Perussuomalaisten Juvonen: Hoitovelka on suuri huoli

Valmiuslaki on antanut kevään ajan kunnille ja sairaanhoitopiireille mahdollisuuden poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista. Tässä yhteydessä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi, ja ettei kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen saa vaarantaa potilaan terveyttä.

Hoidon tarpeen arviointi olisi tullut tehdä kuten ennenkin. Mahdollisuus poiketa määräajoista on voimassa kesäkuun loppuun saakka, ellei sitä jatketa.

Ministeri ei vastaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on ollut pitkin kevättä huolissaan koronavirusepidemiasta johtuneesta kiireettömän hoidon lykkäämisestä ja sitä seuranneesta patoutuneesta palvelutarpeesta. Nyt myös Iltalehti on tutkinut asiaa, ja artikkelin mukaan kiireettömän sairaanhoidon tilanne heikkenee rajusti (IL 12.6.2020).

– Olen jo huhtikuussa ensimmäisen kerran nostanut esille huoleni koronakriisistä aiheutuvasta hoitovelasta. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseeni tuolloin oli ympäripyöreä, vastasi asioihin, joita en kysynyt ja jätti useita tärkeitä kysymyksiä ilmaan vaille vastausta.

– Tästä syystä tein toukokuussa jatkokysymyksen, jossa perään uudelleen vastausta siihen, miten hallitus huomioi toimissaan koronavirusepidemiasta aiheutuneen patoutuneen palvelutarpeen ja miten hallitus on varautunut hoitojonojen purkamiseen.

Hoitojonot pahentavat tilannetta

Iltalehden mukaan hoitojonojen taustalla on kiireettömien aikojen peruuntumisen lisäksi myös se, että ihmiset eivät ole epidemian aikana hakeutuneet perusterveydenhoitoon tavalliseen tapaan. Tämä on johtanut siihen, että on kasaantunut piilevää kysyntää. Pelkona on, että jonotilanne pahenee syksyllä.

– Jo tuolloin huhtikuussa pyysin hallitusta huomioimaan, että kansalaisilla on käsitys, ettei terveydenhuollossa hoideta muita kuin koronavirustapauksia. Tästä syystä pidin tärkeänä, että sekä sairaanhoitopiirejä kuin myös kansalaisia oltaisiin ohjeistettu siitä, että terveydenhuollossa vastataan myös muihin kuin koronavirukseen liittyviin palvelutarpeisiin ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.

Kasaantuneet hoitojonot ja niin sanottu hoitovelka, voivat pahentaa tilannetta kuin itsestään.

– Kiireettömän hoidon tarve muuttuu kiireelliseksi, mikäli hoitoon pääsy tai hoidon saaminen viivästyy. Tämä taas voi merkitä tarvetta entistä vaativammalle hoidolle, ja avun tarve voi myös pitkittyä. Siksi olisikin nyt ensisijaisen tärkeää tehdä suunnitelma siitä, miten tästä lähdetään ripeästi tilannetta purkamaan.