Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto piti tänään ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa, missä käsiteltiin valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kakkososaa.

– Käsiteltävänä nyt oleva valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toinen osa ”Ratkaisuja työn murroksessa”, on käytännössä vasta keskustelualoite. Ensimmäinen osio ”Jaettu ymmärrys työn murroksesta”, joka on Suomen tulevaisuuden suurimpia haasteita, oli täällä keskustelussa reilu vuosi sitten.

– Hallituksen tulevaisuusselonteon toisen osan pääasiallisena tavoitteena on tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Nämä tulevat pääosin tulevien hallitusten pohdittaviksi ja ratkaistaviksi, muutoksina lainsäädännössä ja etenkin sosiaaliturvassa, Lehto aloitti.

Työ monipuolistuu ennennäkemättömällä tavalla

Nyky-yhteiskunnassa työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat. Alustatalous, tekoäly, robotiikka ja digitalisaatio tuovat nopeita toimintaympäristön muutoksia alati kiihtyvällä tahdilla.

– Työntekijän ja yrittäjän suhde muuttuu ja yhä useampi työntekijä ajautuukin yrittäjäksi tulevaisuudessa. Halusi tai ei. Tämä edellyttää päätöksentekijöiltä vastaamista näihin muutoksiin.

– Selonteko käsittelee sosiaaliturvan muutoksia ja tulevaisuuden uudistuksia siihen. Uskomme siihen, että jos pystymme yhdistämään sosiaalietuudet, ansiotulon ja pääomatulot sosiaaliturvakaareksi tai hyvinvointikaareksi, niin saamme nostettua työllisyys- ja osallisuusasteen yli 75 prosenttiin jo tulevalla hallituskaudella. Mallissamme tulot netotettaisiin välittömästi ja tukien maksatukseen ei tulisi katkoja, jos lyhyitä työpätkiä otetaan vastaan, Lehto esitti.

Kotimainen työ- ja yrittäminen aina etusijalle

Perussuomalaiset uskovat, että meillä on vielä paljon kotimaista käyttämätöntä työvoimaa reservissä.

– Luotamme kotimaiseen työhön ja työntekijöihin. He ovat ennenkin nostaneet Suomen kuopasta laman aikaan, mutta nyt keski- ja pienituloiset ovat jääneet sinne kuoppaan itse. Työn murroksessa on huolehdittava kotitalouksien ostovoimasta, koska murros koskee eri lailla erityyppisiä kotitalouksia.

– Me perussuomalaiset emme halua helpottaa halpatyövoiman tuloa maahamme jakamaan kotimaiset työmarkkinat. Emmekä myöskään halua jakaa sosiaaliturvaamme vastikkeetta ulkomaalaisille työntekijöille, taikka muille maahanmuuttajille tulevaisuudessakaan, Lehto painotti.

Murros on otettava hallintaan

Perussuomalaiset ymmärtävät isänmaan edun.

– Tämän johdosta on etumme olla mukana teknologian murroksessa, sen sijaan että seuraisimme perässä muiden johtamaa muutosta. Olemme vakuuttuneita myös siitä, että työn murros on hallittava viisaasti ja pitkällä aikavälillä, jotta pääsisimme parempaan työelämään ja hyvinvointiin. Luonnollisesti tämä tuo mukanaan uudet korkeat teknologiat, mukaan lukien robotiikan ja tekoälyn, halusimme sitä tai emme.

– Tekoälyn ja koneoppimisen yksi suuria lupauksia on, että ihmiset pystyvät yhdistelemään osaamistaan entistä saumattomammin sekä koneiden että toisten ihmisten kanssa, usein ajasta ja paikasta riippumatta. Työtehtäviä voidaan myös pilkkoa entistä joustavammin. Täten työn tekeminen ei ole enää välttämättä sidottu tiettyyn paikkaan, eikä välttämättä tiettyyn aikaankaan, ryhmäpuheenvuorossa todettiin.

Elinikäiseen oppimiseen panostettava

Perussuomalaiset ovat kuitenkin erittäin huolissaan tietyistä ammattiryhmistä ja niiden työpaikkojen säilymisestä.

– Näemme, että tällainen kehitys johtaa valitettavan usein myös korkeisiin työttömyyslukuihin ja epävarmuuteen toimeentulosta. Näitä yhteiskunnallisesti isoja muutoksia ei tule toteuttaa hallitsemattomasti.

– Tämä haastaa myös nykyisen koulutusjärjestelmän perusperiaatteet. On yhä vaikeampi ennakoida sitä, mille osaamiselle on kysyntää ja kuinka paljon osaajia eri ammatteihin tulee kouluttaa, ja aivan kuten selonteko toteaa, niin yhä harvempi tutkinto antaa edellytykset sille, että on relevanttia työtä läpi elämän. Tämän johdosta onkin panostettava elinikäiseen oppimiseen jatkossa voimallisemmin.

Työ tulevaisuuden hyväksi ei lopu

Koulutus on perussuomalaisten mielestä myös todennäköisin ratkaisu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

– Lopuksi vielä pari sanaa tulevaisuustyöstä eduskunnassa. Kestävän kehityksen ja tulevaisuustyön yhteyksiä tulee edelleen tiivistää. Kokonaisuudessaan työ on saanut kiitosta laajalta joukolta sekä päätöksentekijöitä että eri ammattiryhmiltä.

– Tulevaisuustyö on pitkäjänteistä ja sitä tulee jatkaa, koska vain siten voimme olla mukana kehityksen jatkumossa ja sen eturintamassa, Lehto muistutti.

SUOMEN UUTISET