Suomalaisen peruskoulun ongelmat ovat laajasti tiedossa ja näkyvät etenkin oppimistuloksia mittaavissa Pisa-mittauksissa, joissa jo yli 20 vuoden ajan – erityisesti matematiikan ja lukutaidon osalta – on ollut alamäkeä.
Suomen hallitus on jo tarttunut haasteeseen, ja seuraavaksi perusopetuslakia uudistetaan osaamistakuulla, jota opetus- ja kulttuuriministeriö on jo lähtenyt valmistelemaan. Tällä hallitusohjelman kirjauksella halutaan nostaa lasten ja nuorten oppimisen ja osaamisen taso ja pyritään kohentamaan heikkoja Pisa-tuloksia.
Perustaitojen oppimiseen ja osaamiseen nykyhallitus on panostanut 200 miljoonaa euroa lisäten matematiikan ja äidinkielen opetukseen kolme tuntia viikossa.
Myös kännyköiden käytön kielto oppitunneilla ja kiusaamisen vastaiseen työhön osoitetut viisi miljoonaa euroa ovat toimia, joilla koulujen toimintakulttuureihin saadaan työrauhaa ja oppimisen edellytyksiä.
Kouluissa opiskellaan ennen kaikkea elämää varten
Tuoreella videolla valtiovarainministeri Riikka Purra ja erityisopettajana työskennellyt kansanedustaja Jaana Strandman kertaavat perusopetuksen ongelmia ja pohtivat laajemmin, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
– Meidän täytyy jatkossa pitää kiinni perustaidoista, perusturvallisuudesta, siis siitä, että opettajalla on mahdollisuus keskittyä opetuksen ohjaamiseen. Kouluissa on keskityttävä rutiineihin, rajoihin ja vahvasti koulun ilmapiirin parantamiseen, Strandman sanoo ja jatkaa, että viime vuosina perusopetuksessa on keskittyminen luisunut toissijaisiin asioihin.
– Esimerkiksi moni lapsi ei osaa enää sitoa kengännauhoja.
Purra mainitsee, että perussuomalaiset ovat vuosikausia vaatineet perusasioita takaisin kouluihin.
– Kouluissa ollaan paitsi oppimisen takia, lukemassa ja laskemassa, myös oppimassa hyvän elämän perusteita.
Nykyinen opetussuunnitelma ei toimi
Vielä 1980-1990 -luvuilla oli selvää, että oppilas ei päässyt siirtymään ylemmälle luokkatasolle, mikäli perusasioita ei hallitse. Nyttemmin tilanne on muuttunut.
Mikä perusopetuksessa sitten mättää, ja mistä ongelmat johtuvat? Strandman mainitsee, että opetuksen tasoa on kouluissa jouduttu laskemaan, kun opettaja usein toimii sangen heterogeenisessä ryhmässä.
– Luokassa voidaan puhua tänä päivänä useita eri kieliä. Kun luokkaan tuodaan tulkit, opettaja joutuu laskemaan osaamistasoa, jolloin lahjakkaimmatkaan oppilaat eivät saa omalle taitotasolleen riittävää haastetta.
Osin taustalla on myös viime vuosikymmenellä käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma, joka ohjaa oppijalähtöiseen ja ilmiöpohjaiseen, omaa vastuuta edellyttävään oppimiseen, vaikka kaikki oppilaat eivät siihen pysty. Luonnollisesti oppimisestakin tulee tällöin haastavaa.
– Myös oppimisympäristöissä on paikoin siirrytty avoimiin ympäristöihin, jotka eivät sovi selkeyttä ja rutiineja vaativille oppilaille.
Selkeät päiväjärjestykset takaisin
Purra ja Strandman katsovat, että jatkossa on palattava takaisin hyviin opetusmenetelmiin, joissa on selkeät sisällöt, kuten oppikirjat.
– Kynät takaisin käyttöön, se on merkityksellistä jopa aivoterveyden kannalta. Lukemaan oppii vain lukemalla, kirjoittamaan kirjoittamalla, ja laskemaan laskemalla. Saati sitten käden taitoja, jotka ovat nykyisin monelta hukassa, Strandman sanoo.
Myös Purra katsoo, että peruskouluissa olisi syytä palata hieman taaksepäin.
– Se ei suinkaan tarkoita sitä, että järkeviä uudistuksia ei voisi tehdä, tai että palattaisiin huonoihin käytäntöihin
Strandman mainitsee, että kouluihin tulee palauttaa selkeät rutiinit, selkeyttä ja toimintatapoja
– Lapset rakastavat sitä, että on selkeät päiväjärjestykset ja ohjelmat. Lisäksi koulutyöskentelyä tulee ennakoida. Myös turvallisuus ja hyvä työskentelyilmapiiri ovat tärkeitä oppimisen kannalta.
