

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset kriittisiä Venäjää kohtaan – suopeimmin suhtautuvat vasemmistoliittolaiset
VoteWatch Europe-tutkimusorganisaatio on käynyt läpi 280 Euroopan parlamentin Venäjään liittyvää äänestystä vuodesta 2019 lähtien. Kriittinen suhtautuminen suurvaltaan on lisääntynyt kautta koko Euroopan puoluekentän. Silti eroja löytyy edelleen parlamenttiryhmien ja puolueiden välillä.
Kriittisimpiä Venäjää kohtaan ovat olleet Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaiset ryhmät EPP ja ECR. Ne ovat myös ehdottaneet kaikkein kovimpia pakotteita ja toimia Ukrainaan hyökännyttä Venäjään vastaan.
Toisaalta radikaali vasemmisto ja kansallismieliset ovat olleet pidättyväisimpiä suhteessaan Venäjään ja sen arvosteluun.
Ukrainaan suuntautuneen intervention jälkeen useiden ryhmien kannat ovat muuttuneet oleellisesti.
Kreikasta, Ranskasta ja Saksasta löytyy ymmärrystä Venäjälle
Maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä asenteissa Venäjää kohtaan. EU:n itärajalla (pois lukien Slovakia) ja Pohjoismaissa Venäjään suhtaudutaan kriittisemmin kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Erityisen varauksellisesti Venäjään suhtautuvat puolalaiset, liettualaiset ja romanialaiset Euroopan parlamentin jäsenet.
Etelä-Euroopassa Italia yllättää Venäjä-kriittisyydellään äänestyksissä läpi puoluekentän. Jopa venäjämielisyydestä moititun Legan edustajista yli 80 prosenttia suhtautuu kriittisesti Kremlin brutaaliin toimintaan.
Kreikka, Ranska ja jossain määrin myös Saksa ovat puolestaan Euroopan unionin myönteisimmät jäsenmaat suhtautumisessaan Venäjään, VoteWatch Europen analyysin mukaan.
Perussuomalaiset ja kokoomuslaiset kriittisimpiä
Kun äänestyskäyttäytymistä tarkastellaan europarlamentissa edustettuina olevien kansallisten puolueiden tasolla erot ovat jopa käsittämättömän suuria. Ne tosin voivat johtua myös syistä, jotka liittyvät ehkä enemmänkin puolueiden taloudellisiin sidoksiin kuin itse ideologiaan.
Kreikassa uusi demokratia -puoleen jäsenistä Venäjään suhtautuu kriittisesti 90 prosenttia, kun taas kommunistipuolueen osalta kielteisyys jää 27 prosenttiin. Ranskassa sosialistipuolueen edustajista 88 prosenttia on kielteisiä suhteessaan Venäjään ja algerialaispuolue Rassemblement nationalin edustajista ainoastaan 18 prosenttia.
Suomessa Venäjään suhtautuvat kriittisimmin kokoomuksen (91 %) ja perussuomalaisten (88 %) edustajat. Vasemmistoliiton edustajista Venäjän toimintaan suhtautuu kriittisesti 68 prosenttia puolueen edustajista, Euroopan parlamentin äänestyskäyttäytymisen mukaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Rassemblement national venäjämielisyys radikaali vasemmisto kriittisyys Venäjää kohtaan VoteWatch Europe mepit Ukrainan sota Venäjän hyökkäys äänestyskäyttäytyminen kansallismieliset sosialistit Lega Pohjoismaat Euroopan parlamentti EPP ECR Ranska Vasemmistoliitto Saksa perussuomalaiset Italia Kokoomus Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Virallinen Venäjä siivoaa sodan sivummalle – banderollit katosivat rakennusten seiniltä

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Italian pääministeri Draghi erosi – oikeisto voitonvarmana kohti syksyn mahdollisia vaaleja

Perussuomalaiset vaihtaa EU-parlamenttiryhmää
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









