LEHTIKUVA/ARKISTO
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esittelee datakeskusten sähköveromuutosta koskevaa hallituksen esitystä eduskunnalle tänään tiistaina.
– Tietoteknillisten sovellutusten kehittyessä ja sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kasvaessa datakeskusten määrä tulee kasvamaan Suomessakin merkittävästi. Suomen verrattain kylmä ilmasto tarjoaa edulliset olosuhteet laskennan jäähdytykselle. Veronmaksajan pääosin omistama kantaverkko on samoin luotettava, ja sen liitynnät tarjoavat datakeskuksille edullista ja toimitusvarmaa sähkötehoa. Tekoälybuumi jatkuu, eikä suurten kielimallien kehitykselle ole loppua näköpiirissä. Siksi datakeskusten määrä jatkaa kasvuaan – voimme sanoa, että internet ja tekoäly asuvat datakeskuksissa.
– On kuitenkin eri asia, pitääkö veronmaksajan tukea verotuella esimerkiksi pornon laskentaa, kryptovaluuttalouhintaa tai tietoturvallisesti epämääräisiä sovelluksia. Naapurimaissamme datakeskusten vastaava verotuki on poistettu, Purra huomauttaa.
Purra toteaa, että datakeskusinvestoinnit voivat parhaimmillaan täydentää elinkeinorakennettamme, mutta kansantaloutemme selkärangaksi TikTokista ei ole.
– On myös syytä pohtia, tarvitsevatko maailman rikkaimmat suuryritykset suomalaisen veronmaksajan selkänahasta raavittua erillisverotukea? Investointien pysyvä työllisyys ja taloudellinen lisäarvo voivat jäädä vähäisiksi – monesti datakeskus on vain suuritehoinen sähkönkäyttäjä ilman merkittävää kotimaista T&K-toimintaa.
– Suomalaisen kansantulon kannalta tarvitsisimme korkeamman jalostusarvon vientiä – sähkö sellaisenaan on aika primitiivinen vientituote. Ideaalitilanteessa suomalaiset firmat voisivat viedä tekoälymalleja ja huipputason tietoteknisiä palveluja. Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti.
Purra muistuttaa sähköntuotannon perustuvan vahvasti veronmaksajan tukeen ja veronmaksajien maksamiin investointeihin kuten 1970-luvun ydinvoimalahankkeisiin, energiasektorin valtionyhtiöihin, kantaverkkoon ja tuulimyllyjen syöttötariffeihin . On siksi perusteltua, että sähköä käyttävät suurtoimijat osallistuvat kustannuksiin täysimääräisesti.
– Datakeskusten tarvitsema sähköteho on valtaisa. Pelkästään Forssaan suunnitteilla oleva datakeskuskokonaisuus saattaa kuluttaa noin puolet Olkiluoto 3:n sähkötehosta ja melkein kymmenyksen koko Suomen sähkötarpeesta. Kyseessä on siis vain yksi datakeskus. Eri arvioiden mukaan datakeskusten sähkötarve voi nousta muutaman vuoden kuluessa jopa 1,5 gigawattiin. Datakeskusten taloudellinen lisäarvo kansantaloudessamme voi kuitenkin jäädä suhteellisen maltilliseksi, jos ja kun nämä ulkomaiset suorat investoinnit työllistävät pysyvästi melko vähän työvoimaa, varsinaisen rakentamisen jälkeen.
Purran mukaan olisi tietenkin toivottavaa, että datakeskusinvestoinnit toisivat mukaan vaikkapa merkittävät määrät T&K–toimintaa tai muita rinnakkaisinvestointeja. Käykö näin – tämä jää nähtäväksi.
– Sähköverkon lisääntyneen kuorman vuoksi sähkön hinta noussee – kuten Irlannissa, ellei sähkön tarjonta lisäänny nopeasti. Datakeskukset tarvitsevat etupäässä vakaata sähkötehoa, perusvoimaa, ja sähkömarkkinoiden joustoihin osallistuminen voi osoittautua hankalaksi. Toivon mukaan datakeskusten hukkalämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kaukolämpöverkossamme.
– Kannattaa muistaa, että esimerkiksi lisäydinvoiman rakentaminen on kovin hidasta, projektit voivat kestää vuosikymmeniä. Tuulipuistojakin on jo melko tavalla, ja maaseudulla poliittinen vastustus tuulivoimalle on kasvussa. Kokonaisuus on haastava, Purra sanoo.
Purra kommentoi myös valmisteilla olevaa uutta tukimallia:
– Vaikka nykyinen sähköverotuki nyt ehdotetaan poistettavaksi, hallitus on päättänyt varmistaa Suomen kilpailukyvyn, kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisten datakeskusinvestointien toteuttamisen. Tätä varten hallitus valmistelee parhaillaan valmisteltavana olevan datatalouden tiekartan suosituksia hyödyntäen uuden tukimallin tavoitteen saavuttamiseksi. Sen valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla enintään nykyisen datakeskusten sähköverotuen suuruiset. Hallitus päättää valmistelun päälinjoista mahdollisimman pian tiekartan valmistumisen jälkeen ja tavoitteena on, että tuki on voimassa syksyllä 2026.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Datakeskuksissa käytettävän sähkön verotus kiristyy ensi vuonna. Hallitus päätti, että 1.7.2026 alkaen konesalien sähkö siirretään alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Muutoksen myötä vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Valtion arvioidaan saavan lisätuloja sähköverosta vuositasolla noin 47 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela piti eduskunnassa puheenvuoron hallituksen esityksestä, jossa esitetään sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamista. Koskela kiitti hallitusta esityksestä ja piti sitä oikeansuuntaisena vastauksena muuttuvan energiajärjestelmän haasteisiin. Koskela painotti, että nyt on katsottava tarkkaan sitä, kuka kasvaneen sähkönkulutuksen kustannukset joutuu maksamaan. Sähköverkkoa on kehitettävä suomalaisten tarpeisiin, ei suuryritysten sanelemana.
Lämmöllä-verkkolehden päätoimittaja Toni Degerlund nostaa toukokuun pääkirjoituksessaan esiin sähköriippuvuuden haavoittuvuudet ja korostaa hybridijärjestelmien ja hajautetun energiantuotannon merkitystä todellisen huoltovarmuuden takaajana. Degerlund mainitsee huhtikuun laajat sähkökatkot Espanjassa, Portugalissa ja Lappeenrannassa, ja kysyy kriittisesti, kuinka ylivoimainen sähkö voi olla huoltovarmuudessaan, jos koko järjestelmä pysähtyy, kun virta katkeaa.
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.
EU-komissio on nostanut Sodankylään suunnitellun Sakatin kaivoshankkeen Euroopan strategisten kaivoshankkeiden listalle. Hanke on kiistanalainen, sillä raaka-aine-esiintymä sijaitsee Natura 2000 -alueella Viiankiaavalla. Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo, että toteutuessaan hanke toteutettaisiin luontoarvoja suojellen, mutta samalla niin, että rikasta esiintymää voidaan hyödyntää.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Hallitus tekee merkittäviä panostuksia Suomen talouden ja kilpailukyvyn parantamiseksi kovenevassa globaalissa kilpailussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että esimerkiksi Savukoskella sijaitsevasta Soklin esiintymästä löytyy ydinreaktorien polttoainesauvoissa tarvittavaa niobi-alkuainetta ja Kainuusta uraaniesiintymiä, joita hyödyntämällä Suomesta saattaisi tulla jopa ydinenergiateollisuuden uusi johtotähti.
Viikon suosituimmat
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra on kertonut julkisuudessa joutuneensa useaan otteeseen epäasiallisen kohtelun kohteeksi taksissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan viimeinkin Diarra on havahtunut siihen, mistä perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia, eli hallitsemattoman maahanmuuton ongelmiin.
Tanskan suosituin tiktokkaaja on päättänyt muuttaa pois Tanskasta, koska haluaa lastensa kasvavan paikassa, jonka tavat ja arvot vastaavat hänen omiaan. Viimeinen pisara oli se, kun hän näki sateenkaaren värisiä Pride-lippuja lastensa koulussa. Sellaisessa ympäristössä hän ei halua lastensa kasvavan.
Arvovaltainen Wall Street Journal kertoo tutkimuksista, joiden valossa transsukupuoliseksi identifioitumisen taustalla on "sosiaalinen tartunta". Vuonna 2020 amerikkalaistutkija Colin Wrightin ura päättyi yhteen twiittiin, jossa hän kuvaili sukupuolidysforian räjähdysmäistä yleistymistä tällaiseksi tartunnaksi. Kriitikot leimasivat Wrightin transfobiseksi, ja cancel-kulttuurin ilmapiiri tuhosi hänen akateemisen uransa. Uudet tutkimustulokset näyttäisivät kuitenkin tukevan Wrightin alkuperäistä arviota.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää viime perjantaina Helsingissä nähtyä Palestiina-mielenosoitusta vakavana hälytysmerkkinä. Mielenosoituksessa kannettiin isoa punaista banderollia, jossa luki “Eläköön aseellinen vastarinta”, ja sen rinnalla heilutettiin palestiinalaislippuja Helsingin ydinkeskustassa.
Jo pitkään ilmastonmuutoksen seurauksista varoittanut monimiljardööri Bill Gates on kääntänyt kelkkansa ilmastonmuutoksen suhteen. Nyt hän on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei tulekaan johtamaan koko ihmiskunnan tuhoutumiseen. Gates pitää silti ilmaston lämpenemistä vakavana ongelmana köyhien maiden asukkaille, joten hän kehottaa keskittymään ilmastotoimissa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) piirissä toimiva anarkistinen A-ryhmä on äskettäin käynyt levittämässä valtiovarainministeri Riikka Purran kodin läheisyyteen banderollin, jossa ryhmä haistattelee Purralle. Banderolli on muutenkin sävyltään uhkaava.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) lopettaa välittömästi rahoituksen ja muun tuen anarkistiselle A-ryhmälle, joka on osallistunut hallituksen ministereihin kohdistuvaan uhkailuun.
Maahanmuuttovirasto on peruuttanut tänä vuonna jo 468 työperusteista oleskelulupaa automaattisen jälkivalvonnan seurauksena.
