LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nosti Porkkalan palautuksen 70-vuotisjuhlassa Kirkkonummella esiin kodin ja kotimaan merkityksen. Hän kuvasi Porkkalan tarinaa kertomukseksi siitä, miten suomalaiset ovat ennenkin toipuneet mahdottomiltakin tuntuvista koettelemuksista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra aloitti puheensa Porkkalan palautuksen 70-vuotisjuhlapäivän kutsuvierastilaisuudessa Porkkalassa toteamalla, että koti on meille suomalaisille ainutlaatuisen tärkeä paikka. Koti merkitsee vapautta olla oma itsensä ja määrätä omista tekemisistään. Koti on henkinen turvapaikka silloin, kun ympärillä myrskyää. Purran mielestä koti on puolustamisen arvoinen – ja se on taistelemisen arvoinen.
– Kun tänään 26. tammikuuta juhlimme Porkkalan palautuksen 70-vuotisjuhlapäivää, on juhlamme aiheena pohjimmiltaan koti – sen kaikkine merkityksineen, Purra kertoi.
70 vuotta sitten Kirkkonummella iloittiin sydämen pohjasta, kun tuhannet ihmiset saivat takaisin sen kotitilan tai asunnon, jonka Neuvostoliitto oli heiltä reilu vuosikymmen aiemmin väkivalloin riistänyt.
– Jatkosodan päätteeksi syksyllä 1944 Suomi joutui nielemään ankarat rauhanehdot. Jotta maan itsenäisyys säilyi, piti satojen tuhansien evakoiden jättää kotinsa Karjalassa ja muilla Neuvostoliiton vaatimilla alueilla. Sama kohtalo odotti tuhansia järkyttyneitä ihmisiä Porkkalassa, jonne Neuvostoliitto halusi rakentaa merellisen sotilastukikohdan Suomenlahtea ja silloisen Leningradin turvallisuutta valvomaan. Valtavaan, noin 1 000 neliökilometriä kattaneeseen Porkkalan vuokra-alueeseen kuului nykyisen Kirkkonummen alueiden lisäksi myös naapurikuntien Siuntion, Inkoon ja Espoon maa- ja vesialueita.
– Voittajan sanelemat rauhanehdot kohtelivat monia suomalaisia yhtä kaltoin, tulivatpa nämä mistä kansankerroksesta tahansa. Porkkalan alueella kotinsa joutuivat jättämään niin tavalliset maatilalliset kuin tunnetun hissiyhtiösuvun jäsenet. Sellainen ei voinut olla jättämättä jälkiä monen perheen ja suvun myöhempiin vaiheisiin, sanoi Purra.
Purra kertoi puhettaan kirjoittaessaan katselleensa Ylen Elävän arkiston dokumenttifilmiä, jossa kaksi rintamasotilasta käy sodassa kuolleen veljensä haudalla. Filmi on kuvattu Kirkkonummella juuri ennen Porkkalan luovutusta Neuvostoliitolle. Purran mukaan kohtaus on riipaiseva. Miehet ovat taistelleet vuosia yrittäessään turvata sen, minkä suurvalta lopulta ottaa vahvemman oikeudella. Kaatuneen veljen hauta piti jättää vieraan vallan haltuun. Voi vain kuvitella, miten pettyneeltä ja katkeralta näiden miesten mielessä on tuolloin tuntunut.
– Mutta Porkkalan historia ei ole kuitenkaan vain katkeruuden historiaa. Tarinan riemua herättänyt käänne tuli syksyllä 1955, kun Neuvostoliitto lupasi luovuttaa Porkkalan takaisin Suomelle liki 40 vuotta ennen sovittua määräaikaa. Luovutuspäätös symboloi kylmässä sodassa tuolloin koettua suojaisaa hetkeä ja ehkä osin myös neuvostojohtaja Nikita Hrustsovin uudistusmielisyyttä.
Vaikka aikakauden suomalaisissa dokumenttifilmeissä hehkutettiin palautuksen merkinneen keskinäisen luottamuksen vahvistumista Suomen ja Neuvostoliiton välillä, painoivat taustalla tosiasiassa myös toisenlaiset, sotilaspoliittiset ja taloudelliset syyt. 1950-luvulle tultaessa Porkkalan tukikohdan merkitys oli vähentynyt teknologisen kehityksen myötä. Ohjusten ja sukellusveneiden ansiosta Kaliningradin tukikohta riitti Neuvostoliitolle Baltian valvontaan. Samaan aikaan Porkkalan tukikohdan ylläpito oli muodostunut taloudelliseksi taakaksi.
– Vastineeksi Porkkalan takaisin luovuttamisesta Suomi sitoutui jatkamaan YYA-sopimuksena tunnettua ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusta 20 vuodella vuoteen 1975 asti. Se varmisti Neuvostoliitolle Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuvuuden, Purra totesi.
– Vaikka Porkkalan palautus oli tällä tavoin hyödyksi Neuvostoliitolle, oli se myös pienen Suomen ja sen silloisen johtajan Juho Kusti Paasikiven diplomaattinen voitto. Se edellytti samanlaista poliittista realismia kuin pieniltä valtioilta on vaadittu aina – myös näinä päivinä, kun kansainvälinen politiikka elää murroksessa.
Purra kertoi myös omasta suhteestaan Kirkkonummeen, joka alkoi vuonna 2008 hänen muutettuaan perheensä kanssa Masalaan. Lapsiperheiden suosima alue tuntui hänestä heti kodilta. Läheltä löytyi metsiä, jonne perheen lapset rakentelivat majoja ja pulkkamäkiä, jotka olivat talvella ahkerassa käytössä.
– Vähitellen myös Kirkkonummen historia alkoi avautua muuttajalle. Vihjeitä siitä sai esimerkiksi juoksulenkillä, sillä Masalan ympäristöstä löytyy maahan merkittyjä tunnuksia Porkkalan vuokra-alueen rajoista. Bunkkereita lähistöllä on vaikka kuinka paljon. Sattui myös tapaus, jossa naapuriperheen poika löysi lähimetsästä vanhoja käsikranaatteja – ne olivat arvatenkin Porkkalan miehitysajalta, Purra muisteli.
– Yleisemmin ottaen Porkkalan historia tuntuu jääneen silti hieman ohueksi uuden kirkkonummelaisen kokemusmaailmassa. Miksi Kirkkonummi ei hyödynnä sitä laajemmin osana identiteetin ja imagon rakentamista? Naapurikunnissamme Inkoossa ja historiallisessa Hangossa 1940-50-lukujen historiaa on osattu käyttää laajemmin.
Purra aloitti puheensa puhumalla kodista ja lopetti sen samaan teemaan.
– Kodin merkitys ei muodostu vain aineellisesta ja henkisestä turvasta, vaan se kiteytyy myös tarinoissa, joita kerromme itsestämme.
– Minulle tarina Porkkalasta on tarina paitsi yhteisen kodin myös yhteisen kotimaan merkityksestä. Se on tarina siitä, miten kansakunta voi nousta jaloilleen aivan mahdottoman tuntuisistakin tilanteista, mikäli henkinen selkärankamme kestää.
– Ja se tarina on vaalimisen arvoinen, aina, Purra päätti puheensa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta päätti tänään äänin 157-18, että Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius arvostelee voimakkaasti miinakiellosta irtautumista vastaan äänestänyttä vasemmistoliittoa.
Perussuomalaisten mielestä hallituksen tekemät toimet ovat tärkeä suunnanmuutos kohti vastuullista, kestävää ja kansallista etua korostavaa politiikkaa. Perussuomalaiset seisoo hallituksen isänmaallisen linjan takana puolustaen suomalaista työtä, yrittämistä, turvallisuutta ja suomalaisia arvoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihervasemmistoa ei näytä kiinnostavan Suomen ja suomalaisten turvallisuus - saati puolustuskyky.
Viikon suosituimmat
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Lue lisää
Lue lisää
