

LEHTIKUVA
Raatikainen: Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartiohanke herättää paljon kysymyksiä
Suomessa yhteispartiointihankkeesta on jo säädetty. Ruotsi tarvitsee kuitenkin valtiosopimuksen poliisien yhteispartiointihankkeeseen, vaikka Brüm-päätös sitoo molempia maita.
Kyse on pitkällisestä prosessista sopimusneuvotteluineen. Sopimusneuvotteluiden jälkeen hallitus tekee esityksen ja asia tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi. Aikataulu ei ole vielä selvillä, mutta esitys pyritään tuomaan eduskuntaan ensi vuoden puolella.
Poliisipalvelut heikentyvät pohjoisessa
Pohjois-Ruotsissa poliisitoiminta on keskitetty erityisesti isompiin kaupunkeihin kuten Luulajaan. Ruotsin poliisipartioita voi siten olettaa olevan vähemmän Pohjois-Ruotsissa.
Raatikaisen mukaan näiden tietojen valossa vaikuttaa siltä, että Suomi ja Lapin poliisilaitos olisivat suunnitellussa yhteistyössä enemmän työllistettyjä kuin Ruotsin poliisilaitos.
– Poliisivirkoja ei tulla Suomessa lisäämään yhteispartiointitehtäviin. Tästä johtuen suunnitelmista kärsisivät erityisesti Suomen puolella olevien alueiden asukkaat heikentyneinä poliisipalveluina ja lisääntyvinä hälytysviiveinä, Raatikainen pelkää.
Puutteellinen kielitaito vaikeuttaa tehtävien hoitoa
Hankkeen suuri ongelma tulee olemaan Raatikaisen mielestä puutteellinen kielitaito molemmin puolin. Lyhyt koulutus ei riitä tarvittaviin kykyihin toimia virkamiehenä poliisin tehtävissä vieraassa valtiossa.
Raatikainen korostaa, että erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa toimitaan paineen alaisena ja pitäisi nopeasti ratkaista tilanne oikeudellisesti kestävällä tavalla, ja samanaikaisesti kyetä suullisessa viestinnässä käskyttämään kohdehenkilöä kielellä, jota ei välttämättä hallitse riittävän hyvin. Tilanne on tietenkin vastaava silloin kun ruotsalainen poliisi toimii Suomen alueella.
Erilaiset toimintatavat ja oikeusturvakysymykset
Raatikaisen mielestä on selvitettävä välttämättömät lainsäädännön yhdenmukaistamisen tarpeet, joilla on turvattava Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartioon osallistuvien poliisien oikeusturva, työturvallisuus ja vahingonkorvausoikeudelliset kysymykset.
– Oman haasteensa tuovat yhteispartioinnissa olevat erilaiset taktiset toimintatavat ja peruspoliisityön toimintamallit. Voimankäyttövälineissä on huomattavia eroja esim. Taser-lamauttimen ja koiran käytössä. Aseenkäyttöä, poliisitoimintaa tukevien ampuma-aseiden säilyttämistä ja kuljettamista koskevat ohjeet poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Raatikainen huomauttaa, että on myös huomioitava oikeusturvakysymykset, kun ja jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan.
Aiheesta kirjallinen kysymys
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin poliisi hyökkäysten kohteena – toimittajakin jo parahti: ”Häikäilemättömät yksilöt ja ryhmät haistattavat pitkät koko yhteiskunnalle”

Packalén ja Raatikainen: Suomeen on saatava 7 850 poliisia – ”Poliisin kyky ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta on heikentynyt”

Vihapuhepoliisi ei osaa arabiaa tai somalia – saavatko radikaalitahot vapaasti mekastaa Suomessa?
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää








