Osa eduskunnan jättävistä kansanedustajista valittaa eduskunnan muuttuneen pinnallisemmaksi ja keskustelun aggressiivisemmaksi. Perussuomalaisten kansanedustajat eivät allekirjoita väitteitä.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola ihmettelee tämän kauden jälkeen eduskunnan jättävien kollegoiden ulostuloja.

– Olen joskus huvittanut itseäni lukemalla eduskunnan vanhoja pöytäkirjoja. Voin sanoa, että menneinä vuosikymmeninä kielenkäyttö oli paljon nykyistä raaempaa. Joskus sata vuotta sitten jopa brutaalia.

– Ihan lähivuosikymmeniltäkin muistamme esimerkiksi vaikkapa Sulo Aittoniemen tai Tony Halmeen puheita ja tekoja, joiden rinnalla nykyiset edustajat vaikuttavat aika pyhäkoululaisilta, Eerola kirjoittaa Facebookissa.

Huutoa, päälle käymistä ja salamurhia

Eerola ottaa vertailukuvaksi kaakkoisen Euroopan, jossa parlamentaarikot käyvät välillä toistensa kimppuun ihan fyysisestikin kesken täysistuntoa.

– Britanniassakin on aika häijy tyyli, kun naamat vastakkain huutavat toisilleen.

– Ja jos kansainvälistä tarkkailua jatketaan esimerkiksi Aasian, Afrikan tai latinalaisen Amerikan suuntaan, niin siellä aika ajoin opposition edustajia välillä salamurhataan, ja vastaavasti oppositio lähettää räjähtävän dronen kohti vallanpitäjää. Milloin Suomessa näin on ollut?

“On asioita, joista ei saisi puhua”

Suomessa on Eerolan mukaan oikein hyvin käyttäytyvä kansanedustajalaitos.

– Aina joku toki mokaa, mutta noin pääsääntöisesti ja keskimäärin täällä käyttäydytään hyvin. Näissä ulostuloissa on takana vain ja ainoastaan se, että on kaksi kappaletta asioita, joista ei mielellään saisi puhua, ja joita ei puhuessaan etenkään tulisi kritisoida.

– Epäkohtien esille tuominen ei ole huonoa käytöstä tai vihapuhetta, Eerola muistuttaa.

Kokoomus uhriutuu Salolaisen suulla

Oman kortensa keskusteluun tuo Ilta-Sanomille haastattelun antanut Pertti Savolainen (kok.), jonka mielestä tämän päivän politiikkojen saamaa höykytystä ei voi verratakaan 70-lukuun, jolloin hän nousi kansanedustajaksi.

– Me (kokoomuslaiset) olimme totaalisesti syrjittyjä. Kun jotkut nyt puhuvat, että ovat olleet politiikassa sylkykuppina – jotkut kepulaisetkin ovat käyttäneet sitä ilmaisua – he eivät tiedä mitään sylkykuppina olemisesta. Me olimme sekä kepun että demarien sylkykuppina täällä silloin Urho Kekkosen aikana, Salolainen sanoo IS:n haastattelussa.

Kun “arvopohjat” eivät kohtaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen tarttuu Savolaisen kommenttiin Facebookissa.

– Jotenkin tämä häpeällinen suomettumisen aikakausi tuo vahvasti mieleen häpeällisen nykyajan, kun “arvopohjat” eivät kohtaa ja kun kansallismielisiä ei haluta hyväksyä mukaan poliittiseen päätöksentekoprosessiin.

– Onneksi ajat muuttuvat ja vanhatkin arvopohjat murenevat. Tämän on historia osoittanut ja sen tulee osoittamaan myöskin lähitulevaisuus, Immonen toteaa.

SUOMEN UUTISET