LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ylen Politiikkaradion vaalitentti tarjosi perjantaina perussuomalaisten puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Riikka Purralle hyvän mahdollisuuden muistuttaa talouden realiteeteista. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa roimasti, vaikka valtio velkaantuu yhä.
On hyvä ymmärtää, että yleiskatteinen hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa tänä vuonna 2,2 miljardia viime vuoteen nähden, kertoi Riikka Purra.
– Se on merkittävä rahamäärä. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmasosa valtion koko budjetista.
Purra muistutti myös hyvinvointialueiden vallankäytöstä.
– Varsinaiset päätökset yleiskatteeseen rahoituksen sisällä tekevät hyvinvointialueet itse. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä korvamerkintöjä sinne tai kertoa esimerkiksi, että älkää säästäkö omaishoidosta, säästäkää vaikka aluevaltuuston rahoista tai laittomasti maassa olevien palveluista.
– Ei. Nämä päätökset tehdään hyvinvointialueilla, joista kahdeksassatoista kahdestakymmenestäyhdestä on oppositiopuolueilla enemmistöasema.
Purra muistutti myös alueilla tehtävän oikeita toimia.
– Ylijäämäisiä budjetteja ollaan tekemässä, toiminta menee oikeaan suuntaan. Ei ole mitään syytä antaa sellaista signaalia, että nyt voi tiputtaa hanskat. Meillä on hyvin selkeä sapluuna, millä tätä toimintaa edistetään. Alueet ovat aika nuoria, ja joka tapauksessa rahoituslakia pitää muuttaa. On selvää, että tällä hallituksella on vielä paljon tekemistä. Ja seuraavalla hallituksella – tämä malli ei ole lainkaan valmis. Prosessi jatkuu.
– Kaikki näissäkin lähivaaleissa, sekä hyvinvointialueilla että kunnissa, perustuu talouteen. Julkisen talouden on oltava kunnossa, jotta pystytään rahoittamaan palveluita ja etuuksia. Ja vaikka tiedetään, että haasteita on siellä täällä, niin kuntatalous näistä julkisen talouden sektoreista voi kaikkein parhaiten.
Purran mukaan perussuomalaiset ottaa huomioon realiteetit.
– Se, että väestö siirtyy yhä vahvemmin kaupunkeihin ja ruuhka-alueille, on sellainen tosiasia, joka tietenkin pitää ottaa huomioon. Ihminen, joka päättää muuttaa hyvin syrjäiselle alueelle, varmasti itsekin ymmärtää, että siellä ei voi olla aivan samalla tavalla lähellä palveluita kuin kaupungeissa.
– Siitä huolimatta meidän selvä kantamme on, että ihmisellä pitää olla mahdollisuus asua missä päin tahansa Suomea ja saada riittävät palvelut. Mutta esimerkiksi digitaalisia ja sähköisiä palveluja tullaan käyttämään yhä enemmän. Meillä ei riitä resurssit turvaamaan aivan samanlaisia palveluja mihin tahansa.
– Mutta on tärkeää, että kaikilla on pääsy niihin välttämättömiin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru paheksuu erityisesti keskustan asennetta Satakunnan aluevaltuuston kustannuksiin.
Oppositiopuolueet pyrkivät toistuvasti pelottelemaan sillä, että Suomessa hoitoon ei muka enää pääsisi. Tätä teki tänään Ylen aamussa muun muassa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää huomauttaa, että Suomessa pääsee edelleen hyvin hoitoon, kuten hyvinvointialueet ovat itsekin raportoineet.
Länsi-Uudenmaan aluehallitus päätti perussuomalaisen jäsenen Arja Juvosen esityksestä kokouksessaan 3.2.2025 puoltaa sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä, jossa lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei jatkossa enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja laittomasti maassa oleskeleville ihmisille.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (PS) osallistui Turussa Länsi-Suomen hyvinvointialueiden edustajien keskustelu- ja kehittämistilaisuuteen. Tapaamisen teemoina olivat alueen ajankohtaiset haasteet sekä tulevaisuudennäkymät.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
