

LEHTIKUVA
Raatikainen: Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartiohanke herättää paljon kysymyksiä
Suomessa yhteispartiointihankkeesta on jo säädetty. Ruotsi tarvitsee kuitenkin valtiosopimuksen poliisien yhteispartiointihankkeeseen, vaikka Brüm-päätös sitoo molempia maita.
Kyse on pitkällisestä prosessista sopimusneuvotteluineen. Sopimusneuvotteluiden jälkeen hallitus tekee esityksen ja asia tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi. Aikataulu ei ole vielä selvillä, mutta esitys pyritään tuomaan eduskuntaan ensi vuoden puolella.
Poliisipalvelut heikentyvät pohjoisessa
Pohjois-Ruotsissa poliisitoiminta on keskitetty erityisesti isompiin kaupunkeihin kuten Luulajaan. Ruotsin poliisipartioita voi siten olettaa olevan vähemmän Pohjois-Ruotsissa.
Raatikaisen mukaan näiden tietojen valossa vaikuttaa siltä, että Suomi ja Lapin poliisilaitos olisivat suunnitellussa yhteistyössä enemmän työllistettyjä kuin Ruotsin poliisilaitos.
– Poliisivirkoja ei tulla Suomessa lisäämään yhteispartiointitehtäviin. Tästä johtuen suunnitelmista kärsisivät erityisesti Suomen puolella olevien alueiden asukkaat heikentyneinä poliisipalveluina ja lisääntyvinä hälytysviiveinä, Raatikainen pelkää.
Puutteellinen kielitaito vaikeuttaa tehtävien hoitoa
Hankkeen suuri ongelma tulee olemaan Raatikaisen mielestä puutteellinen kielitaito molemmin puolin. Lyhyt koulutus ei riitä tarvittaviin kykyihin toimia virkamiehenä poliisin tehtävissä vieraassa valtiossa.
Raatikainen korostaa, että erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa toimitaan paineen alaisena ja pitäisi nopeasti ratkaista tilanne oikeudellisesti kestävällä tavalla, ja samanaikaisesti kyetä suullisessa viestinnässä käskyttämään kohdehenkilöä kielellä, jota ei välttämättä hallitse riittävän hyvin. Tilanne on tietenkin vastaava silloin kun ruotsalainen poliisi toimii Suomen alueella.
Erilaiset toimintatavat ja oikeusturvakysymykset
Raatikaisen mielestä on selvitettävä välttämättömät lainsäädännön yhdenmukaistamisen tarpeet, joilla on turvattava Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartioon osallistuvien poliisien oikeusturva, työturvallisuus ja vahingonkorvausoikeudelliset kysymykset.
– Oman haasteensa tuovat yhteispartioinnissa olevat erilaiset taktiset toimintatavat ja peruspoliisityön toimintamallit. Voimankäyttövälineissä on huomattavia eroja esim. Taser-lamauttimen ja koiran käytössä. Aseenkäyttöä, poliisitoimintaa tukevien ampuma-aseiden säilyttämistä ja kuljettamista koskevat ohjeet poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Raatikainen huomauttaa, että on myös huomioitava oikeusturvakysymykset, kun ja jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan.
Aiheesta kirjallinen kysymys
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin poliisi hyökkäysten kohteena – toimittajakin jo parahti: “Häikäilemättömät yksilöt ja ryhmät haistattavat pitkät koko yhteiskunnalle”

Packalén ja Raatikainen: Suomeen on saatava 7 850 poliisia – “Poliisin kyky ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta on heikentynyt”

Vihapuhepoliisi ei osaa arabiaa tai somalia – saavatko radikaalitahot vapaasti mekastaa Suomessa?
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.

Lehtinen iloitsee: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksilla venkoilu loppuu ja maasta karkottaminen nopeutuu
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.

Hallituksen uudet kiristykset turvapaikkapolitiikkaan läpi – Vigelius: Jos pakolainen lomailee lähtömaassaan, suojelu voidaan päättää
Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.