainen kasvoton omistaja, niin taatusti on odotettavissa, että aina seuraavalle kaudelle otetaan aina maksimaalinen hinta, mitä eivät suomalaiset kasvolliset omistajat tehneet. Luotatteko, että uusi omistaja toimii kuin edelliset, vai käykö niin, että hinta kyllä nousee, Pekkarinen kysyi.

Myös Niinistö kysyi vielä, onko hallitus kannustanut suomalaisia yhtiöitä osallistumaan laajemmin kauppaan omistuksen pitämiseksi Suomessa?

Katainen vastasi, että yhteyksiä on otettu, mutta halukkaita yhtiöitä ei löytynyt kahden eläkevakuutusyhtiön Kevan ja Lähi-Tapiolan lisäksi. Valtio ei voi pakottaa yksityisiä yrityksiä yrityskauppoihin.

Hän ihmetteli myös, miksi valtion pitäisi osallistua noin suureen kauppaan, joka ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vastasi, että kyllä se mahdollista on: heidän esittämänsä Infra Oy, suuri valtiollinen rahasto olisi voinut osallistua niin, ettei siihen olisi tarvinnut sijoittaa budjettirahaa, vaan sen tuotot toisivat uudenlaista budjettivirtaa. Tuotto olisi pankkikorkoja korkeampi.

– Tämä antaisi mahdollisuuden uudenlaiseen kansalaisobligaatio-omistukseen, Sipilä totesi.

Toistuuko Kreikan
”fantastinen” korkotuotto?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini epäili, ovatko yksityiset eläkeyhtiöt suurimpia asiantuntijoita sähkön siirtoliiketoiminnassa?

– Kun Kreikkaan lainattiin rahaa, sanottiin sen olevan hyvää bisnestä, kun valtio lainasi alemmalla korolla, mikä jälleenlainattiin Kreikalle. Ja pian korko laskettiin nollaan! Siirtohinnoittelua sanotaan huonoksi bisnekseksi. Tosiasiassa Suomen viiden vuoden lainakorko on alle yhden prosentin. Sähköverkoista säännelty minimituotto on kahdeksan prosenttia, eli seitsemän prosenttia on taattu korkomarginaali, Soini muistutti.

– Kansainväliset sijoittajat eivät tule tänne hyvää hyvyyttään vaan tekemään voittoa. Jälleen vanhat puolueet tekevät hallituksessa huonoa bisnestä. Saammeko kohta taas kirjeen: ”korotamme sähkösi hintaa – Sinun ei tarvitse tehdä mitään”? Onko tässä hallituksessa enää vasemmistoministereitä, Soini kysyi.

Katainen vastasi siirtohinnoittelua säädeltävän lailla: siirtohintoja, huoltovarmuutta ja verkkoinvestointeja. Totta kai omistaja haluaa tuottoa, mutta Fortum on päättänyt haluavansa lähteä hakemaan uutta korkeampaa tuottoa uudesta liiketoiminnasta, kuten puhtaasta sähköntuotannosta ja siihen liittyvästä tekniikasta. Yhtiö haluaa keskittyä sähköntuotantoon, ei sen siirtoon, joka kattaa sen tuotoista vain noin viidenneksen. Perustettava uusi yhtiö perustetaan Suomeen ja se maksaa veronsa tänne.

Katainen sanoi myös sähkönsiirtotuoton jäävän viiteen prosenttiin. Soini sanoi, että voidaan väitellä, minkätyyppisestä tuottoprosentista on kyse.