Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

tulevaisuusselonteko

Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa. Selonteko on laaja, ja siinä otetaan kantaa moniin suuriin kysymyksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan selonteossa annetaan kuitenkin liian vähän painoarvoa epäsuotuisalle väestönkehitykselle.

Selonteon mukaan syntyvyys aleni 2010-luvulla neljänneksellä ja Suomen väestö vanhenee oletettua nopeammin. Ihmiset elävät yhä pidempään ja saavat lapsia yhä vähemmän ja vanhemmalla iällä.
&#8211; Nämä johtavat väestörakenteen ikääntymiseen ja väestönkasvun taittumiseen sekä haastavat talouden suotuisan kehityksen. Väestönkehityksen taustalla keskeisiä tekijöitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus sekä maahanmuutto ja maastamuutto, sanoo Olli Immonen.
&#8211; Suomessa ei ole kiinnitetty poliittisessa päätöksenteossa riittävästi huomiota väestöpoliittisiin näkökohtiin. Väestönkehitys on kuitenkin Suomen kohtalonkysymys, Immonen sanoo.
Syntyvyys alhaisempi kuin koskaan sitten nälkävuosien
Suomessa syntyvyys on jatkanut laskuaan, ja se on nyt alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.
&#8211; Viimeisin kokonaishedelmällisyysluku 1,33 on Pohjoismaiden historian alhaisin ja myös alle EU:n keskiarvon. Tilanne on hälyttävä, sillä ainoastaan tasainen tai nouseva syntyvyys takaa kansallisen elinvoiman myös tulevaisuudessa.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa tavoitteellisella väestö- ja perhepolitiikalla, Immonen painottaa.
Maahanmuutto ohjaa Suomen väestörakennetta
Maahanmuutto ja maahanmuuttajien korkea syntyvyys ohjaavat tällä hetkellä merkittävällä tavalla Suomen väestörakennetta ja kulttuurista kehitystä.
&#8211; Pääkaupunkiseudun kuntien tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä vuonna 2019 tehdyn ennusteen mukaan Helsingissä asuisi vuoteen 2035 mennessä 196 000 vieraskielistä, mikä olisi peräti 26 prosenttia asukkaista, Immonen avaa.
&#8211; Kuntaliiton vuonna 2020 julkaistun selvityksen mukaan vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli noin 146 prosentilla. Kuntaliiton selvityksessä todetaan, että vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.
Kantaväestön muuttuminen vähemmistöksi estettävä
Immosen mukaan nopeasti muuttuva väestörakenne osoittaa, että maahanmuuttoa on tarkasteltava ensisijaisesti yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä, ei pelkästään yksilöllisestä näkökulmasta.
&#8211; Väestörakenteen muutos on maahanmuuton seurauksena erittäin nopeaa ja huolestuttavaa. Suomessa tarvitaan vaikuttavia poliittisia toimenpiteitä, jotta kantaväestön jääminen tulevaisuudessa vähemmistöön omassa maassaan voidaan estää.
&#8211; Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei tule pyrkiä korjaamaan maahanmuutolla, sillä maahanmuutosta aiheutuu kokemusperäisesti paljon erilaisia merkittäviä ja kauaskantoisia ongelmia. Sen sijaan Suomessa täytyy alkaa toteuttaa suomalaisten syntyvyyttä tukevaa politiikkaa, joka sisältää perheitä tukevia ratkaisuja, Immonen vaatii.
Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen
Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset olisivat kaikissa EU-maissa, myös Suomessa, halunneet enemmän lapsia kuin heille syntyi.
&#8211; Lasten hankinta on nykyisin suunnitellumpaa, ja se pohjautuu muun muassa opiskeluun, asumiseen, työmarkkinatilanteeseen sekä perhe-etuuksiin. Taloudelliset vaikeudet voivat estää pariskuntia hankkimasta niin monta lasta kuin he haluaisivat.
Immosen mukaan oikeanlaisilla perhepoliittisilla toimilla voidaan osaltaan vaikuttaa syntyvyyteen.
&#8211; Lastenteon kannustimeksi on mahdollista myöntää vaikkapa verohelpotuksia. Ne voitaisiin kohdistaa esimerkiksi siten, että lasten vanhemmat maksaisivat ansiotuloveroa sitä vähemmän, mitä enemmän perheessä on lapsia. Myös parempi tuki opintojen aikana tapahtuvalle lasten hankinnalle voisi rohkaista nuoria aikuisia hankkimaan lapsia.
Väestöpolitiikka nähtävä eloonjäämiskysymyksenä
Immonen muistuttaa, että 1930-luvulla väestöpolitiikka oli eloonjäämiskysymys, jonka ratkaisemiseksi haettiin poliittista konsensusta.
&#8211; Nyt asiaan tarvitaan samanlaista asennoitumista. Hyvinvointijärjestelmän ylläpitäminen muuttuu haastavaksi tilanteessa, jossa huoltosuhde on vääristynyt ja maksajia yhä vähemmän. Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toteuttamaan Suomen kansallista etua palvelevaa väestö- ja perhepolitiikkaa.
&nbsp;

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto piti tänään ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa, missä käsiteltiin valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kakkososaa.

&#8211; Käsiteltävänä nyt oleva valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toinen osa ”Ratkaisuja työn murroksessa”, on käytännössä vasta keskustelualoite. Ensimmäinen osio ”Jaettu ymmärrys työn murroksesta”, joka on Suomen tulevaisuuden suurimpia haasteita, oli täällä keskustelussa reilu vuosi sitten.
&#8211; Hallituksen tulevaisuusselonteon toisen osan pääasiallisena tavoitteena on tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Nämä tulevat pääosin tulevien hallitusten pohdittaviksi ja ratkaistaviksi, muutoksina lainsäädännössä ja etenkin sosiaaliturvassa, Lehto aloitti.
Työ monipuolistuu ennennäkemättömällä tavalla
Nyky-yhteiskunnassa työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat. Alustatalous, tekoäly, robotiikka ja digitalisaatio tuovat nopeita toimintaympäristön muutoksia alati kiihtyvällä tahdilla.
&#8211; Työntekijän ja yrittäjän suhde muuttuu ja yhä useampi työntekijä ajautuukin yrittäjäksi tulevaisuudessa. Halusi tai ei. Tämä edellyttää päätöksentekijöiltä vastaamista näihin muutoksiin.
&#8211; Selonteko käsittelee sosiaaliturvan muutoksia ja tulevaisuuden uudistuksia siihen. Uskomme siihen, että jos pystymme yhdistämään sosiaalietuudet, ansiotulon ja pääomatulot sosiaaliturvakaareksi tai hyvinvointikaareksi, niin saamme nostettua työllisyys- ja osallisuusasteen yli 75 prosenttiin jo tulevalla hallituskaudella. Mallissamme tulot netotettaisiin välittömästi ja tukien maksatukseen ei tulisi katkoja, jos lyhyitä työpätkiä otetaan vastaan, Lehto esitti.
Kotimainen työ- ja yrittäminen aina etusijalle
Perussuomalaiset uskovat, että meillä on vielä paljon kotimaista käyttämätöntä työvoimaa reservissä.
&#8211; Luotamme kotimaiseen työhön ja työntekijöihin. He ovat ennenkin nostaneet Suomen kuopasta laman aikaan, mutta nyt keski- ja pienituloiset ovat jääneet sinne kuoppaan itse. Työn murroksessa on huolehdittava kotitalouksien ostovoimasta, koska murros koskee eri lailla erityyppisiä kotitalouksia.
&#8211; Me perussuomalaiset emme halua helpottaa halpatyövoiman tuloa maahamme jakamaan kotimaiset työmarkkinat. Emmekä myöskään halua jakaa sosiaaliturvaamme vastikkeetta ulkomaalaisille työntekijöille, taikka muille maahanmuuttajille tulevaisuudessakaan, Lehto painotti.
Murros on otettava hallintaan
Perussuomalaiset ymmärtävät isänmaan edun.
&#8211; Tämän johdosta on etumme olla mukana teknologian murroksessa, sen sijaan että seuraisimme perässä muiden johtamaa muutosta. Olemme vakuuttuneita myös siitä, että työn murros on hallittava viisaasti ja pitkällä aikavälillä, jotta pääsisimme parempaan työelämään ja hyvinvointiin. Luonnollisesti tämä tuo mukanaan uudet korkeat teknologiat, mukaan lukien robotiikan ja tekoälyn, halusimme sitä tai emme.
&#8211; Tekoälyn ja koneoppimisen yksi suuria lupauksia on, että ihmiset pystyvät yhdistelemään osaamistaan entistä saumattomammin sekä koneiden että toisten ihmisten kanssa, usein ajasta ja paikasta riippumatta. Työtehtäviä voidaan myös pilkkoa entistä joustavammin. Täten työn tekeminen ei ole enää välttämättä sidottu tiettyyn paikkaan, eikä välttämättä tiettyyn aikaankaan, ryhmäpuheenvuorossa todettiin.
Elinikäiseen oppimiseen panostettava
Perussuomalaiset ovat kuitenkin erittäin huolissaan tietyistä ammattiryhmistä ja niiden työpaikkojen säilymisestä.
&#8211; Näemme, että tällainen kehitys johtaa valitettavan usein myös korkeisiin työttömyyslukuihin ja epävarmuuteen toimeentulosta. Näitä yhteiskunnallisesti isoja muutoksia ei tule toteuttaa hallitsemattomasti.
&#8211; Tämä haastaa myös nykyisen koulutusjärjestelmän perusperiaatteet. On yhä vaikeampi ennakoida sitä, mille osaamiselle on kysyntää ja kuinka paljon osaajia eri ammatteihin tulee kouluttaa, ja aivan kuten selonteko toteaa, niin yhä harvempi tutkinto antaa edellytykset sille, että on relevanttia työtä läpi elämän. Tämän johdosta onkin panostettava elinikäiseen oppimiseen jatkossa voimallisemmin.
Työ tulevaisuuden hyväksi ei lopu
Koulutus on perussuomalaisten mielestä myös todennäköisin ratkaisu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
&#8211; Lopuksi vielä pari sanaa tulevaisuustyöstä eduskunnassa. Kestävän kehityksen ja tulevaisuustyön yhteyksiä tulee edelleen tiivistää. Kokonaisuudessaan työ on saanut kiitosta laajalta joukolta sekä päätöksentekijöitä että eri ammattiryhmiltä.
&#8211; Tulevaisuustyö on pitkäjänteistä ja sitä tulee jatkaa, koska vain siten voimme olla mukana kehityksen jatkumossa ja sen eturintamassa, Lehto muistutti.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Työllisyys- ja osallisuusaste yli 75 prosenttiin jo tulevalla hallituskaudella