Poliisin rahoitusongelmien ratkaisuksi esitetään uuden työryhmän perustamista – Purra: Ongelmat jo tiedossa, ratkaisua ei saada sillä, että samoja asioita pyöritetään paperista toiseen

Kansanedustajat Riikka Purra (ps), Kari Tolvanen (kok) ja Eveliina Heinäluoma (sd) keskustelivat tänään Ylen aamuohjelmissa poliisin rahoituksesta, joka on jäämässä riittämättömäksi tehtävien kasvaessa. Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet poliisin rahoituksen turvaamista sekä varoittaneet resurssien heikentämisen seurauksista.

Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä selvitys poliisin määrärahojen käytöstä on juuri valmistunut ja sen pohjalta laadittu raportti luovutettiin sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr) eilen.

Selvityksestä käy muun muassa ilmi, että kasvavassa määrin poliisin rahoja hupenee toimitilakuluihin ja ICT- eli tietotekniikkakuluihin.

Poliisin tultava paikalle ajoissa

Purra totesi, että julkishallinnossa ICT-menot on jo kuin musta aukko, joka ei ole enää edes lainsäätäjän hallittavissa.

– ICT-puoli kaipaisi nyt jonkinlaista ryhtiä ja ylipäätään sitä, että julkishallinnossa ja valtiolla kyettäisiin vaikuttamaan siihen, paljonko sinne menee kustannuksia sekä siihen, että järjestelmät olisivat toimivia.

Purra varoitti, että nykytilanteessa henkilöstökulut, eli poliisien määrä, on se, joka helpoimmin joustaa, kun jonnekin muualle tarvitaan enemmän rahaa.

– Kansalaisten turvallisuudentunne kuitenkin säilyy parhaiten sillä, että poliisi tulee tarvittaessa paikalle ja että vasteajat olisivat kestettävissä.

Paisuvat kulut ongelma myös hyvinvointialueilla

Purra huomautti, että kasvavat ICT-kulut ovat ongelma paitsi poliisissa, myös aloittavilla hyvinvointialueilla. Purra on kirjoittanut aiheesta myös blogissaan.

Toimivat tietojärjestelmät ovatkin välttämätön edellytys myös poliisin toiminnan sujumiselle.

– Vaikka saatetaan ajatella, että ICT-menoissa olisi kyse sivutoiminnoista, se on kuitenkin oleellinen asia poliisin työssä. Mikäli järjestelmät eivät toimi tai tieto ei kulje, niin vähän voidaan enää tehdä, koska koko poliisiorganisaatio tarvitsee tietojärjestelmiä toimiakseen. Me kaikki tiedämme, että jos työpaikoilla laitteet eivät toimi, siitä on selkeää haittaa työlle, Purra sanoi.

Vanhentuneet tai puutteelliset tietojärjestelmät muodostavat myös riskin tietoturvallisuuden kannalta. Tolvanen toi esille, että poliisin rahoitusta olisi yleisesti lisättävä.

– Perusrahoitus on liian pieni. Tämä oli myös parlamentaarisen työryhmän havainto aikaisemmin. Toivon, että nyt ollaan saatu selkänoja, joka osoittaa, että tosi on kyseessä. Poliisissa on sisäisesti jo pitkään tehty tiekarttoja ja esityksiä, miten esimerkiksi ICT-kuluja ja kiinteistökuluja kehitettäisiin, mutta rahoitus vaan edelleen puuttuu.

Perusongelma on rahan puute

Selvitysryhmä on laatinut erilaisia ehdotuksia joiden uskotaan olevan avuksi poliisin määrärahojen käytön tasapainottamiseen. Työryhmä esittää menojen jakamista erikseen henkilöstökuluihin, tilakustannuksiin, ICT–kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin.

Purra huomautti, että menojen jakaminen eri ryhmiin ei kuitenkaan vielä ratkaise perusongelmaa, eli puuttuvaa rahoitusta.

– Jos rahaa ei ole tarpeeksi, tilanne ei parane, koska joka tapauksessa joudutaan joustamaan jostain, vaikka sitten järjestelmien toimivuudesta tai työtilojen turvallisuudesta. Mikäli kuitenkin olemme sitä mieltä, että poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat valtion ykkösprioriteetteja, siihen on vain löydyttävä rahaa.

Selvityksessä esitetään myös perustettavaksi talousasioihin keskittyvä työryhmä, jonka tehtävänä olisi laatia useamman vuoden kehittämissuunnitelmia.

Työryhmän perustaminen ei auta

Purra huomautti, että työryhmien perustaminen on hallinnossa ja politiikassa yleensä tapana silloin, kun ei ole tiedossa, miten asioita voitaisiin ratkaista.

– Kyse ei kuitenkaan nyt ole siitä, etteikö meillä olisi informaatiota, koska kyllä sitä on. Ongelmat ovat paitsi lainsäätäjän, myös poliisin ja valtiovarainministeriön tiedossa. Myös sisäministeriö kertoo omien sektoriensa rahoitusvajeesta. Kun asiat ovat tiedossa, niin ratkaisua ei saada sillä, että samoja asioita pyöritetään paperista toiseen.

Kurjistaminen on jo arkipäivää

Purra toi myös esille, että Suomessa poliisin toimintaan käytettävät resurssit eivät edes ole samalla tasolla kuin verrokkimailla.

– Poliisi on vuodesta toiseen kertonut, että heidän on vaikea suunnitella toimintaansa, mikäli tärkeimpiin tehtäviin kohdistetut eurot eivät ole johdonmukaisia. Julkisessa hallinnossa on vaikeaa tehdä suunnitelmia, jos ei ole tiedossa onko rahaa tulossa vai ei. Valitettavasti poliisin toiminnassa tällainen vähitellen tapahtuva kurjistaminen on jo arkipäivää.

Perussuomalaiset ovat toistuvasti ja painokkaasti vaatineet poliisin rahoituksen turvaamista sekä varoittaneet resurssien heikentämisen seurauksista.

Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen

Poliisin toiminnan ohella rahoitusongelmat koskevat Suomessa muitakin sisäisen turvallisuuden sektoreita. Perussuomalaisten viime vuonna julkaistussa vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin määrärahojen lisäyksiä myös tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toimintaan, vankilaturvallisuuden parantamiseen sekä henkilöstöresurssien turvaamiseen oikeusavussa.

– Tämä kokonaisuus koskee lopulta sitä, mihin tässä maassa laitetaan veronmaksajien rahoja. Meidän on keskusteltava siitä, mitkä ovat tärkeysjärjestykset ja mihin tässä paletissa kuuluvat yhteiskunnan turvallisuus ja kansalaisten hyvinvointi. Kunnilla, valtiolla ja alueilla on nyt liikaa lakisääteisiä tehtäviä. Rahat eivät riitä kaikkeen, Purra sanoi.