Purra välikysymyskeskustelun alla: Jos emme saa talouskasvua käynnistymään, viimeinen voi sammuttaa valot

Tänään hallitus vastaa opposition uusimpaan välikysymykseen, joka toden totta käsittelee velkaantumista, kirjoittaa Riikka Purra viestipalvelu X:ssä. Purra kertoo saaneensa jo eilen lisätalousarviokeskustelussa esimakua siitä, mitä tänään tulee olemaan.

– SDP: Talous ei kasva, ja se on hallituksen syy!

– Keskusta: Te syytitte meitä viime kaudella, kun menot kasvoivat koronan ja Venäjän takia! Nyt me syytämme teitä!

Kumpikaan väite ei Purran mukaan ole totta.

Politiikasta on tullut sirkusta

Purra kirjoittaa, miten politiikka on täyttä sirkusta ja talouskeskustelu täysin sivuraiteilla. Hän esittää eduskunnan keskustelua odotellessa kymmenen rautalanka-ajatusta julkisesta taloudesta ja velkaantumisesta.

 

– Hallitus on tehnyt ja tekee edelleen merkittävää sopeuttamista. Säästämme käytännössä kaikkialta. Ilman näitä hallituksen toimia alijäämät olisivat merkittävästi suurempia ja velka entistäkin kovemmassa nousussa. On uskomatonta, että porukka, joka ei tehnyt itse lainkaan säästöjä ja on koko kauden kritisoinut kaikkia toimiamme, nyt valittaa velasta, Purra ihmettelee.

– Menot, jotka ovat merkittävästi lisääntyneet, liittyvät puolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviin seikkoihin (ml. F-35:t; Ukraina), soteen ja hyvinvointialueisiin sekä valtionlainan korkomenoihin. Mitä näistä oppositio olisi jättänyt tekemättä? Jos nyt oikein muistan, se olisi soteen halunnut entistäkin enemmän rahaa.

Tilanne Venäjän kanssa vaikeutumassa

Puolustusmenot ja muut turvallisuusliitännäiset ja varautumisen menot esimerkiksi sotessa kasvavat valtavaa vauhtia. Naton uudet päätökset puolustusmäärärahatasosta tulevat tuota pikaa. Jokainen vastuuntuntoinen eduskuntapuolue kantaisi asiasta huolta eikä irvailisi kuin todellisuuskäsityksensä menettänyt, Purra kritisoi. Suomi tarvitsee paitsi talouskasvua myös kaikki mahdolliset keinot rahoittaa puolustustarpeitaan arvaamattoman naapurinsa vieressä. Tämäkään tilanne ei Purran mukaan ole helpottumassa. Se on vaikeutumassa.

– Maksamme vain valtiolla korkoja valtavasti enemmän kuin edellinen hallitus (vrt. 2022: 840 miljoonaa; 2025: 3,2 miljardia). Valtionlainan kustannuksiin menee nyt enemmän kuin koko maan kaikkien kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin. Korkomenojen kasvu jatkuu ainakin vielä tämän vuosikymmenen loppuun – arvio on, että tuolloin niihin uppoaa 5,2 miljardia, mikä vastaa lähes 5 prosenttia valtionhallinnon kokonaismenoista! Mitä oppositio on tästä mieltä? Vieläkö joku vasemmalla haluaa muistella, miten halpaa velkaantuminen on? Purra kysyy.

Ankea taloustilanne ei johdu hallituksesta

Purra kertoo, että talouden ankea tilanne ei johdu hallituksesta. Paitsi että Suomi on kärsinyt kroonisesta talouskasvun puutteesta 17 vuotta, on tämä viimeisin heikko suhdanne ollut huomattavasti ennustettua pidempi ja hankalampi. Tilanne Euroopassa ja maailmalla on vaikea. Sota, kauppasodan uhka, epävarmuus. Suomen vientimarkkina on ollut suurissa ongelmissa johtuen muun muassa Venäjän kaupan katkeamisesta, suljetusta rajasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Mikä niistä on opposition mielestä hallituksen vika, Purra haluaa tietää.

– Sama koskee työllisyyskehitystä. Työttömyys on kasvanut valitettavasti paljon, mutta se pääosin johtuu suhdanteesta. Julkisen puolen säästöt ovat aiheuttaneet myös jonkin verran työttömyyttä – ne ovat olleet säästötoimia – mutta huomattavasti vähemmän kuin yleinen suhdanne. Hallitus ei myöskään ole valmis lisäämään satoja miljoonia tempputyöllistämiseen, kuten edellinen, vaan pyrimme parantamaan uudistuksin työmarkkinoiden toimintaa ja yritysten mahdollisuuksia työllistää. Rakenteellisten toimien vaikutus näkyy, kun suhdanne on niille suotuisa.

Suomi ei ole enää pohjoismainen maa

Suomeen on Purran mielestä aivan pakko saada aitoa yksityisen sektorin talouskasvua. Siksi hallitus on tehnyt isoja kasvutoimia ja alentanut veroja reippaasti – ja mukana on myös riskinottoa. Menneitä vuosia tarkastellessa käy selväksi, että silloin valitut toimet ovat olleet vääriä. Edellinen hallitus onnistui paisuttamaan julkista sektoria ja pumppaamaan elvytysrahalla työllisyyttä nätimmäksi, mutta yhtään aitoa rakenteellista uudistusta se ei uskaltanut tehdä toisin kuin nykyhallitus, joka uskaltaa ja tekee. Vastustaako oppositio todella nyt veronalennuksia, Purra kysyy. Olisiko se halunnut vielä lisää leikkauksia? Mitä ihmettä se haluaa vastustaessaan aivan kaikkea, mitä hallitus tekee?

– Jokainen vastuuntuntoinen eduskuntapuolue ynnäilisi maamme valtavat haasteet. Me emme ole enää pohjoismainen maa taloutemme osalta. Olemme sitä edelleen sosiaaliturvan ja palveluiden osalta, mutta emme tulopohjan. Velkatasomme muistuttaa enemmän Etelä-Euroopan maita kuin Pohjoismaita. Työikäinen väestö vähenee, vanhusväestö kasvaa, vastaanotettu maahanmuutto ei asiaa korjaa vaan päinvastoin. Tulevaisuuden haasteet ovat niin suuria, että ainakin itseäni hirvittää joka ikinen päivä, Purra kertoo.

– Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen eli noin 7,5 miljardia euroa vuoden 2029 tasolla. Tämä hallitus tekee parhaansa näiden massiivisten ongelmien edessä. Jotkut puolueet jopa poliittisen kannatuksensa kustannuksella. Tämän maan hyväksi, paremman tulevaisuuden hyväksi. Eikö opposition puheenjohtajia yhtään hirvitä nämä luvut ja tämä tulevien vuosien todellisuus?

”Viimeinen voi sammuttaa valot”

Tässä epävarmuudessa, talouden ja turvallisuuden haasteiden keskellä, on Suomen alijäämä syvä ja velkasuhde mittava. Purran mukaan meillä ei ole lainkaan puskureita mahdollisesti vielä huonompien aikojen varalle. Jos talouskasvua ei saada käynnistymään, viimeinen voi sammuttaa valot.

– Arvoisa oppositio, tiedän, että teidän tehtävänne on vastustaa ja se on ihan ok. Mutta edes hippunen rehellisyyttä, edes hippunen ymmärrystä. Mikäli siellä on puolueita, jotka haluavat hallitukseen kantamaan vastuuta, tämä sama valtava ongelmavyyhti on teidän edessänne. Eikö se, edes se, saisi hillitsemään edes niitä röyhkeimpiä syytöksiä hallituksen suuntaan?