

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisin rahoitusongelmien ratkaisuksi esitetään uuden työryhmän perustamista – Purra: Ongelmat jo tiedossa, ratkaisua ei saada sillä, että samoja asioita pyöritetään paperista toiseen
Kansanedustajat Riikka Purra (ps), Kari Tolvanen (kok) ja Eveliina Heinäluoma (sd) keskustelivat tänään Ylen aamuohjelmissa poliisin rahoituksesta, joka on jäämässä riittämättömäksi tehtävien kasvaessa. Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet poliisin rahoituksen turvaamista sekä varoittaneet resurssien heikentämisen seurauksista.
Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä selvitys poliisin määrärahojen käytöstä on juuri valmistunut ja sen pohjalta laadittu raportti luovutettiin sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr) eilen.
Selvityksestä käy muun muassa ilmi, että kasvavassa määrin poliisin rahoja hupenee toimitilakuluihin ja ICT- eli tietotekniikkakuluihin.
Poliisin tultava paikalle ajoissa
Purra totesi, että julkishallinnossa ICT-menot on jo kuin musta aukko, joka ei ole enää edes lainsäätäjän hallittavissa.
– ICT-puoli kaipaisi nyt jonkinlaista ryhtiä ja ylipäätään sitä, että julkishallinnossa ja valtiolla kyettäisiin vaikuttamaan siihen, paljonko sinne menee kustannuksia sekä siihen, että järjestelmät olisivat toimivia.
Purra varoitti, että nykytilanteessa henkilöstökulut, eli poliisien määrä, on se, joka helpoimmin joustaa, kun jonnekin muualle tarvitaan enemmän rahaa.
– Kansalaisten turvallisuudentunne kuitenkin säilyy parhaiten sillä, että poliisi tulee tarvittaessa paikalle ja että vasteajat olisivat kestettävissä.
Paisuvat kulut ongelma myös hyvinvointialueilla
Purra huomautti, että kasvavat ICT-kulut ovat ongelma paitsi poliisissa, myös aloittavilla hyvinvointialueilla. Purra on kirjoittanut aiheesta myös blogissaan.
Toimivat tietojärjestelmät ovatkin välttämätön edellytys myös poliisin toiminnan sujumiselle.
– Vaikka saatetaan ajatella, että ICT-menoissa olisi kyse sivutoiminnoista, se on kuitenkin oleellinen asia poliisin työssä. Mikäli järjestelmät eivät toimi tai tieto ei kulje, niin vähän voidaan enää tehdä, koska koko poliisiorganisaatio tarvitsee tietojärjestelmiä toimiakseen. Me kaikki tiedämme, että jos työpaikoilla laitteet eivät toimi, siitä on selkeää haittaa työlle, Purra sanoi.
Vanhentuneet tai puutteelliset tietojärjestelmät muodostavat myös riskin tietoturvallisuuden kannalta. Tolvanen toi esille, että poliisin rahoitusta olisi yleisesti lisättävä.
– Perusrahoitus on liian pieni. Tämä oli myös parlamentaarisen työryhmän havainto aikaisemmin. Toivon, että nyt ollaan saatu selkänoja, joka osoittaa, että tosi on kyseessä. Poliisissa on sisäisesti jo pitkään tehty tiekarttoja ja esityksiä, miten esimerkiksi ICT-kuluja ja kiinteistökuluja kehitettäisiin, mutta rahoitus vaan edelleen puuttuu.
Perusongelma on rahan puute
Selvitysryhmä on laatinut erilaisia ehdotuksia joiden uskotaan olevan avuksi poliisin määrärahojen käytön tasapainottamiseen. Työryhmä esittää menojen jakamista erikseen henkilöstökuluihin, tilakustannuksiin, ICT–kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin.
Purra huomautti, että menojen jakaminen eri ryhmiin ei kuitenkaan vielä ratkaise perusongelmaa, eli puuttuvaa rahoitusta.
– Jos rahaa ei ole tarpeeksi, tilanne ei parane, koska joka tapauksessa joudutaan joustamaan jostain, vaikka sitten järjestelmien toimivuudesta tai työtilojen turvallisuudesta. Mikäli kuitenkin olemme sitä mieltä, että poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat valtion ykkösprioriteetteja, siihen on vain löydyttävä rahaa.
Selvityksessä esitetään myös perustettavaksi talousasioihin keskittyvä työryhmä, jonka tehtävänä olisi laatia useamman vuoden kehittämissuunnitelmia.
Työryhmän perustaminen ei auta
Purra huomautti, että työryhmien perustaminen on hallinnossa ja politiikassa yleensä tapana silloin, kun ei ole tiedossa, miten asioita voitaisiin ratkaista.
– Kyse ei kuitenkaan nyt ole siitä, etteikö meillä olisi informaatiota, koska kyllä sitä on. Ongelmat ovat paitsi lainsäätäjän, myös poliisin ja valtiovarainministeriön tiedossa. Myös sisäministeriö kertoo omien sektoriensa rahoitusvajeesta. Kun asiat ovat tiedossa, niin ratkaisua ei saada sillä, että samoja asioita pyöritetään paperista toiseen.
Kurjistaminen on jo arkipäivää
Purra toi myös esille, että Suomessa poliisin toimintaan käytettävät resurssit eivät edes ole samalla tasolla kuin verrokkimailla.
– Poliisi on vuodesta toiseen kertonut, että heidän on vaikea suunnitella toimintaansa, mikäli tärkeimpiin tehtäviin kohdistetut eurot eivät ole johdonmukaisia. Julkisessa hallinnossa on vaikeaa tehdä suunnitelmia, jos ei ole tiedossa onko rahaa tulossa vai ei. Valitettavasti poliisin toiminnassa tällainen vähitellen tapahtuva kurjistaminen on jo arkipäivää.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti ja painokkaasti vaatineet poliisin rahoituksen turvaamista sekä varoittaneet resurssien heikentämisen seurauksista.
Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen
Poliisin toiminnan ohella rahoitusongelmat koskevat Suomessa muitakin sisäisen turvallisuuden sektoreita. Perussuomalaisten viime vuonna julkaistussa vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin määrärahojen lisäyksiä myös tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toimintaan, vankilaturvallisuuden parantamiseen sekä henkilöstöresurssien turvaamiseen oikeusavussa.
– Tämä kokonaisuus koskee lopulta sitä, mihin tässä maassa laitetaan veronmaksajien rahoja. Meidän on keskusteltava siitä, mitkä ovat tärkeysjärjestykset ja mihin tässä paletissa kuuluvat yhteiskunnan turvallisuus ja kansalaisten hyvinvointi. Kunnilla, valtiolla ja alueilla on nyt liikaa lakisääteisiä tehtäviä. Rahat eivät riitä kaikkeen, Purra sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ICT-kulut Kari Tolvanen hyvinvointialueet vauvakato tärkeysjärjestys Krista Mikkonen Sisäministeriö julkiset menot henkilöstö rahoitus Eveliina Heinäluoma Riikka Purra Turvallisuus perussuomalaiset Poliisi Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pohjoisen poliisin painajainen: Ruotsin jengirikollisuus leviää Suomeen

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Purra: Hallitus runnoi poliittisen himmelin ilman tarvittavaa rahoitusta ja aikaa – edes pääministerin maakunta ei todennäköisesti ole ajoissa valmis

Perussuomalaisten aluevaaliohjelma laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: ”Rahaa Suomessa on, se vaan menee nyt muualle kuin suomalaisten hyväksi”

Hallitus vastaa perussuomalaisten välikysymykseen keskiviikkona – Purra: ”Toivottavasti Suomi ei enää koskaan tämän kauden jälkeen saa vihreää sisäministeriä”

Haitallisesta maahanmuutosta ollaan hiljaa – Purra: ”Kun väkivaltaa ihannoiva rap-artisti sai syytteen törkeästä lapsenraiskauksesta, media ei edes tohtinut kertoa henkilön nimeä tai taustaa”

Packalén poliisin määrärahaselvityksestä: Valtiovarainministerillä on peiliin katsomisen paikka

Kehysriihen panostukset ulkoiseen turvallisuuteen keräävät kehuja – sisäinen turvallisuus kuitenkin unohdettu
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää