Tampereen Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

hoitovelka

Torstaina oli perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson vuoro pitää valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelun ministeripuheenvuoronsa. Juuso painotti mittavaa hoitovelkaa, jonka koronapandemia maahan jätti. Pelkkä raha ei kuitenkaan auta asiassa, kertoi Juuso.

&#8211; Koronapandemian aikana yhteiskuntaan kertyi mittava hoitovelka, jonka purkaminen on tämän hallituksen tehtävä. Erityinen haaste on mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisääminen, johon hallitusohjelmassa pyritään vastaamaan, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
&#8211; Hyvinvointialueet kehittävät omaa toimintaansa itsehallintonsa puitteissa, hallitus taas ohjaa hyvinvointialueita valtiovarainministeriön johdolla.
Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehdään siis tarvittavat uudistukset, jotta hyvinvointialueilla on edes mahdollisuus onnistua työssään. Kiireisimpänä kohteena Juuso näkee palveluverkkoon ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät toimet.
&#8211; Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla, vaan keskeinen ongelma on henkilöstöresurssin rajallisuus.
Vahva ja välittävä Suomi tarvitsee ammattilaisensa
Hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu vahva ja välittävä Suomi, joka pystyy turvaamaan kaikenikäisille sosiaali- ja terveyspalvelut tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Tämänkin hyvinvoinnin perustana on kestävä talous – ja ammattitaitoinen henkilöstö, Juuso kertoi.
&#8211; Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää yhtäältä talouskasvua ja toisaalta rakenteellisia uudistuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriössä sekä hyvinvointialueilla ollaan nyt tekemässä.
&#8211; Ammattihenkilölainsäädäntöä on uudistettava siten, että oikeat henkilöt tekevät oikeita asioita ja ammattilaisten työaika saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, Juuso arvioi.
&#8211; Sote-alan houkuttelevuutta on lisättävä, koska työvoimapula ei koske pelkästään julkista sektoria tai edes Suomea &#8211; ja tilanne tulee pahenemaan entisestään väestön ikääntyessä ja hoivatarpeen kasvaessa.
Säästöistä huolimatta kyse on suurista rahoista
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksellä lisätään siis sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja puretaan hoitojonoja. Huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja palvelujen saatavuuteen sekä digitalisaation edistämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskauden alussa vuonna 2025 noin 15,8 miljardia euroa, ja se laskee kehyskauden lopussa noin 15,2 miljardiin euroon.
Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna määrärahataso laskee noin 160 miljoonaa euroa kehyskauden alussa ja noin 460 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Määrärahatasoihin vaikuttavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja tarvearvioiden muutokset.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, jonka taso nousee 48,2 miljoonaan euroon vuonna 2027. Säästöt koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia, myös Työterveyslaitosta, Kelaa ja koulutuskorvauksia. Tarkemmin nämä säästöt kohdennetaan, kun suunnitellaan julkista taloutta vuosille 2025-2028.
Myös soteen investoidaan
Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan vuonna 2024 käytetään hieman yli 80 miljoonaa euroa, kertoi Juuso.
&#8211; Tällä summalla digitalisoidaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, edistetään henkilöstön saatavuutta erityisellä hyvän työn ohjelmalla ja jatketaan edellisen vaalikauden työtä lisäämällä koulutusmääriä, selkeyttämällä henkilöstön työnjakoa, tukemalla alan veto- ja pitovoimaa ja rekrytoimalla myös kansainvälisesti.
&#8211; Rahaa käytetään myös ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Paljon puhuttuihin yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioiden Kela-korvauksiin käytetään noin 65 miljoonaa euroa, Juuso sanoi.
Nuoria ei ole unohdettu
Hallitus aikoo kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuutta pysyvällä kahdeksan miljoonan euron määrärahalla. Nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon käytetään hieman yli kolme miljoonaa euroa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 68,7 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu määräaikainen miljoonan euron lisäys opiskelijoiden mielenterveydenpalvelujen tukemiseen.
&nbsp;

Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”

Hallitustunnustelija Petteri Orpon mukaan tällä hallituskaudella sotessa pitäisi ottaa enemmän mukaan yksityissektoria julkisten palvelujen tuottamiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on samoilla linjoilla. &#8211; Sote on tällä hetkellä sellaisessa kriisissä, että tarvitsemme nyt kaikki keinot, että pääsemme eteenpäin.

Hallituksenmuodostaja Petteri Orpon (kok.) mukaan jatkossa sotessa tullaan ottamaan enemmän yksityisiä yrityksiä mukaan lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot ovat kuitenkin vielä auki.
PS ei suhtaudu soteen ideologisesti
Säätytalolla tänään hallitusneuvotteluja kommentoinut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on samoilla linjoilla.
&#8211; Tässä tilanteessa hoitojonojen, hoitovelan, purkamiseen ei taida olla mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että kaikki toimijat otetaan mukaan.
&#8211; Perussuomalaiset ei suhtaudu ideologisesti soten toimijoihin. Meillä ei ole mitään pakkoa lisätä julkisen puolen vastuita eikä toisaalta yksityisen puolen valtaa. Sote on tällä hetkellä sellaisessa kriisissä, että me tarvitsemme kaikki keinot, että pääsemme eteenpäin.
&nbsp;

Purra: Hoitovelan purkamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että kaikki soten toimijat otetaan mukaan

Helsingin yliopistollinen keskussairaala keskeyttää Siltasairaalassa kaikki ei-päivystykselliset leikkaukset ortopedian puolella. Jonot kasvavat yli 10 000 potilaaseen pelkästään tällä erikoisalalla. Kansanedustaja Arja Juvonen vaatii yksityissektorin toimijoita mukaan purkamaan hoitovelkaa, jotta suomalaiset saavat tarvitsemansa leikkaukset ja hoidot.

&#8211; Julkisen terveydenhuollon tilanne on järkyttävän surullinen Suomessa, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen. Nyt tarvitaan koko yksityissektori ja sen toimivat järjestelmät käyttöön, Juvonen vaatii.
Juvonen jätti sairaaloiden hoitajapulasta ja neurokirurgisten potilaiden pitkistä hoitojonoista kirjallisen kysymyksen jo maaliskuussa 2023 juuri ennen viime eduskuntakauden päättymistä.
Hoitohenkilöstöä ei yksinkertaisesti ole
Juvosen mukaan oli selvää, että Siltasairaalan toimintaa ei saada käynnistettyä, sillä hoitohenkilöstöä ei yksinkertaisesti ole. Kun ns. kiireettömiä leikkauksia, joiden odottaminen aiheuttaa kuitenkin potilaalle arjen selviämisessä haastetta, perutaan, hoitovelka kasvaa entisestään. Samalla potilaiden terveydentila vääjäämättä heikkenee. Liikkumattomuus aiheuttaa lisävaivoja ja ongelmia. Syntyy lisää kustannuksia, hoidettavaa ja poissaoloa työstä.
&#8211; Kysyin ministeriltä, miten HUS:n sairaaloiden hoitajapula saadaan ratkaistua ja hoitojonot purettua niin, että neurokirurgiset potilaat saavat hoitotakuun puitteissa hoitonsa. Ministeri vastasi, että palvelut voidaan toteuttaa omana toimintana yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia niitä muilta palveluntuottajilta. Nyt on aika ottaa yksityissektorin toimijat mukaan purkamaan hoitovelkaa. Suomalaisille on annettava heidän tarvitsemat leikkaukset ja hoidot, Juvonen vaatii.
&nbsp;

Yksityissektoria tarvitaan purkamaan Siltasairaalan hoitovelkaa – Juvonen: “Julkisen terveydenhuollon tilanne on järkyttävän surullinen Suomessa”

Suomalainen terveydenhuolto on ajautunut lähes kaoottiseen tilaan, mikä näkyy esimerkiksi sairaalapäivystyksien ruuhkautumisena. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella sairaaloiden päivystyksissä voi joutua odottamaan jopa vuorokausia. Potilaiden vuodepaikoista on pulaa, eikä hoitajia ole tarpeeksi.

Ylen A-studiossa eilen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) antoi ympäripyöreän kommentin terveydenhuollon kaoottisesta tilanteesta sekä omasta onnistumisestaan hyvien hoitopalvelujen tarjoamisessa.
– Meidän kaikkien tehtävä on tarjota hyvää hoitoa, ja siihen laki velvoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjät huolehtivat tästä. Ja kun katsomme näitä toimijoita, niin osa tähän pystyy ja osa ei, Kiuru vastasi ja jatkoi, että tilanteen taustalla ovat myös korona ja palveluketjujen ongelmat.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kuvaa tilannetta, jossa ihmiset eivät pääse hoitoon, surulliseksi. Juvosen mukaan päivystyksien ruuhkaan voidaan vastata myös ensihoitajien koulutusmääriä lisäämällä.
&#8211; Olisi syytä avata lisäkoulutuspaikkoja. Miksei vaikka koulutushakua voisi avata uudelleen jo ensi vuoden alusta, sillä ensihoitajat työllistyvät juurikin päivystykseen. Päivystyksiin voitaisiin tällä hetkellä käyttää myös vuokratyövoimaa. Ensin on toki selvitettävä vuokratyövoiman saatavuus ja hinta, koska jos julkisella sektorilla ei ole tarjolla palvelua, sitä on pakko alkaa ostaa, Juvonen sanoi.
Raha ratkaisee
Juvosen mukaan vakavaan tilanteeseen tulee laajemmin vastata kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
&#8211; Yleisesti ottaen tärkeitä ovat työhyvinvointi, hyvä johtaminen, hyvä esimiestyö, hyvät työkalut ja toimivat järjestelmät, jotta työaika ei kulu järjestelmien ongelmien selvittämiseen, vaan on mahdollisuus keskittyä potilaaseen. Näin päivystys saadaan toimimaan, Juvonen sanoi.
A-studiossa mukana ollut sairaanhoitaja Nizo Dara huomautti, että terveydenhuollon ongelmat ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä. Hoitajat ovat kyllästyneet arvostuksen puutteeseen, huonoon palkkaan ja siihen, ettei hoitajia kuunnella.
Kiurun mukaan hän on esittänyt 700 miljoonaa lisätalousarviossa hoito- ja hoivavelkaan. Juvonen sanoi, että tuleville hyvinvointialueille tarvitaankin reilusti lisärahaa valtiolta.
&#8211; Pitkäaikaisten hoivapaikkojen alasajo on ollut suuri virhe. Tarvitaan lisää hoivapaikkoja. Myös hoitajia voidaan houkutella rahalla. Hyvä johtaminen on tärkeää, mutta myös raha aina ratkaisee.
Hallitus keskittyy laittomasti maassa olevien palveluihin
Uudet hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa, ja perussuomalaiset on nostanut useaan otteeseen esille alueiden puuttuvan rahoituksen.
Perussuomalaiset julkaisi äskettäin vaihtoehtobudjetin, jossa julkisia varoja priorisoidaan. Näin rahaa jää enemmän osoitettavaksi terveydenhuoltoon.
&#8211; Me haluamme järjestää suomalaisten rahoilla suomalaisille hoitopalveluja, Juvonen sanoi ja heitti piikin Sanna Marinin (sd.) johtamalle hallitukselle.
&#8211; Meillä on nyt Suomessa päivystyskriisi. Mikä olisikaan sen parempaa kuin se, että hallitus ei toisi esityksiä, jotka esimerkiksi turvaavat laittomasti maassa oleville kiireettömät terveydenhuoltopalvelut, kun suomalaisetkaan eivät usein pääse hoitoon.
&nbsp;

Terveydenhuolto kriisissä – perussuomalaiset priorisoisi julkisen rahan käyttöä: Suomalaisten rahoilla tulee järjestää suomalaisille hoitopalveluja

Suomea vaivaa krooninen, kotihoitoon ulottuva vanhustenhoidon kriisi sekä terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin, joita perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen pitää kansallisena häpeätilana, ei Marinin hallitus ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta.

Hallitus on pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen halusi tänään eduskunnassa tietää myös sen, mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt.
&#8211; Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja ja hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja, Juvonen sanoi.
&#8211; Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Alueuudistukselta loppuvat rahat jo nyt
Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje, ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. Juvonen uskoo sote-uudistuksen olevan menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa.
&#8211; Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus: se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan.
Hallitus tarjoaa vain keppiä
Juvosen mielestä hallitus on tarjonnut hoitoalalle vain keppiä ja kylmää kättä. Hoitajat eivät ole saaneet palautetta hyvin tehdystä työstä koronakriisissä. Jyvonen kysyi, onko hallitus saanut hoitajilta palautetta omasta työstään.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali- ja terveydenhuollon rautaisia ammattilaisia hyvästä työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairastuneet, te kannoitte vastuuta.
&#8211; Lakisääteisen tason 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus, Juvonen syytti.
Toimenpiteitä on esitetty pitkään
Perussuomalaisten mielestä sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä.
&#8211; Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön. Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa.
&#8211; Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä.
&#8211; Hyvä hallitus, miltä nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat? Juvonen kysyi.
”Selvittelyn” aika on ohi
Juvonen vaati hallitusta kuuntelemaan edes hoitotyön ammattilaisia sen sijaan, että se perustaa komiteoita tutkimaan itsestäänselvyyksiä.
&#8211; Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta tai kuunteletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy kentältä, Juvonen totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Hoitajapula on niin kova, että ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65 (HS 10.8.2022). Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää lupausta henkilömitoituksesta tämän hallituskauden suurimpana puhalluksena.

&#8211; Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa sekä vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua.
&#8211; Kriisiä, joka ei ole yllätys ja johon yhteiskunta ja hallitus olisivat voineet valmistautua ja reagoida ajoissa, tullaan käyttämään myös aasinsiltana sille, että henkilöstömitoituksen voimaantuloa ei voida toteuttaa, toteaa kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Arja Juvonen.
<h4>Suuri puhallus</h4>
Juvonen pitää henkilömitoitusta tämän hallituskauden suurimpana puhalluksena, joka nyt paljastuu. Mitoituksen nostoon annettiin pitkä siima ja monen vuoden siirtymä. Kuitenkaan hallitus ei ole onnistunut eikä edes yrittänyt ratkaista kysymystä siitä, miten nuo henkilöstömitoituksen vaatimat hoitajat löydetään, koulutetaan sekä saadaan palaamaan ja myös pysymään alalla.
&#8211; Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta mihinkään tällaiseen ei valtion kassasta löytynyt rahaa. Yhteiskunnan pyörien pysähtymisen ennaltaehkäisy oli kuitenkin täysin terveydenhuollon ja pelastustoimen hyvän toiminnan ansiota. Nämä alat olisivat ansainneet edes jonkinlaisen signaalin hallitukselta kiitokseksi. Sitä kiitosta sai lypsää, Juvonen moittii.
<h4>Hallitus niittää mitä kylvää</h4>
Hallitus niittää nyt sitä mitä kylvää. Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sotealan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosiksi eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sotehenkilöstön koronarokotepakon ollessa edelleen voimassa vuoden loppuun on myös se ajanut pois alan osaajia.
&#8211; Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällä hetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan, Juvonen vaatii.
<h4>Digitalisaatio terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle</h4>
Henkilöstömitoituksen eli hoitajamitoituksen nostoon tähtäävän esityksen rahoitus oli tarkoitus hoitaa yksityisten lääkärikäyntien korvauksista. Toiseksi aiottiin ’tehostaa’ ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluhankintoja. Kolmas keino oli digitalisaation lisääminen ja neljäs lääkehuollon kustannukset.
Kaikki nuo silloin esitetyt säästökohteet ovat kuitenkin sellaisia, joista on todella vaikea saada säästöjä ilman, että hoitoonpääsy tai hoidon laatu vaarantuvat. Digitalisaatio vanhustenhoivassa ja terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle, vaan sen kanssa on oltava tarkkana.
&#8211; Huonokuntoisen ikääntyneen luokse tehtävän kotikäynnin on oltava myös tulevaisuudessa henkilökohtainen. Sähköisen asioinnin lisääminen etenkään huonokuntoisten, toimintarajoitteisten tai muistisairaiden vanhusten kohdalla ei ole realismia, Juvonen moittii.
<h4>Hoitajamitoituksesta muodostumassa aprillipila</h4>
Henkilöstömitoitus haluttiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja huonoa vanhustenhoitoa. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt täsmätoimia. Hallituksen perustama työryhmä ei ole saanut mitään aikaan.
Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella. (HS 10.8.2022)
&#8211; 0,7 hoitajamitoituksen tulee olla voimassa siirtymäajan mukaan 1.4.2023 eli aprillipäivänä. Aprillipilaksi se todellakin on muodostumassa. Vastuu sen toteuttamisesta ja rahoituksesta jää seuraavalle hallitukselle. Hallitus juottaa kuravettä vanhuksille, ja hoivakriisi sen kun vaan kasvaa, Juvonen kritisoi.
&nbsp;

Arja Juvonen: Hallituksen suurin puhallus ja aprillipila toteutumassa – hoitajamitoitus romuttuu

HUSin alueella käytössä olevan Apotti-tietojärjestelmän sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien taholta jo pitkään. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) on tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen Apotissa havaittuihin ongelmiin.

&#8211; Apotin suurimmat omistajat ovat yliopistosairaala HUS, Helsinki ja Vantaa. Lisäksi mukana on kuusi muuta kaupunkia ja Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä. Apotissa havaittuja ongelmia on tuotu julkisuuteen myös toistuvasti, mutta niihin ei puututa, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Pian tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Ylellä uutisoitiin, että radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä (Yle 21.5.2021).
Apotin on kerrottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Iltalehden viime vuonna haastattelemat työntekijät kertoivat artikkelissa joko vaihtaneensa työpaikkaa tai harkinneensa työpaikan vaihtoa (Iltalehti 21.10.2021).
Lääkäreiltä kantelu viranomaisille
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole ja tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan myös uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin myös, että potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöltä ja sitä on hyvin vaikea käyttää (Kauppalehti 24.7.2022 / päivitetty 27.7.2022). Kantelun takana on useita HUSin lääkäreitä.
&#8211; Päivystyksessä ja sairaalatoiminnassa on kesän aikana koettu suurta työntekijäpulaa ja painetta. Terveydenhuollon työntekijöiden stressi työn vaativuudesta potilasmäärien ja hoitovelan ollessa suurimmillaan on suuri. Koronaepidemian aiheuttama sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka tulee kestämään vuosia, Juvonen arvioi.
Hallituksen puututtava ongelmiin
Juvonen pitää ymmärrettävänä työntekijöiden tunnetta siitä, etteivät he voi tehdä työtään hyvin ja potilasturvallisesti. Tämä viesti on tullut myös potilailta muun muassa julkisuuden kautta (HS 28.7.2022).
&#8211; Vaikeaselkoiset, aikaavievät, haastavat ja monikerroksiset tietojärjestelmät eivät helpota henkilöstön työtä. Tietotekniset ratkaisut on tehtävä potilaat ja hoitohenkilöstö edellä. Nyt on päinvastoin, eikä sotehenkilöstö voi tehdä työtään potilaslähtöisesti, Juvonen sanoo.
Juvosen kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, mitä hallitus aikoo tehdä ratkaistakseen tietojärjestelmä Apotissa havaitut epäkohdat ja ongelmat.
&#8211; Miten hallitus aikoo kuulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Apottiin liittyvissä ongelmissa? Miten hallitus turvaa sotehenkilöstön mahdollisuuden tehdä hoitotyötä potilaslähtöisesti? Juvonen haluaa tietää.

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Hallitus lupasi korvata kunnille koronasta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan. Nyt kuitenkin valtioneuvosto on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen koronakustannusten kompensaatiosta, jonka pohjalta osa kunnista on laskenut, että niille korvattaisiinkin vain noin puolet todellisista kustannuksista.

Kunnat ovat aivan oikeutetusti älähtäneet valtioneuvoston asetusluonnoksesta ja vaatineet hallitusta pitämään lupauksensa.
&#8211; Kyse ei ole ahneudesta, vaan todellisesta isosta huolesta, että rahat eivät riitä, sanoo kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
&#8211; Unohtaako hallitus keskustan tuella pienet kunnat ja niiden huolet kokonaan? Ja ajaako se taas kunnat leikkaamaan palvelujaan kattaakseen valtion pettämät lupaukset? Slunga-Poutsalo kysyy.
Jokainen kunta odottaa täyttä korvausta
Tautitilanne on koko pandemian ajan haastanut kaikenkokoisia kuntia. Niin kustannukset kuin hoitovelkakin ovat kasvaneet merkittävästi. Kustannusten täyttä korvaamista odottaa jokainen kunta.
&#8211; Jos hallitus nyt tästä lupauksestaan luistelee, niin miten mahtaa käydä muille hankkeille, joihin hallitus on luvannut valtion täysimääräisen korvauksen? Myös esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste on luvattu ja tulee kompensoida kunnille, Slunga-Poutsalo painottaa.
&nbsp;

Slunga-Poutsalo: Koronakustannukset korvattava kunnille lupauksen mukaisesti

Valmiuslaki on antanut kevään ajan kunnille ja sairaanhoitopiireille mahdollisuuden poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista. Tässä yhteydessä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi, ja ettei kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen saa vaarantaa potilaan terveyttä. 
 
Hoidon tarpeen arviointi olisi tullut tehdä kuten ennenkin. Mahdollisuus poiketa määräajoista on voimassa kesäkuun loppuun saakka, ellei sitä jatketa.
Ministeri ei vastaa
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on ollut pitkin kevättä huolissaan koronavirusepidemiasta johtuneesta kiireettömän hoidon lykkäämisestä ja sitä seuranneesta patoutuneesta palvelutarpeesta. Nyt myös Iltalehti on tutkinut asiaa, ja artikkelin mukaan kiireettömän sairaanhoidon tilanne heikkenee rajusti (IL 12.6.2020).
– Olen jo huhtikuussa ensimmäisen kerran nostanut esille huoleni koronakriisistä aiheutuvasta hoitovelasta. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseeni tuolloin oli ympäripyöreä, vastasi asioihin, joita en kysynyt ja jätti useita tärkeitä kysymyksiä ilmaan vaille vastausta.
&#8211; Tästä syystä tein toukokuussa jatkokysymyksen, jossa perään uudelleen vastausta siihen, miten hallitus huomioi toimissaan koronavirusepidemiasta aiheutuneen patoutuneen palvelutarpeen ja miten hallitus on varautunut hoitojonojen purkamiseen.
Hoitojonot pahentavat tilannetta
Iltalehden mukaan hoitojonojen taustalla on kiireettömien aikojen peruuntumisen lisäksi myös se, että ihmiset eivät ole epidemian aikana hakeutuneet perusterveydenhoitoon tavalliseen tapaan. Tämä on johtanut siihen, että on kasaantunut piilevää kysyntää. Pelkona on, että jonotilanne pahenee syksyllä.
– Jo tuolloin huhtikuussa pyysin hallitusta huomioimaan, että kansalaisilla on käsitys, ettei terveydenhuollossa hoideta muita kuin koronavirustapauksia. Tästä syystä pidin tärkeänä, että sekä sairaanhoitopiirejä kuin myös kansalaisia oltaisiin ohjeistettu siitä, että terveydenhuollossa vastataan myös muihin kuin koronavirukseen liittyviin palvelutarpeisiin ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.
Kasaantuneet hoitojonot ja niin sanottu hoitovelka, voivat pahentaa tilannetta kuin itsestään.
&#8211; Kiireettömän hoidon tarve muuttuu kiireelliseksi, mikäli hoitoon pääsy tai hoidon saaminen viivästyy. Tämä taas voi merkitä tarvetta entistä vaativammalle hoidolle, ja avun tarve voi myös pitkittyä. Siksi olisikin nyt ensisijaisen tärkeää tehdä suunnitelma siitä, miten tästä lähdetään ripeästi tilannetta purkamaan.

hoitovelka

Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”

Purra: Hoitovelan purkamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että kaikki soten toimijat otetaan mukaan

Yksityissektoria tarvitaan purkamaan Siltasairaalan hoitovelkaa – Juvonen: “Julkisen terveydenhuollon tilanne on järkyttävän surullinen Suomessa”

Terveydenhuolto kriisissä – perussuomalaiset priorisoisi julkisen rahan käyttöä: Suomalaisten rahoilla tulee järjestää suomalaisille hoitopalveluja

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Arja Juvonen: Hallituksen suurin puhallus ja aprillipila toteutumassa – hoitajamitoitus romuttuu

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Slunga-Poutsalo: Koronakustannukset korvattava kunnille lupauksen mukaisesti

Perussuomalaisten Juvonen: Hoitovelka on suuri huoli

Uusimmat

Tampereen Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen