LEHTIKUVA
Hallituksen toteuttama muodollinen alv:n alarajan ja sen huojennusalueen nosto saivat odotetusti huutia eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina.
Hallitus esittää alv:n alarajan korotusta 8 500 eurosta 10 000 euroon ja huojennusalueen nostoa 22 500 eurosta 30 000 euroon. Samalla nostettaisiin kuittipakon alaraja 10 000 euroon.
Perussuomalaiset ovat vuodesta 2011 saakka esittäneet alv:n alarajan korottamista 20 000 euroon ja huojennusrajan nostoa 40 000 euroon.
Sasia eivät yksinyrittäjät kiinnostaneet
Keskustelussa huomattiin myös, kuinka puhujien maailmankuvat vaikuttivat näkemyksiin. Kokoomuksen Kimmo Sasi (kok.) sanoi, ettei 10 000 euron toiminta ole oikeaa liiketoimintaa. Tämä osoitti melkoista ymmärtämättömyyttä pien- ja yksinyrittäjien arjesta.
-Eikä sitä ole edes 25 000 tai 30 000 euron toimintakaan, Sasi totesi.
– Onko parempiakin kohteita saada kasvua aikaan? Tämä on hyvä signaali, mutta aika kallis keino tämä on, Sasi totesi.
Heikkilä: Korkeammatkin
alarajat kävisivät
Perussuomalaisten Lauri Heikkilä korosti, että rajat voisivat olla suuremmatkin: alv:n alaraja voitaisiin nostaa lähelle 50 000 euroa.
– Se toisi yrittäjälle yli 10 000 euroa enemmän tuloja: se voisi rohkaista yrittämään ja palkkaamaan työntekijöitä, Heikkilä laski.
Vesa-Matti Saarakkala (ps.) iloitsi, että myös oppositiosta käsin voi palvella isänmaata.
– Olemme ainoa puolue, joka on pitänyt koko ajan esillä alv:n alarajan nostoa 20 000 euroon ja huojennusosan nostoa 40 000 euroon. Tähän ei vielä päästy, mutta esitys on oikeansuuntainen. Kun perussuomalaiset ovat edistäneet tätä asiaa, toivon, että myös Viron malliselle yritysverotukselle tehtäisiin tietä. Silloinhan asiat sujuisivat hyvin, Saarakkala kehotti.
Turunen: Hallitus
pyrki vain otsikkoon
Myös kansanedustaja Kaj Turunen (ps.) muistutti perussuomalaisten esittäneen alv-alarajan nostoa jo vuonna 2011.
– Hallituksen esityksen motiivina on vain otsikon saanti! Työllisyys paranee vain, jos alv-rajaa nostetaan reilusti, Turunen painotti.
– Yhteisöveron alarajaa laskettiin reilusti, mutta dynaamisia vaikutuksia ei ole tullut, koska työpaikat ovat syntyneet pieniin yrityksiin. Siksi pitäisi tehdä reilu alv-rajan nosto, Turunen painotti.
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) muistutti yrittäjien toivovan, että sääntöjä muutettaisiin harvoin, mutta perustellusti ja niin, että vaikutus olisi hyvä ja tuntuva. Nyt näyttää siltä, että on paljon puhetta ja vähän villoja. Perussuomalaisten esitys rohkaisisi heitä, jotka harkitsevat yrittäjäksi ryhtymistä.
Kokko: Veronkierrosta hyötyvät
suuremmat rosvot
Osmo Kokko (ps.) korosti alv-rajan korotuksen auttavan pienen liikevaihdon yrittäjiä, jotka eivät voi rahoittaa suuria hankintojaan arvonlisäveron poisto-oikeudella. Siksikin perussuomalaiset on esittänyt 20 000 euron alarajaa.
Kuittivelvollisuudesta hän totesi, että veronkierrosta hyötyvät isommat rosvot.
– Isommat rosvot ovat muualla! Nämä ovat nakkivarkaita. Tällaisesta byrokratiasta pitää päästä pois, Kokko totesi.
Tuupainen: Yrittäjänaiset toivovat
EU:n keskitasoa
Perussuomalaisten Kauko Tuupainen (kuvassa) muistutti, kuinka Suomen Yrittäjänaiset vetosivat tiistaina kaikkiin kansanedustajiin sen puolesta, että alv-raja nostettaisiin EU:n keskitasolle, joka on 30 000 euroa. Alarajan nosto auttaa yrittäjiä, jotka tekevät töitä käsillään.
– Kampaajat ja kosmetologit ovat näreissään, että heidän alv:nsa nostettiin 24 prosenttiin. Moni yritys lopetti ja myös houkutus harmaaseen talouteen on lisääntynyt, Tuupainen muistutti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
