Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaat voisivat hakea lainoja yhteensä 150 miljardin euron edestä, jotta ne pystyisivät kehittämään yhteisesti priorisoituja suorituskykyjä. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi voi tukea ehdotusta, joka on myös kokoluokaltaan oikeansuuntainen.
– Tässä EU ottaa lainaa markkinoilta lainattavaksi jäsenvaltioille. Vakuutena on omien varojen katon ja monivuotisen rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara, ja se rajoittuu tähän, eli vastuut sinällään eivät lisäänny, Purra sanoo.
– Tällä instrumentilla pyritään saamaan aikaiseksi tehokkaita yhteishankintoja, ja samalla saamme vahvistettua eurooppalaista puolustusteollisuutta vaikeassa tilanteessa.
Ukraina mukaan yhteishankintoihin
Purran mukaan Ukrainalla on välineessä erityinen asema.
– Suomi pitää tärkeänä, että Ukraina voi osallistua näihin yhteishankintoihin. Olemme halunneet korostaa sitä, että etulinjan maat ovat tässä aivan erityisesti huomioituina.
Suomi panostaa maavoimiin
Paketissa on mukana maavoimiin satsaaminen, joka Purran mukaan on luonnollisesti etulinjassa erityisen oleellista.
– Tämä on myös Suomen kannalta erittäin kannatettavaa kategoriaksi, johon voidaan saada rahoitusta.
– Meidän omat puolustusvoimamme tarvitsevat tulevina vuosina merkittäviä lisäinvestointeja nimenomaan maavoimiin, ja tämän osalta tämä hallitus on jo tehnyt päätöksiä, jotka voi tiivistää erityisesti siihen, että me nostamme puolustusmäärärahojen tasoa kolmeen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä, kertoo Purra.
Purran mukaan SAFEn suhteen on vielä hieman neuvoteltavaa eurooppalaisella tasolla, esimerkiksi lopputuotteiden eurooppalaisten komponenttien tai eri eurooppalaisten alihankkijoiden prosenttiosuuksissa.
