Sama tiukentunut luotonanto koskee myös omakotitalon rakentajia. Samaan aikaan pankkien kestokyky on todettu hyväksi stressitesteissä. Kyse on siis ennen kaikkea rahoituksen välittymisen pullonkaulasta, johon hallitus nyt reagoi uudella erityisrahoituslailla.
– Yrityksillä on ollut vaikeuksia saada kohtuuehtoista rahoitusta, vaikka hankkeet olisivat elinkelpoisia. Tämä on jarruttanut investointeja, kasvua ja työllisyyttä. Uudistus tekee rahoitusketjusta selkeämmän ja nopeamman, Jari Koskela sanoo.
Pelisäännöt selkeytyvät
Elinkeinoministeri Sakari Puisto on painottanut, että pk-yritykset ovat kasvun ja työllisyyden ytimessä ja että rahoituksen saatavuuden on parannuttava, jotta talouden käänne vahvistuu. Puiston mukaan hallituksen nyt tekemä uudistus kokoaa sääntelyn yhteen ja varmistaa, että valtio paikkaa markkinapuutteita yhteistyössä pankkien kanssa, mutta ei syrjäytä markkinaehtoista rahoitusta.
Hallituksen esitys kokoaa Finnveraa ja Suomen Vientiluottoa koskevan, vuosien varrella hajanaiseksi paisuneen sääntelyn yhteen puitelakiin. Rahoituksen valvonta siirtyy Finanssivalvonnalle, mikä vahvistaa läpinäkyvyyttä ja riskien hallintaa.
– Kentän viesti on selvä. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet, päätökset kestävät ja etenkin pk- ja kasvuyrityksillä on vaikeuksia. Tällä esityksellä pelisäännöt selkeytyvät ja Finnveran työkalut vahvistuvat, Koskela linjaa.
Myös maatalousyrittäjien rahoituspolku helpottuu
Koskela muistuttaa, että maaseudun yritykset ja elintarvikeketju ovat osa samaa rahoitusketjua. Kun rahoituksen saatavuus paranee ja päätöksenteko selkiytyy, myös maatilojen liitännäis- ja jalostusinvestointien rahoituspolku helpottuu yhteistyössä pankkien kanssa. Finnvera toimii kotimaan rahoituksessa pääosin takausten kautta yhdessä pankkien kanssa, mikä laskee kynnystä rahoittaa hyviä hankkeita myös maaseudulla.
– Tavoite on yksinkertainen: enemmän investointeja, enemmän vientiä ja enemmän työtä Suomeen, Koskela kiteyttää.