

LEHTIKUVA
Raatikainen: Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartiohanke herättää paljon kysymyksiä
Suomessa yhteispartiointihankkeesta on jo säädetty. Ruotsi tarvitsee kuitenkin valtiosopimuksen poliisien yhteispartiointihankkeeseen, vaikka Brüm-päätös sitoo molempia maita.
Kyse on pitkällisestä prosessista sopimusneuvotteluineen. Sopimusneuvotteluiden jälkeen hallitus tekee esityksen ja asia tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi. Aikataulu ei ole vielä selvillä, mutta esitys pyritään tuomaan eduskuntaan ensi vuoden puolella.
Poliisipalvelut heikentyvät pohjoisessa
Pohjois-Ruotsissa poliisitoiminta on keskitetty erityisesti isompiin kaupunkeihin kuten Luulajaan. Ruotsin poliisipartioita voi siten olettaa olevan vähemmän Pohjois-Ruotsissa.
Raatikaisen mukaan näiden tietojen valossa vaikuttaa siltä, että Suomi ja Lapin poliisilaitos olisivat suunnitellussa yhteistyössä enemmän työllistettyjä kuin Ruotsin poliisilaitos.
– Poliisivirkoja ei tulla Suomessa lisäämään yhteispartiointitehtäviin. Tästä johtuen suunnitelmista kärsisivät erityisesti Suomen puolella olevien alueiden asukkaat heikentyneinä poliisipalveluina ja lisääntyvinä hälytysviiveinä, Raatikainen pelkää.
Puutteellinen kielitaito vaikeuttaa tehtävien hoitoa
Hankkeen suuri ongelma tulee olemaan Raatikaisen mielestä puutteellinen kielitaito molemmin puolin. Lyhyt koulutus ei riitä tarvittaviin kykyihin toimia virkamiehenä poliisin tehtävissä vieraassa valtiossa.
Raatikainen korostaa, että erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa toimitaan paineen alaisena ja pitäisi nopeasti ratkaista tilanne oikeudellisesti kestävällä tavalla, ja samanaikaisesti kyetä suullisessa viestinnässä käskyttämään kohdehenkilöä kielellä, jota ei välttämättä hallitse riittävän hyvin. Tilanne on tietenkin vastaava silloin kun ruotsalainen poliisi toimii Suomen alueella.
Erilaiset toimintatavat ja oikeusturvakysymykset
Raatikaisen mielestä on selvitettävä välttämättömät lainsäädännön yhdenmukaistamisen tarpeet, joilla on turvattava Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartioon osallistuvien poliisien oikeusturva, työturvallisuus ja vahingonkorvausoikeudelliset kysymykset.
– Oman haasteensa tuovat yhteispartioinnissa olevat erilaiset taktiset toimintatavat ja peruspoliisityön toimintamallit. Voimankäyttövälineissä on huomattavia eroja esim. Taser-lamauttimen ja koiran käytössä. Aseenkäyttöä, poliisitoimintaa tukevien ampuma-aseiden säilyttämistä ja kuljettamista koskevat ohjeet poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Raatikainen huomauttaa, että on myös huomioitava oikeusturvakysymykset, kun ja jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan.
Aiheesta kirjallinen kysymys
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin poliisi hyökkäysten kohteena – toimittajakin jo parahti: ”Häikäilemättömät yksilöt ja ryhmät haistattavat pitkät koko yhteiskunnalle”

Packalén ja Raatikainen: Suomeen on saatava 7 850 poliisia – ”Poliisin kyky ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta on heikentynyt”

Vihapuhepoliisi ei osaa arabiaa tai somalia – saavatko radikaalitahot vapaasti mekastaa Suomessa?
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Eerola ihmettelee somaliperheiden ristiriitaista toimintaa: Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää













