– Varmistuneella rahoituksella toteutetaan hallitusohjelman mukainen rangaistusten kiristäminen. Uusien vankiloiden rakentaminen ja suunnittelu jatkuu ripeästi. Tämä on merkittävä panostus sisäiseen turvallisuuteen ja suomalaiseen vankilaverkostoon, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys rikoslain aserikoksia koskevien säännösten muuttamisesta, jossa törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotetaan kahdeksi vuodeksi vankeutta ja siitä tuomitaan pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus. Myös luvattoman ampuma-aseen ja vaarallisen esineen mukana pitämisestä yleisellä paikalla rangaistaan jatkossa ankarammin. Lakiuudistuksen arvioidaan lisäävän vankien määrää 192 vangilla.
Määräraha vastaa vankimäärän kasvuun
Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi uudistus aiheuttaa lisämäärärahatarpeita myös tuomioistuimille ja Syyttäjälaitokselle. Rikosketjun toimijoille osoitetaan 8,03 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2026, 19,55 miljoonaa euroa vuodelle 2027 ja 24,05 miljoonaa euroa vuodesta 2028 lukien. Rikosseuraamuslaitokselle kohdistetaan pysyvästi 23 miljoonaa euroa vuosittain.
Kriminaalipolitiikan 12 miljoonan euron kehysvaraus osoitetaan kokonaisuudessaan hallitusohjelman mukaisiin rangaistusten kiristämisiin, kuten katujengeissä tehtyjen rikosten ankarampiin rangaistuksiin sekä ensikertalaisuussäännöksen muutokseen. Aiempiin päätöksiin nähden lisäykset Rikosseuraamuslaitokselle ovat vuodelle 2026 9,37 miljoonaa euroa, vuodelle 2027 9,67 miljoonaa euroa, vuodelle 2028 8,96 miljoonaa euroa ja vuodelle 2029 8,26 miljoonaa euroa. Määrärahalla vastataan vankimäärän kasvuun.
Lisää vankiloita ja vankipaikkoja
Hallitus lisää 400 uutta vankipaikkaa vuoteen 2033 mennessä. Myös uusilla vankipaikoilla vastataan vankiloiden yliasutustilanteeseen. Nyt varmistuneen rahoituksen turvin rakennetaan muun muassa noin 140 vankipaikkaa sisältävä lisäosa Turun vankilaan. Sen on tarkoitus valmistua vuonna 2027. Lisäksi tarkoitus on rakentaa suljettu vankila Pirkanmaalle. Ensi vaiheessa sinne toteutuisi noin 100 vankipaikkaa, jotka valmistuvat aikaisintaan vuosina 2031–2033. Näiden hankkeiden lisäksi käynnistetään uuden suljetun vankilan suunnittelu Uudellemaalle.
Ennen Turun vankilan lisärakennuksen ja Pirkanmaan vankilan valmistumista toteutetaan siirtokelpoisen selliosaston siirtäminen Pelsosta Hämeenlinnan vankilan yhteyteen. Lisäksi lisävankipaikkatarpeeseen vastataan moduuliselliosastoilla, joilla saadaan arviolta 120–150 vankipaikkaa riippuen toteutuvasta kustannustasosta.
Moduuliselliosastot sijoitetaan Helsingin ja Kylmäkosken vankiloiden yhteyteen. Näillä vankiloilla on riittävät muut tukitoiminnot kasvavalle vankimäärälle. Moduuliselliosastojen vankipaikkojen on tarkoitus olla käytössä viimeistään syksyllä 2026. Rahoituksessa on huomioitu lisävankipaikkojen edellyttämä henkilöstöresurssi vankiloihin.
Ulosottoon joutuneille helpotusta
Viime viikolla käydyssä puoliväliriihessä hallitus sopi, että ulosottovelallisten auttamiseksi uuteen alkuun etsitään keinoja siten, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee. Keinoja etsimällä pyritään ehkäisemään ulosottokierrettä, jossa velan kulut ja korko kasvavat niin suuriksi, että itse velka ei lyhene lainkaan.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirretään hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Sovittelutoiminnan järjestämisestä vastaisi Oikeuspalveluvirasto vuoden 2027 alusta lukien. Muutoksen valmistelua varten on tarkoitus asettaa hanke, joka toteutetaan yhteistyössä oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen edustajien kanssa.
Hallitus päätti myös käynnistää lainsäädäntöhankkeen, jossa määritellään katto syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettaville kärsimyskorvauksille eli niin sanotuille koppikorvauksille.