Koronakriisi tulee Suomessa lähiviikkoina pahenemaan, ja kriisin myötä joutuu suomalainen terveydenhoitojärjestelmä äärirajoille ja myös hoitohenkilökunnan jaksaminen kovalle koetukselle. Perussuomalaisten hoitajataustaiset kansanedustajat Mari Rantanen, Arja Juvonen ja Sanna Antikainen pohtivat, miten kriisin aikana turvataan hoitajien ja lääkärien terveys ja henkinen jaksaminen.
Kansanedustaja Mari Rantanen Helsingistä pitää niin hoitohenkilökunnan henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että asianmukaisten suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei asiaan ole Suomessa riittävästi osattu perehtyä, vaikka taudin leviäminen on ollut tiedossa tammikuusta saakka.
– Hoitohenkilökunnan terveyden ja turvallisuudentunteen kannalta on tärkeää, että heille on riittävästi asianmukaisia suojavarusteita, ja kun hoitajat alkavat itse oireilemaan, heidät pitää saada testattua heti. Tältä osin tilanne on ilmeisesti vähän parantunut THL:n muutettua testauskriteerejään, mutta ongelmia esiintyy yhä, Rantanen sanoo.
Kuka saa hoitoa, kuka ei?
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että lähiviikkoina hoitohenkilökunta joutuu vaikeiden ja raskaiden valintatilanteiden eteen, jos tehohoitopaikat loppuvat pääkaupunkiseudulla kesken.
Muun muassa Italiassa ja Espanjassa on jo nähty, mitä tapahtuu, kun tehohoitopaikat loppuvat ja hoitajat ja lääkärit joutuvat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei.
– Tässä kriisissä kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Testaaminen ja suojavarusteiden riittävyys, tehohoitopaikkojen riittävyys ja hoitohenkilökunnan kuormitus – kaikki asiat kietoutuvat toisiinsa. Uupumisia tulee varmasti erityisesti siinä vaiheessa, kun potilaita on paljon ja joudutaan vaikeiden valintatilanteiden eteen. Myös fyysinen työkuorma ja hoitohenkilökunnan huoli omien läheistensä puolesta vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Hoitajat ja lääkärit kohtaavat työssään juuri ne vaikeimmat tautimuodot, eivät niitä lievästi oireilevia, Rantanen kertoo.
Suuri osa tartunnoista iskenyt hoitajiin
Hoitohenkilökuntaa on sairastunut paljon koronavirukseen jo nyt. Siinä vaiheessa, kun Suomessa ilmoitettiin 200 varmistettua koronavirustartuntaa, oli niistä neljäkymmentä nimenomaan hoitohenkilökunnan tartuntoja. Sen jälkeen on lakattu ilmoittamasta hoitohenkilökunnan osuutta virustartunnoista.
– Näyttää siltä, että koronavirukseen, suojavarusteisiin ja testaukseen liittyvät ohjeistukset ovat olleet aika epäselviä ja muuttuvat koko ajan. Herää kysymys, onko kriisin johtamisessa toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää toivoa, että hoitoalan työnantajat pystyisivät edes osoittamaan riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat hoitajat ja lääkärit eri tehtäviin, Rantanen toteaa.
”He vaarantavat henkensä siellä”
Esimiesten ja kollegojen tuen merkitys korostuu kriisin keskellä. Myös kansanedustaja Arja Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä olisi tärkeä tuen ja arvostuksen osoitus niille, jotka nyt taistelevat etulinjassa suomalaisten ihmishenkien ja terveyden puolesta.
– Vaikka raha ei korvaa kaikkea, se osoittaisi arvostusta sitä kovin raskasta ja vaarallista työtä kohtaan, mitä hoitoalalla nyt tehdään. Tarkkaan ottaen he kuitenkin vaarantavat omat henkensä siellä, sanoo Rantanen.
Hoitohenkilöstöstä otetaan nyt kaikki irti
Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on otettu käyttöön valmiuslaki, joka mahdollistaa hoitoalan henkilökunnan työaikojen pidentämisen, lomien peruuttamisen ja yleensäkin sen, että hoitajista ja lääkäreistä voidaan kriisin keskellä ottaa kaikki irti.
Kansanedustaja Arja Juvonen Espoosta muistuttaa, että kriisiaikanakin hoitajilla pitää olla mahdollisuus riittävään lepoon, taukoihin ja ruokatunteihin.
– Hoitoalalle olisi jo aiemmin pitänyt osata rakentaa riittävä varabooli henkilöstöä juuri tällaisten tilanteiden varalta. Kun kentälle nyt tuodaan paljon hoitajia, joilla ei ole ennestään kokemusta akuutista hoidosta, on tärkeätä pitää huolta siitä, ettei kukaan joutuisi toimimaan yksin epävarmassa tilanteessa, Juvonen sanoo.
Suojavarusteiden puute pahin sudenkuoppa
Juvonen on jo useaan otteeseen esittänyt hoitoalalle erityistekijälisää, suomeksi sanottuna vaarallisen työn lisää, joka olisi mahdollista ottaa käyttöön. Se on myös kirjattuna joihinkin työehtosopimuksiin erillisessä pykälässä. Hoitoalan lisäksi vaarallisen työn lisä kuuluisi sellaisille kriittisille aloille, jotka eivät voi tehdä työtään etänä, kuten poliiseille ja palomiehille.
– Työyhteisön on myös oltava turvallinen. Suojavarusteita on oltava riittävästi, työn johtamisen on oltava kohdallaan ja työvuorojen jaossa on noudatettava tasapuolisuutta. On vaikea edes kuvitella, että tappava virus on liikenteessä mutta meiltä puuttuu asianmukaisia suojavarusteita. Tämä on suurin sudenkuoppa kriisin hoidossa tällä hetkellä, ja on pöyristyttävää, ettei Huoltovarmuuskeskuksesta tavara ole liikkunut tarpeeksi nopeasti. Suojavarusteita on riitettävä myös kotihoitoon, Juvonen kertoo.
Testaamista tehostettava
Koronaviruksen testaamista on Suomessa edelleen tehostettava. Jos on olemassa pienikin epäilys siitä, että virusta on hoitohenkilökuntaan kuuluvan ihmisen lähipiirissä, pitäisi tämän automaattisesti jäädä kotikaranteeniin, jottei olisi riskiä viruksen tuomisesta työpaikalle.
Juvonen pitää ehdottoman tärkeänä, että myös hoitohenkilökunnan perheenjäsenet testattaisiin koronaviruksen varalta.
– Tautia on erityisen vaikea torjua, kun tällä hetkellä sen voi saada oikeastaan mistä vain, mutta kuitenkin kaupassa pitää käydä, Juvonen pohtii.
Kriisi kertautuu ahdistuksena ja psyykkisenä oireiluna
On päivänselvä asia, että jos koronaepidemia Suomessakin räjähtää käsiin samalla lailla kuin on jo käynyt monessa muussa maailman maassa, joutuvat hoitajat ja lääkärit suorittamaan priorisointia sen suhteen, kenelle tehohoitoa annetaan.
Juvonen uskoo, että eri laitoksiin tullaan perustamaan eettisiä toimikuntia, ja jo nyt varmasti käydään päivittäin pohdintaa siitä, entä jos ja mitä kun tilanne tulee eteen. Esimerkiksi vanhustenhoitoalalla priorisointia on jouduttu harjoittamaan jo pitkään, lähinnä silloin kun toipumismahdollisuuksia ei ole.
– Tämän kriisin aikana hoitohenkilökunta joutuu näkemään, kokemaan ja tekemään asioita, jotka varmasti monen kohdalla kertautuvat erilaisina traumastressireaktioina. Ei toki kaikilla, koska työ itsessään jo vaatii tekijöiltään paljon luonteenlujuutta. Kriisi tulee varmasti aiheuttamaan paljon henkistä ahdistusta ja psyykkisiä oireita yhteiskunnassa yleisemminkin, ei pelkästään hoitoalalla, sanoo Juvonen.
Riskiryhmiin kuuluvat hoitajat peloissaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen Outokummusta pitää kaikkein pahimpana epäkohtana koronakriisin hoidossa tällä hetkellä sitä, että suojavarusteista on edelleenkin pulaa, vaikka varmuusvarasto on avattu. Antikaisen mielestä hoitajille ja lääkereille kuuluu myös Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä.
– Tällä hetkellä hoitoalalla tehdään hyvin pitkää päivää ja kaikki lomat on peruttu. On kohtuutonta vaatia, että pitäisi tehdä sitä työtä oman terveytensä uhalla, jos suojavarusteita ei ole. Myös testaamista on lisättävä ja koronatesteihin pääsyä helpotettava. Monilta itse riskiryhmiin kuuluvilta hoitajilta on tullut sellaista viestiä, että heitäkin pelottaa olla töissä paikassa, missä on suuri riski koronaviruksen kohtaamiseen. Kun siihen lisätään, että suojavarusteita ei ole, on se aika kestämätön yhdistelmä, Antikainen pohtii.
Hoitajien työtaakka katastrofaalinen
Antikainen menee hiljaiseksi sen ajatuksen edessä, että Suomessakin tulisi lähiviikkoina vastaan tilanne, ettei hoitopaikkoja riittäisi kaikille, vaan hoitajat ja lääkärit joutuisivat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei. Mahdottomana hän ei ajatusta pidä, mutta kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta siltä vältyttäisiin. Kaikkien suomalaisten on saatava hoitoa.
– Hoitajien työtaakka oli aivan valtava jo ennen koronakriisiä ja nyt se on katastrofaalisella tasolla. Olen todella huolissani myös heidän tilanteestaan. Minulle tulee paljon yhteydenottoja hoitoalan ihmisiltä kentältä ja viesti on sellainen, että lopussa aletaan olla. Yhteydenottoja tulee sekä jaksamisesta että suojavarusteiden puutteesta. On aivan kohtuutonta, että hoitohenkilökunta joutuu suoraan vaarantamaan oman terveytensä suojavarusteiden puutteen takia, Antikainen sanoo.
MIKA MÄNNISTÖ