Perussuomalaiset valitsee uuden puheenjohtajan ensi viikolla puoluekokouksessa Seinäjoella. Puheenjohtajaehdokkaat Kristiina Ilmarinen, Sakari Puisto, Riikka Purra ja Ossi Tiihonen osallistuivat torstaina ehdokkaiden paneelikeskusteluun Helsingissä.

Ylen tänään julkaiseman puoluekannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatus on nousussa, ja kokonaiskannatus on 17,9 prosenttia. Kannatusjohdossa on tällä hetkellä kokoomus.

Puheenjohtajaehdokkaista Kristiina Ilmarinen ja Sakari Puisto arvioivat, että mikäli perussuomalaiset on mukana tulevassa hallituksessa, voi ovea pitää auki myös kokoomuksen suuntaan.

Puisto totesi, että perussuomalaisten tulee toki kerätä kannatuksen kasvua jatkossakin, jotta hallitusneuvotteluissa takana on vahva neuvottelumandaatti. Puisto totesi, että asiakysymyksistä riippuen myös sdp:n kanssa olisi mahdollista neuvotella hallitusohjelmasta.

Riikka Purra katsoo, että hallituskokoonpanosta keskustelu on ennenaikaista. Purra korosti, että perussuomalaisten kannattaa osallistua hallitukseen vain sillä edellytyksellä, että hallituksessa voidaan edistää omia tavoitteita. Purra totesi, että myös SDP:n aatteellisesta pohjasta löytyy yhtäläisyyksiä perussuomalaisten kanssa, mutta että nykyinen SDP on monissa asioissa vastakohta perussuomalaiselle politiikalle.

Kansallisvaltiolle on edelleen käyttöä

Perussuomalaiset on kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue. Purra esitti paneelissa erikseen, että kansainvälisen politiikan näyttämöllä hän edelleen luottaakin kansallisvaltioajatteluun, ja muistutti, että kansallisvaltion, kuten Suomen, tarjoama hyvinvointi ja turvallisuus on saavutettu vuosikymmenien työllä.

Puheenjohtajaehdokkaat toivat esille, että mahdollinen EU-ero ei ole suinkaan yksinkertainen tai edes yksiselitteinen asia, minkä lisäksi asiassa tulisi kuulla myös kansaa. Ilmarinen totesi, että EU käy joka tapauksessa kalliiksi veronmaksajalle, puhuttiinpa sitten EU-jäsenyydestä tai EU-erosta. Ossi Tiihonen olisi kuitenkin valmis poistumaan saman tien EU:sta ja eurojärjestelmästä.

Varautumismekanismi euroerolle

Puisto totesi, että euron suhteen tulisi vähintään selvittää varautumismekanismi, jolla järjestelmästä voitaisiin poistua. Puiston mukaan myös Schengen-järjestelmän tilapäinen rajoittaminen tulisi olla tilapäisesti mahdollista esimerkiksi turvapaikanhakija- ja koronakriisin tapaisissa tilanteissa.

–  Kynnyskysymyksenä EU-jäsenyydelle pidän sitä, että mitään uusia elpymispaketteja ei enää tule, ja koko (eduskunnan) suuri salihan on sanonut, että se on kertaluontoinen. Tämä on minulle tärkeä asia, Puisto totesi.

Purra toi esille, että EU ei enää noudata omia sääntöjään.

– EU on aikoja sitten siirtynyt pois niistä tehtävistä, joihin Suomi on kansanäänestyksessä suostunut. Joskus hämmästyttää, että Suomen kansa kannattaa niin vahvasti EU:ta ja euroa. Tässä tilanteessa perussuomalaisten tärkein tehtävä on pitää näitä asioita esillä, kuten elpymispakettikäsittelyssä kuulimme. Pitää siis yrittää muuttaa yleistä mielipidettä, jotta voisimme edes keskustella EU:sta hieman rehellisemmin.

Julkisen rahankäytön moraali heikentynyt

Suomi otti viime vuonna uutta velkaa kymmeniä miljardeja euroja. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen uhkaa lähestyä lähivuosina jo 75 prosenttia.

Kaikki puheenjohtajaehdokkaat esittivät huolensa Suomen velkaantumisesta. Ilmarinen totesi, että velkaantumisessa on huomioitava myös se, mihin rahaa käytetään.

– Velkaa saataisiin huomattavasti alemmaksi, jos katsottaisiin tarkemmin mihin rahaa käytetään.

Puisto totesi, että julkisen rahan käytön moraali on uhkaavasti heikentynyt.

– Verotuksen tulee olla maltillista. Tällä hetkellä julkista rahaa valitettavasti käytetään erilaisiin lempihankkeisiin ja toissijaisiin kustannuksiin. Menoja pitäisi siis priorisoida, ja samaan aikaan tulee luoda talouskasvun edellytyksiä.

Turhia menoja pitää karsia

Purra totesi, että velkaantuminen on korona-aikana ollut siinä mielessä hyväksyttävää, että esimerkiksi kunnat ovat voineet suoriutua perustehtävistään.

– Olen enemmän huolissani julkisen talouden liiallisesta paisumisesta. Jopa tällaisessa tilanteessa hallitus on lisännyt julkisia menoja omiin ideologisiin lempihankkeisiinsa. Nyt pitäisi katsoa aivan eri tavalla, mikä tällä hetkellä oleellista. Turhia menoja pitää karsia Purra sanoi.

Tiihonen aloittaisi talouden korjaamisen Suomen eläkejärjestelmästä.

– Saisimme siten valtavasti lisää dynamiikkaa ja samalla kasvavan toimeliaisuuden ansiosta verotuloja julkiseen talouteen.

Pakkoruotsin aika on ohi

Puheenjohtajaehdokkailta pyydettiin kannanottoja myös pakkoruotsiin, eli ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen. Tiihosen mukaan ruotsin opiskelu tulisi olla vapaaehtoista.

– Ruotsin opiskelusta pitäisi tehdä hauskempaa, esimerkiksi tekoälysovelluksilla, jotta ruotsia haluttaisiin opiskella enemmän vapaaehtoisesti.

Purra ilmoitti, että hän ei kannata pakkoruotsia. Puisto oli samoilla linjoilla.

– Useiden kielien opiskelu sopii joillekin, kuten itselleni, mutta ei kaikille.

Ilmarinen totesi myös, että pakkoruotsin aika on ohi.

– Nykyisin puhutaan paljon monimuotoisuudesta. Mitä monimuotoista siinä on, että pakotetaan opiskelemaan yhtä kieltä.

SUOMEN UUTISET