Valmiuslain perusteella kunnilla on ollut oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista koronakriisin aikana. Asian eduskuntakäsittelyssä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi ja jos se ei vaaranna potilaan terveyttä. Hoidon tarpeen arviointi olisi myös tehtävä kuten ennenkin.

– Kansalaisilta on nyt tullut viestejä siitä, että heille jo sovittuja hoitotoimenpide- ja leikkausaikoja on peruttu ja siirretty tulevaisuuteen. Myös hoidon tarpeen arviointeja on jäänyt tekemättä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo huolestuneena.

THL:n asiantuntijoiden juuri julkaisema raportti tukee Juvosen saamaa palautetta kuntakentältä (THL Raportti 8/2020). Raportissa kerrotaan, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Myös huoli kiireettömän hoidon muuttumisesta kiireelliseksi hoidon viivästymisen vuoksi nousee esiin.

Hoitojen siirtäminen aiheuttaa ruuhkia

Raportissa todetaan, että perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.

– Kun kiireetöntä hoitoa koronavirusepidemian vuoksi lykätään, leikkauksia siirretään ja tarpeellisia seurantakäyntejä perutaan, ne kasaantuvat ja patoutuvat jonoiksi ja näiden jonojen purkaminen tulee olemaan koronakriisin jälkeen hyvin haastavaa ja resursseja vaativaa. Hoitojen lykkäämisellä voi olla myös potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia, sillä vakava sairaus voi jäädä huomaamatta ja siihen tärkeä hoito saamatta. Edessä voi olla potilasvahinkoja ja niistä aiheutuvia inhimillisiä, mutta myös taloudellisia kustannuksia ja menetyksiä, Juvonen sanoo.

Hoitoon hakeutumista ei kannata lykätä

Suomalaiset ovat myös kertoneet arastelevansa lääkärille hakeutumista, koska moni luulee, ettei hoitoa voi saada.

– Sairaanhoitopiirejä ja kansalaisia tulisikin nyt ohjeistaa siitä, että terveydenhuollossa hoidetaan myös muita kuin koronavirukseen liittyviä palvelutarpeita, ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.

– Olen jättänyt hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen liittyen kiireettömän hoidon rajaamiseen, palvelutarpeen arviointiin ja hoidon ja leikkausten viivästymiseen liittyvistä potilasturvallisuus kysymyksistä sekä hoitojonojen purkamisen liittyvistä koronakriisin jälkeisistä resursseista. Koronakriisillä on kauaskantoiset vaikutukset, Juvonen toteaa.

SUOMEN UUTISET