PS ARKISTO
Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen puoliväliriihessä vahvistettiin myös avun kohdentamista yhä enemmän Ukrainan tukemiseen, johon myönnetään 20 miljoonaa euroa lisää rahaa vaalikauden toisella puoliskolla, samoin kuin humanitaariseen katastrofiapuun.
Riihen päätökset kasvattavat tämän vaalikauden kehitysapusäästöt yhteensä 1 305 miljoonaan euroon. Kehitysavun leikkaukset ovat Suomen historian suurimmat.
– Kehitysavun leikkaaminen on osa kokonaisuutta, jolla hallitus tervehdyttää maamme taloutta ja panostaa resursseja suomalaisten ostovoimaan ja talouskasvumme tukemiseen, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Ministeri Tavio kertoo, että käynnissä on myös merkittävä ajattelutavan muutos, jossa kehitysavun kohteet valitaan entistä strategisemmin.
– Kansainvälinen kauppa kohtaa kehitysavun entistä paremmin ja kehitysyhteistyötä muokataan vastaamaan Suomen taloudellisia intressejä. Keinoja tähän ovat muun muassa yksityisen pääoman houkutteleminen kehittyviin maihin kehityspoliittisten sijoitusten avulla sekä kehitysapuhankkeiden hankintojen kautta muodostuvat yhteydet suomalaisiin yrityksiin.
– Suomessa on runsaasti sellaista yksityisen sektorin osaamista, jolle on kysyntää myös kehittyvissä maissa ja Ukrainan jälleenrakentamisen hankkeissa, Tavio sanoo.
Kehitysavun lisäleikkausten kohdentamista tullaan lähiaikoina pohtimaan ulkoministeriössä ministeri Tavion hallinnonalalla.
Aiemmin tällä kaudella säästöjä on kertynyt mm. Afganistanin, Myanmarin, Kenian ja Mosambikin maaohjelmien lakkauttamisesta sekä kansainvälisten rahastojen, kuten Vihreän ilmastorahaston, tuen leikkaamisesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Sosiaali- terveysministeri Kaisa Juuso on tyytyväinen, että omaishoitajiin ja perhehoitajiin kiinnitetään huomioita ja panostetaan myös rahallisesti heidän tukemiseensa.
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.
Rakennusteollisuuden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset tuloveron kevennyksistä ja rahoituksen sääntelyn muutoksista vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Kaupan liitto kehuu hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä järkeviksi. Ne vahvistavat talouskasvua, ostovoimaa ja palvelutaloutta.
Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.
Eduskunta keskusteli tänään ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä liittyen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoon. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa, että kehitysyhteistyön määrä on suhteutettava oman maamme talouden tilanteeseen.
Viikon suosituimmat
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Lue lisää
Lue lisää
