Perussuomalaiset haluavat hillitä julkisia menoja ja kasvattaa kansalaisten ostovoimaa. / LEHTIKUVA
Hallitus jatkaa julkisen talouden tasapainottamista vuoden 2026 talousarvioesityksessä. Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan kansanedustajat Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Koskela, Jari Ronkainen ja Minna Reijonen korostavat kasvun edellytyksiä, turvallisuutta ja arjen peruspalveluja. Talousarvioesityksessä velkaantumista hillitään ja menoja asetetaan tärkeysjärjestykseen perussuomalaisten politiikan mukaisesti.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan Suomen talousnäkymä on varovaisen myönteinen. Painopiste on työn ja yrittämisen kannustimissa, luvituksen sujuvoittamisessa ja investointien vauhdittamisessa energiaan ja teollisuuteen. TKI-panostuksia kohdennetaan tuottavuutta lisääviin hankkeisiin. Kustannuspaineita kevennetään ja epävarmuutta vähennetään ennakoitavalla talouslinjalla.
– Talous on kääntymässä kasvuun, mutta kuluttajien luottamusta on vielä vahvistettava. Perussuomalaisten linja on selvä. Kannustamme työhön ja yrittämiseen, karsimme toissijaisia menoja ja vahvistamme julkisen talouden kestävyyttä kasvun kautta, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.
Budjetissa pidättäydytään kehyksissä ja menot priorisoidaan. Sopeutusta tehdään hallitusti, eikä työn ja yritysten verotusta kiristetä. Menot käydään läpi järjestelmällisesti ja pysyviä lisäyksiä vältetään. Tavoitteena on kestävä tasapaino ilman kertaluonteisia temppuja.
– Korkomenot ja välttämättömät turvallisuuspanostukset selittävät valtaosan alijäämästä. Vuoden 2022 tasolla budjetti olisi lähellä tasapainoa. Perussuomalaiset kannattaa erityisesti toissijaisiin menoihin kohdistuvia säästöjä sekä panostuksia työntekoon ja yrittämiseen. Suomesta rakennetaan nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä, mikä tuo elinvoimaa koko maahan, kansanedustaja Sami Savio painottaa.
Maatalouden kannattavuus edellyttää ennustettavaa sääntelyä, toimivaa kriisinhallintaa ja kohtuullisia tuotantokustannuksia. Hallitus haluaa vahvistaa huoltovarmuutta kotimaisella energialla ja logistiikalla, joka toimii ympäri vuoden. Tieverkon korjausvelkaa puretaan ja alemman tieverkon kunnosta pidetään huolta, jotta kuljetukset ja työmatkat sujuvat.
– Maatalous tarvitsee nykyistä vakaamman toimintaympäristön, ja on tärkeää, ettei hallitus vaikeassakaan taloustilanteessa kohdista säästöjä ruokaa tuottavaan maatalouteen. Ruuan arvonlisäveron vähennys on oikeansuuntainen askel. Myös polttoaineveron kevennykset ja päällystysurakka vahvistavat arkea ja kilpailukykyä. Tämä helpottaa viljelijöitä, kuljetuksia ja työmatkalaisia, kansanedustaja Jari Koskela toteaa.
Turvallisuus on valtion ydintehtävä. Talousarvioesityksellä rajaturvallisuus ja poliisin läsnäolo varmistetaan koko maassa. Puolustuksen materiaalihankinnat turvaavat suorituskyvyn, ja Nato-yhteensopivuutta parannetaan. Varautumista parannetaan kybertoimintaympäristössä ja kriittisessä infrastruktuurissa. Kansalaisten arjen turvallisuus on kaiken mittari.
– Suojaamme itärajan, torjumme hybridiuhkia ja varmistamme, että poliisi ja Puolustusvoimat voivat tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka taloutta sopeutetaan, ei turvallisuudesta olla leikkaamassa. On muistettava, että turvallisuus ei ole irrallinen menoerä muiden joukossa, vaan kaiken perusta. Kun rajaturvallisuus, puolustuskyky ja poliisin toimintaedellytykset ovat kunnossa, koko yhteiskunta voi toimia vakaasti. Tässä hallituksen linja on selkeä ja oikeansuuntainen, kansanedustaja Jari Ronkainen painottaa.
Hyvinvointialueiden kasvava rahoitus turvaa peruspalvelut. Hoitoon pääsyä parannetaan vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja ohjaamalla resurssit potilastyöhön. Hallintoa kevennetään, tietojärjestelmien yhteensopivuutta parannetaan ja digipalveluja otetaan käyttöön silloin, kun ne oikeasti helpottavat hoitoa. Paino on tuloksellisuudessa ja vaikuttavuudessa.
– Sote ei saa olla byrokratian temmellyskenttä, jossa potilastyö hukkuu paperinpyöritykseen ja erilaisiin kirjauksiin. Panostamme hoitoon pääsyyn, henkilöstön pysyvyyteen ja vaikuttaviin palveluihin. Veropolitiikalla haluamme kannustaa ulkosuomalaisia takaisin Suomeen. Tällä voi olla tärkeä merkitys hoitoalan henkilöstövajeen paikkaamisessa, kansanedustaja Minna Reijonen huomauttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, pitkään jatkunut ankeus näyttää jo joitakin hellittämisen merkkejä, kuten teollisuuden tilauksien kasvua. Myös monilla kansalaisilla on enemmän rahaa käytössään kohonneen ostovoiman myötä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra toteaakin, että kaikkein kriittisintä juuri nyt on saada suomalaisille uusia työpaikkoja.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää myönteisenä valtiovarainministeri Riikka Purran tuoretta budjettiesitystä ensi vuodelle. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa noin 0,9 miljardia euroa. Sen sijaan veronkorotuksia valtiovarainministeri ei esitä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra antoi tänään budjettiehdotuksensa vuoden 2026 budjetiksi. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä miljardin euron lisäleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustarve on todellinen, mutta ratkaisevaa on se, mihin toimiin ryhdytään. Kansanedustaja Jari Ronkainen pitää esitettyjä linjauksia tervetulleina ja vastuullisina.
Viikon suosituimmat
Sofia Virran ja Wille Rydmanin väittely Ukkola-ohjelmassa oli malliesimerkki siitä, miksi asiallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on niin vaikeaa. Rydman säilytti ihailtavasti rauhallisuutensa, kun Virta vyörytti vihervasemmiston pelikirjasta tuttuja temppuja keskustelun kampittamiseksi. Lopuksi Virta pyysi toimittajilta faktantarkistusta aiheesta. Nyt niitä Virran toivomia faktoja vieraskielisille maksetuista toimeentulotuista on tarjolla, mutta tulos tuskin miellyttää Sofia Virtaa.
Pitkäaikainen ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja sättii salamurhan uhriksi joutunutta Charlie Kirkiä vertaamalla tätä natsiin.
Viime viikonloppuna turistit reagoivat omalla tavallaan Euroopan pakolaisongelmaan. He työnsivät Miloksen saarelle rantautumista yrittäneet laittomat maahanmuuttajat takaisin merelle. Kreikka on palauttanut kesän ja alkusyksyn aikana satoja turvapaikanhakijoita takaisin Pakistaniin, Bangladeshiin ja Egyptiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kreikan toimia.
Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen väitti Ilta-Sanomissa, että valtiovarainministeri Riikka Purran esitys sosiaaliturvan rajaamisesta vain Suomen kansalaisille olisi ”märkä rätti” ulkosuomalaisille ja estäisi heidän paluunsa Suomeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korjaa Mikkosen väitteet ja huomauttaa, että entisen maahanmuutosta vastanneen sisäministerin luulisi tietävän paremmin.
Oppositio oli kyselytunnilla tänään huolissaan palestiinalaisten, ei suomalaisten hyvinvoinnista.
TV-juontajan ohjelma hyllytettiin hänen levitettyään valheellista väitettä Charlie Kirkin murhaan liittyen. Nyt vasemmistolaiset yrittävät luoda hänestä jonkinlaista "sananvapauden marttyyria", kun sananvastuu osui omaan nilkkaan. Jotkut vasemmistopoliitikot ovat levittäneet samanlaisia valheita Suomessakin.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli tabu keskustella siitä, miten Ruotsi muuttuisi, kun maahan asettuu satojatuhansia ihmisiä täysin vieraista kulttuureista. Solidaarisuus oli avainsana ja seurauksien kanssa nyt eletään. Väestörakenteen muutos on peruuttamaton ja ruotsalaiset eivät enää välttämättä ole enemmistö omassa maassaan.
Berliinissä kehotetaan juutalaisia ja homoja varovaisuuteen erityisesti arabien ja muslimien asuttamilla alueilla. Pelko tulla ryöstetyksi, puukotetuksi ja pahoinpidellyksi on perusteltua myös muualla. "No go" -alueet eivät ole enää vieraita.
