Helsingissä on meneillään mittava myyräntyö ja raidekiima, jonka seurauksena kiskot halutaan vetää kaupungin joka niemen notkoon ja saarelmaan. Perusteena ratkaisulle käytetään muun muassa energiatehokkuutta. Ainakin Tekniikan maailman selvityksen mukaan perusteet saattavat olla ihan muualla.

Tekniikan maailma – tuo meidän wannabe-insinöörien ikiraamattu – on pureutunut ajankohtaiseen kysymykseen vertailemalla ratikan ja sähköauton energiankulutusta per matkustaja. Kysymys on akuutti pelkästään siksi, että Helsingissä panostetaan nyt apinan raivolla raiteisiin. Yksityisautoilijat saavat selvitä pääkaupungin hiekkakuoppaa muistuttavalla tieverkolla, miten kotteroillaan parhaiten taitavat.

Raide-Jokeri tulee HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskosken mukaan valmistuessaan kasvattamaan seudun raitiotieverkon pituutta noin 50 prosentilla. Myös Kruunusillat-hankkeen valmistelu on edennyt, ja kaupunginvaltuusto myönsi Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen rakentamisen käynnistämiselle rahoituksen vuodelle 2021.

Raitovaunujen operointi aiheuttaa päästöjä myös itse liikennejärjestelmänä. Laatu- ja ympäristöpäällikkö Maija Sarpon karkean arvion mukaan HKL:n tulevien rakennushankkeiden päästöt vuoteen 2035 mennessä ovat yhteensä noin 556 000 hiilidioksiditonnia (tCO2). Tästä radan osuus on noin 355 500 ja varikoiden 200 500 tCO2.

Raitovaunu häviää sähköautolle

Ja sitten itse kulutusvertailun tuloksiin, lähtökohtana sähköauton keskikulutus 20 kWh/100 km. Toimittaja Ragnar Mehiston hankkimien lukujen mukaan raitiovaunun kulutus vuonna 2019 oli 23 kWh/100 km matkustajaa kohden ja viime vuonna 33 kWh/100 km:

”Näin ollen jopa yksin sähköautolla ajaessa kulutus on pienempää – puhumattakaan siitä, jos autossa on useampi matkustaja jakamassa kulutusta”, Mehisto päättelee.

Raideinvestoinnit ovat ratkaisuja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tämä on saanut TM.n toimittajan pohtimaan sitä, miten mielekästä on sitoutua jäykkiin liikenneinfran jätti-investointeihin.

– En malta olla miettimättä vielä isompaa visiota. Sellainen voisi olla pienet, suoraan lähtöpaikasta määränpäähän kulkevat, autonomiset autot. Ne antaisivat paremman matkustuskokemuksen kuin vaihtoihin perustuva pikaraitiotie, Mehisto kirjoittaa.

Ratikkakeskustelu sähköistää tunnelmaa

Päätoimittaja Matias Turkkila nosti TM:n artikkelin Twitteriin ja sai aikaan monipuolisen ja poikkeuksellisen asialliseen argumentointiin perustavan ketjun. Kuten tieteessä yleensäkin, monenmoisiin tuloksiin pääsee lähtöarvoja muuttamalla.

Ratikkaa puolustetaan tilakysymyksillä ja tietty myös vihreisiin arvoihin liittyvillä poliittisilla mielikuvilla. Ratikalla ei toisaalta pääse mökille, huomautettiin vasta-argumenttina. Johdinauto tuotiin esiin vaihtoehtona ja toki myös Helsingin kaduilla jo hiipivä ladattava sähköbussi.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri sai ketjussa tehtäväkseen selvitellä ratikka-asiaa. Ensi viikolla kuulemma ehtii. Jäädään kuulolle.

SUOMEN UUTISET