PS ARKISTO
Hallitus esitti eduskunnalle vuoden 2026 ensimmäisen lisätalousarvion, jossa painopiste on kasvua ja turvallisuutta tukevissa investoinneissa. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan kokonaisuus osoittaa, että hallitus kykenee samanaikaisesti vahvistamaan talouden kasvupohjaa ja huolehtimaan kansallisesta turvallisuudesta, vaikka julkinen talous on tiukassa tilanteessa.
Lisätalousarvio sisältää kasvutoimia yhteensä 145 miljoonalla eurolla, Laivue 2020 -hankkeen tilausvaltuuden korottamisen 139 miljoonalla eurolla sekä Fingridin omistusjärjestelyihin 402 miljoonaa euroa. Samalla tuloarvioita alennetaan verotuloarvioiden tarkentumisen vuoksi joulukuun valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti.
Hallitus vahvistaa Fingrid-kaupalla valtion omistusta kriittisessä infrastruktuurissa. Riikka Purra korosti, että sähkön kantaverkko on keskeinen osa kansallista turvallisuutta.
– Kriittinen infra on pidettävä omissa käsissä, ja kantaverkko jos mikä on kriittistä infraa. Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on osa kansallista turvallisuutta. Sen on toimittava kaikissa olosuhteissa.
Ministerin mukaan ratkaisu poikkeaa selvästi aiemmista ulkomaalaisomistukseen johtaneista järjestelyistä.
– Päätösten takana olevat periaatteet, perusteet ja myös arvot ovat aivan jotain muuta kuin takavuosien Caruna- ja Uniper-seikkailut, Purra muistutti.
Teknologian ja puhtaan energian kehitykseen osoitetaan merkittäviä panostuksia. Energialaitosten uuden teknologian koehankkeisiin varataan 48 miljoonan euron valtuus.
– Tämä ei ole haaveilua – tämä on käytännön tukea vetyhankkeille, uusiutuville polttoaineille ja energian varastointiteknologioille.
Tavoitteena on luoda Suomeen uutta energia-alaa, joka tukee kasvua, työllisyyttä ja vientiä.
IPCEI-hankkeisiin myönnetään 78 miljoonan euron valtuus ja 20 miljoonan euron määräraha. IPCEI on valtiontuki-instrumentti, jonka avulla valtio voi rahoittaa strategisesti tärkeiksi katsottujen teollisuudenalojen tutkimus‑ ja kehityshankkeita sekä ensimmäisiä teollisen mittakaavan hankkeita muita valtiontuki-instrumentteja joustavammin.
Pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin varataan erikseen 19 miljoonan euron valtuus ja kuuden miljoonan euron määräraha.
Liikenneinvestoinneissa Länsiradan valtionrahoituksen enimmäismääräksi esitetään 385 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut omistajat rahoittavat hanketta vastaavalla summalla.
– Tämä on vähemmän kuin hallitusohjelman mukainen valtion rahoitusosuus, 460 miljoonaa.
Turvallisuuteen panostetaan kasvattamalla Laivue 2020 -hankkeen tilausvaltuutta.
– Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja Suomen on vastattava siihen. Tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään momentin määrärahaa muuttamatta, ja valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnetyistä määrärahoista.
Määrärahatarve kasvaa siis 438 miljoonaa euroa. Yhdessä tuloarvion 952 miljoonan euron aleneman kanssa nettolainanoton tarpeeksi muodostuu vuonna 2026 noin 10,8 miljardia euroa. Ilman Valtion asuntorahaston kassan tulouttamista alijäämä olisi 13,1 miljardia.
Budjetoidun valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2026 lopussa noin 201 miljardia euroa, mikä on noin 69 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Ministeri Purra arvosteli oppositiota talousrealiteettien sivuuttamisesta.
– Totuus on: rahaa ei ole. Sitä ei ole säästöjen peruutuksiin, joita oppositio liukuhihnalta edelleen esittää, eikä korjaamaan jokaista sellaista ongelmaa, jonka korjaaminen ei kuulu valtiolle ja veronmaksajalle.
– Oppositio on jo valmiina kritisoimaan jokaista euroa ja senttiä ja syyttämään hallitusta asioista, joihin se ei ole syyllinen. Päivästä riippuen esitätte joko lisää säästöjä, joita voisitte taas vastustaa, tai sitten entistenkin peruuttamista. Yleensä molempia samaan aikaan.
Hänen mukaansa hallituksen talouspolitiikan ydin on pysyvien menojen hillitseminen samalla, kun investointeja ja uudistuksia lisätään.
– Hallituksen talouspoliittinen työ näissä haastavissa oloissa on monimutkaista juuri siksi, että samaan aikaan on kyettävä sekä sopeuttamaan eli ennen kaikkea vähentämään pysyviä käyttötalousmenoja että painamaan kaasua uudistuksin, kasvutoimin ja investoinnein.
Ministerin mukaan velanhoidon kasvavat korkomenot rajaavat voimakkaasti liikkumavaraa tulevina vuosina.
– Kunpa nyt ei menisi neljää miljardia, pian jo viittä miljardia, vuodessa valtionlainan pelkkiin korkomenoihin.
Hallituksen linjan mukaisesti lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti puolustukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, joita ministeri piti väistämättöminä menokohteina nykyisessä turvallisuus- ja väestötilanteessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Asiastudion podcast-yhteishaastattelussa valtiovarainministeri Riikka Purra ja talouselämän vaikuttaja Björn Wahlroos puntaroivat Suomen talousjärjestelmää, hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja järjestelmän rakenteellisia heikkouksia. Vaikka hyvinvointivaltio onkin suurissa vaikeuksissa, rohkeilla uudistuksilla se voidaan vielä pelastaa.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Rauman telakka RMC ja Yhdysvaltain rannikkovartiosto ovat solmineet sopimuksen kahden keskikokoisen jäänmurtajan rakentamisesta Rauman telakalla. Alusten rakentaminen alkaa välittömästi. Myös neuvottelut rannikkovartioston ja Helsingin telakan välillä saataneen päätökseen lähiaikoina, jolloin Suomessa rakennettavien jäänmurtajien määrä nousee neljään.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
